Urpo Kovala | University of Jyväskylä (original) (raw)
Papers by Urpo Kovala
Jyväskylän yliopisto eBooks, 2020
peerReviewe
Journal of Literary Theory, 2014
Target-international Journal of Translation Studies, 1996
This article deals with the way so-called paratexts were used, in Finland in 1890-1939, in publis... more This article deals with the way so-called paratexts were used, in Finland in 1890-1939, in publishing translations of Anglo-American literature, and especially with the tendencies towards ideological closure that those paratexts manifest. The dominant ideology in the material is what could be called religious-conservative ideology, emphasizing the thought content of the works and their (educative, civilizing, sometimes also entertaining) impact on readers. This is due to the ideological unification process that penetrated the cultural institutions, which were still relatively undifferentiated and non-autonomous during the period in Finland. The article emphasizes that in studying paratext, it is necessary to take heed of the wider cultural context; looking at the paratexts alone is not enough.
Jussi Ojajärvi (Oulun yliopisto) Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto) Leena-Maija Rossi (Lapin yl... more Jussi Ojajärvi (Oulun yliopisto) Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto) Leena-Maija Rossi (Lapin yliopisto) Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto) Piia Varis (Universiteit Tilburg, Alankomaat) Juhana Venäläinen (Itä-Suomen yliopisto) Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarja perustettiin vuonna 1986. Sarja on monitieteinen ja tieteidenvälinen. Siinä ilmestyy tutkimuksia nykykulttuurista ja kulttuuriteoriasta. Myös modernin kulttuurin vaiheisiin liittyvät kulttuuri-ja sosiaalihistorialliset tutkimukset kuuluvat kustannuslistalle. Sarjassa julkaistavat käsikirjoitukset valitaan asiantuntija-arvioiden perusteella. Julkaisusarjan kirjat ilmestyvät joko painettuina kirjoina ja myöhemmin sähköisinä rinnakkaisjulkaisuina tai suoraan verkkokirjoina.
Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen... more Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen toista maailmansotaa se oli suomalaisille nykynäkökulmasta katsoen yllättävänkin kaukainen ja vähän tunnettu kulttuuri. Tässä tutkimuksessa selvitetään välittäjien - erityisesti kustantajien, julkisen kritiikin ja tutkimuksen - vaikutusta siihen, millaiseksi angloamerikkalaisen kaunokirjallisuuden profiili Suomessa muodostui vuosina 1890-1939. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen kirjallisuus välittyi parhaiten suomalaisille lukijoille ja millainen taas jäi "varjoon". Siinä osoitetaan, että ulkomaisen kirjallisuuden välittyminen kytkeytyi tiiviisti yhtäältä suomalaisen yhteiskunnan yleisen kulttuurisuuntautumisen kehitykseen, toisaalta kirjallisuuden instituution(kin) läpäisseeseen kansallishenkiseen yhtenäistymiskehitykseen. Samalla tutkimus on konkreettista kartoitusta kirjallisuudentutkimuksen kannalta perinteisesti marginaalisesta kirjallisuuden alueesta, käännöskirjallisuudesta, ja sen vastaanotosta. Julkaisussa on englanninkielinen tiivistelmä
DOAJ (DOAJ: Directory of Open Access Journals), Dec 1, 1993
Fafnir, 2017
Fantasy studies is a broad field as it is, and possible inroads to it, especially these days, are... more Fantasy studies is a broad field as it is, and possible inroads to it, especially these days, are numerous. In what follows, we "look backwards" at how we ended up doing research on fantasy and its reception. Those paths are different but have crossed a few times. And at the end, we also look at other paths that are having their beginnings as we speak. Irma Hirsjärvi (IH): I learned to read at the age of four. My literary appetite was voracious and I remember reading The Bible, a children's picture dictionary, old Lutheran texts, and even The Old Man and the Sea by Ernest Hemingway-all this before I was six. When I interviewed Finnish sf fans for my doctoral thesis, they told me quite a similar story. Furthermore, many of them mentioned having become aware of this exceptional genre called science fiction through Edgar Rice Burroughs' Mars series. This was my case, too, when I read my first Mars book at the age of nine. However, in my doctoral dissertation (2009), it was also shown that reading habits are different with my generation and the younger ones, who have a narrower literary taste but who use the media more extensively. The difference between my generation and the younger ones is also visible in finding other fen. We only found each other as adults, through magazines and sf-clubs. The young today find their networks in childhood, through media. Urpo Kovala (UK): As for me, I was never a fan of fantasy or sf in any strong sense of the term. I did read them, but hardly more than anyone else doing relatively much reading. The first book of my own was, I think, Peukaloisen retket (Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige) by Selma Lagerlöf. Later favourites were Winnie the Pooh, Gulliver's Travels, Jules Verne, Lewis Carroll, Tiitiäisen satupuu (The Tumpkin's Wonder Tree) by Kirsi Kunnas-and Asterix, which I'm still almost a fan of. Tolkien came up only in my student years, with e.g. Samuel Butler's Erewhon, which is one of my favourites. The focus has definitely been on older literature, although I did read some sf proper-Le Guin, Heinlein ja Asimov above all. IH: It is interesting that I did not recognize in me the affective nature of a fan that was expressed in the interviews of the Finnish sf fans I later studied. I was really interested in sf, but not so much in the authors. Sf was fun, but not "all" sf. Then I accidentally met Kirsi Kunnas, the writer of that nursery rhyme book Tiitiäisen satupuu that you mentioned above, which was read to me as a kid, and which I had read to my kids and my grandchildren. This elderly lady was also the mother of two major Finnish rock musicians (in the band Eppu Normaali), and at the moment I saw her, the tender memories of reading the book, and the memories of the deeply meaningful (for me, obviously) rock music of her sons went through my mind, simultaneously, in a second. It literally wiped me off my feet, and really taught me a lesson about meaningful media relations.
Routledge eBooks, Dec 13, 2022
The Scriblerian and the Kit-Cats, 2002
DOAJ: Directory of Open Access Journals - DOAJ, Dec 1, 1993
Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 29., 1992
Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen... more Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen toista maailmansotaa se oli suomalaisille nykynäkökulmasta katsoen yllättävänkin kaukainen ja vähän tunnettu kulttuuri. Tässä tutkimuksessa selvitetään välittäjien - erityisesti kustantajien, julkisen kritiikin ja tutkimuksen - vaikutusta siihen, millaiseksi angloamerikkalaisen kaunokirjallisuuden profiili Suomessa muodostui vuosina 1890-1939. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen kirjallisuus välittyi parhaiten suomalaisille lukijoille ja millainen taas jäi "varjoon". Siinä osoitetaan, että ulkomaisen kirjallisuuden välittyminen kytkeytyi tiiviisti yhtäältä suomalaisen yhteiskunnan yleisen kulttuurisuuntautumisen kehitykseen, toisaalta kirjallisuuden instituution(kin) läpäisseeseen kansallishenkiseen yhtenäistymiskehitykseen. Samalla tutkimus on konkreettista kartoitusta kirjallisuudentutkimuksen kannalta perinteisesti marginaalisesta kirjallisuuden alueesta, käännöskirjallisuudesta, ja sen vastaanotosta. Julkaisussa on englanninkielinen tiivistelmä
This paper focuses on the search of interpretative communities across and amongst the Nordics. Fi... more This paper focuses on the search of interpretative communities across and amongst the Nordics. First the idea of shared ‘Nordic mode of reception’ between the three Nordic countries which participated to the World Hobbit Research project is presented and investigated, after which the focus is shifted towards the examination of the possibility of the ‘country-specific profiles’. Finally it is questioned if any other background variable than nationality could explain the finding which emerge when examining the data at the level of nationalities.
In 2016, the concept of post-truth, in the sense of spreading disinformation, caught wide public ... more In 2016, the concept of post-truth, in the sense of spreading disinformation, caught wide public attention. The concept can be applied to media studies itself, because since the 1970s it has been popular in the field to deny, even in principle, the relevance of truth as a norm. To study the issue, the paper advances four perspectives on the philosophy of science of media studies. 1) As a general background, aspects of philosophy of science in the modern era are portrayed. 2) The development of epistemological positions assumed in media studies in the 20 th century is characterised especially by the work of Walter Lippmann and Roland Barthes. 3) In the systematic part, the applicability of well-known truth-theories to media studies is assessed. 4) Different reasons supporting the conclusion that the discourse on truth remains intricate in empirical disciplines like media studies, are presented. The campaign lobbying the energy usage of peat was visibly present as a topic in different...
Fafnir, 2017
All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, a... more All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Two Paths to Fantasy Studies Hirsjärvi, Irma; Kovala, Urpo
Jyväskylän yliopisto eBooks, 2020
peerReviewe
Journal of Literary Theory, 2014
Target-international Journal of Translation Studies, 1996
This article deals with the way so-called paratexts were used, in Finland in 1890-1939, in publis... more This article deals with the way so-called paratexts were used, in Finland in 1890-1939, in publishing translations of Anglo-American literature, and especially with the tendencies towards ideological closure that those paratexts manifest. The dominant ideology in the material is what could be called religious-conservative ideology, emphasizing the thought content of the works and their (educative, civilizing, sometimes also entertaining) impact on readers. This is due to the ideological unification process that penetrated the cultural institutions, which were still relatively undifferentiated and non-autonomous during the period in Finland. The article emphasizes that in studying paratext, it is necessary to take heed of the wider cultural context; looking at the paratexts alone is not enough.
Jussi Ojajärvi (Oulun yliopisto) Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto) Leena-Maija Rossi (Lapin yl... more Jussi Ojajärvi (Oulun yliopisto) Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto) Leena-Maija Rossi (Lapin yliopisto) Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto) Piia Varis (Universiteit Tilburg, Alankomaat) Juhana Venäläinen (Itä-Suomen yliopisto) Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarja perustettiin vuonna 1986. Sarja on monitieteinen ja tieteidenvälinen. Siinä ilmestyy tutkimuksia nykykulttuurista ja kulttuuriteoriasta. Myös modernin kulttuurin vaiheisiin liittyvät kulttuuri-ja sosiaalihistorialliset tutkimukset kuuluvat kustannuslistalle. Sarjassa julkaistavat käsikirjoitukset valitaan asiantuntija-arvioiden perusteella. Julkaisusarjan kirjat ilmestyvät joko painettuina kirjoina ja myöhemmin sähköisinä rinnakkaisjulkaisuina tai suoraan verkkokirjoina.
Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen... more Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen toista maailmansotaa se oli suomalaisille nykynäkökulmasta katsoen yllättävänkin kaukainen ja vähän tunnettu kulttuuri. Tässä tutkimuksessa selvitetään välittäjien - erityisesti kustantajien, julkisen kritiikin ja tutkimuksen - vaikutusta siihen, millaiseksi angloamerikkalaisen kaunokirjallisuuden profiili Suomessa muodostui vuosina 1890-1939. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen kirjallisuus välittyi parhaiten suomalaisille lukijoille ja millainen taas jäi "varjoon". Siinä osoitetaan, että ulkomaisen kirjallisuuden välittyminen kytkeytyi tiiviisti yhtäältä suomalaisen yhteiskunnan yleisen kulttuurisuuntautumisen kehitykseen, toisaalta kirjallisuuden instituution(kin) läpäisseeseen kansallishenkiseen yhtenäistymiskehitykseen. Samalla tutkimus on konkreettista kartoitusta kirjallisuudentutkimuksen kannalta perinteisesti marginaalisesta kirjallisuuden alueesta, käännöskirjallisuudesta, ja sen vastaanotosta. Julkaisussa on englanninkielinen tiivistelmä
DOAJ (DOAJ: Directory of Open Access Journals), Dec 1, 1993
Fafnir, 2017
Fantasy studies is a broad field as it is, and possible inroads to it, especially these days, are... more Fantasy studies is a broad field as it is, and possible inroads to it, especially these days, are numerous. In what follows, we "look backwards" at how we ended up doing research on fantasy and its reception. Those paths are different but have crossed a few times. And at the end, we also look at other paths that are having their beginnings as we speak. Irma Hirsjärvi (IH): I learned to read at the age of four. My literary appetite was voracious and I remember reading The Bible, a children's picture dictionary, old Lutheran texts, and even The Old Man and the Sea by Ernest Hemingway-all this before I was six. When I interviewed Finnish sf fans for my doctoral thesis, they told me quite a similar story. Furthermore, many of them mentioned having become aware of this exceptional genre called science fiction through Edgar Rice Burroughs' Mars series. This was my case, too, when I read my first Mars book at the age of nine. However, in my doctoral dissertation (2009), it was also shown that reading habits are different with my generation and the younger ones, who have a narrower literary taste but who use the media more extensively. The difference between my generation and the younger ones is also visible in finding other fen. We only found each other as adults, through magazines and sf-clubs. The young today find their networks in childhood, through media. Urpo Kovala (UK): As for me, I was never a fan of fantasy or sf in any strong sense of the term. I did read them, but hardly more than anyone else doing relatively much reading. The first book of my own was, I think, Peukaloisen retket (Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige) by Selma Lagerlöf. Later favourites were Winnie the Pooh, Gulliver's Travels, Jules Verne, Lewis Carroll, Tiitiäisen satupuu (The Tumpkin's Wonder Tree) by Kirsi Kunnas-and Asterix, which I'm still almost a fan of. Tolkien came up only in my student years, with e.g. Samuel Butler's Erewhon, which is one of my favourites. The focus has definitely been on older literature, although I did read some sf proper-Le Guin, Heinlein ja Asimov above all. IH: It is interesting that I did not recognize in me the affective nature of a fan that was expressed in the interviews of the Finnish sf fans I later studied. I was really interested in sf, but not so much in the authors. Sf was fun, but not "all" sf. Then I accidentally met Kirsi Kunnas, the writer of that nursery rhyme book Tiitiäisen satupuu that you mentioned above, which was read to me as a kid, and which I had read to my kids and my grandchildren. This elderly lady was also the mother of two major Finnish rock musicians (in the band Eppu Normaali), and at the moment I saw her, the tender memories of reading the book, and the memories of the deeply meaningful (for me, obviously) rock music of her sons went through my mind, simultaneously, in a second. It literally wiped me off my feet, and really taught me a lesson about meaningful media relations.
Routledge eBooks, Dec 13, 2022
The Scriblerian and the Kit-Cats, 2002
DOAJ: Directory of Open Access Journals - DOAJ, Dec 1, 1993
Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 29., 1992
Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen... more Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen toista maailmansotaa se oli suomalaisille nykynäkökulmasta katsoen yllättävänkin kaukainen ja vähän tunnettu kulttuuri. Tässä tutkimuksessa selvitetään välittäjien - erityisesti kustantajien, julkisen kritiikin ja tutkimuksen - vaikutusta siihen, millaiseksi angloamerikkalaisen kaunokirjallisuuden profiili Suomessa muodostui vuosina 1890-1939. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen kirjallisuus välittyi parhaiten suomalaisille lukijoille ja millainen taas jäi "varjoon". Siinä osoitetaan, että ulkomaisen kirjallisuuden välittyminen kytkeytyi tiiviisti yhtäältä suomalaisen yhteiskunnan yleisen kulttuurisuuntautumisen kehitykseen, toisaalta kirjallisuuden instituution(kin) läpäisseeseen kansallishenkiseen yhtenäistymiskehitykseen. Samalla tutkimus on konkreettista kartoitusta kirjallisuudentutkimuksen kannalta perinteisesti marginaalisesta kirjallisuuden alueesta, käännöskirjallisuudesta, ja sen vastaanotosta. Julkaisussa on englanninkielinen tiivistelmä
This paper focuses on the search of interpretative communities across and amongst the Nordics. Fi... more This paper focuses on the search of interpretative communities across and amongst the Nordics. First the idea of shared ‘Nordic mode of reception’ between the three Nordic countries which participated to the World Hobbit Research project is presented and investigated, after which the focus is shifted towards the examination of the possibility of the ‘country-specific profiles’. Finally it is questioned if any other background variable than nationality could explain the finding which emerge when examining the data at the level of nationalities.
In 2016, the concept of post-truth, in the sense of spreading disinformation, caught wide public ... more In 2016, the concept of post-truth, in the sense of spreading disinformation, caught wide public attention. The concept can be applied to media studies itself, because since the 1970s it has been popular in the field to deny, even in principle, the relevance of truth as a norm. To study the issue, the paper advances four perspectives on the philosophy of science of media studies. 1) As a general background, aspects of philosophy of science in the modern era are portrayed. 2) The development of epistemological positions assumed in media studies in the 20 th century is characterised especially by the work of Walter Lippmann and Roland Barthes. 3) In the systematic part, the applicability of well-known truth-theories to media studies is assessed. 4) Different reasons supporting the conclusion that the discourse on truth remains intricate in empirical disciplines like media studies, are presented. The campaign lobbying the energy usage of peat was visibly present as a topic in different...
Fafnir, 2017
All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, a... more All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Two Paths to Fantasy Studies Hirsjärvi, Irma; Kovala, Urpo