Hanna-Leena Nissilä | University of Oulu (original) (raw)
Uploads
Papers by Hanna-Leena Nissilä
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2016 | 67 Transnational literature and monolingual literary life in Finland, 2017
The aim of the article is to analyze how the national framework structured to literary life has a... more The aim of the article is to analyze how the national framework structured to literary life has affected the position of transnational literature in Finland in the early 2000s – time when Finnish society has become more multicultural due to increased immigration and growing mobility of people. It discusses what challenges nationalism presents to writers with migrant backgrounds and to those who often write in languages other than Finnish, Swedish or Sami. Literary life is studied through the observations of other researchers and through mediatexts from which the experiences of transnational writers and the voice of literary institutions are construed. The methodological basis of the article come from the transnational approach which is conscious of the critique of methodological nationalism and pays attention to movements and sociocultural existence across national, cultural and linguistic borders in literary life. The article argues that, part of the structures built in literary culture do not respond to the current realities and needs of transnationalization, multilingualization and multiculturalism in the Finnish literary field. Both the naturalized mo-nolingual paradigm and the national defined literary field generate nationalistic and exclusive positions, and the authors writing in other than dominant languages may be excluded from literary institutions, canonization and even literary life.
The Lectio Praecursorian, the introductory lecture, at the public examination of the dissertation... more The Lectio Praecursorian, the introductory lecture, at the public examination of the dissertation. Published in Kulttuurintutkimus 33 (2016): 1.
Kansallisen katveesta. Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta, by Heidi Grönstrand, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Kukku Melkas, Hanna-Leena Nissilä & Mikko Pollari, 2016
Kirja-arvio teoksesta Grönstrand, Heidi & Malmio, Kristiina (red. / toim.) 2011: Både och, sekä e... more Kirja-arvio teoksesta
Grönstrand, Heidi & Malmio, Kristiina (red. / toim.) 2011: Både
och, sekä että. Om flerspråkighet / Monikielisyydestä
Migrants and Literature in Finland and Sweden. Gröndahl, Satu, Rantonen, Eila (eds.). Studia Fennica Litteraria 11, SKS., 2018
Artikkeli teoksessa Grönstrand, Heidi, Kauranen, Ralf, Löytty, Olli, Melkas, Kukku, Nissilä, Hann... more Artikkeli teoksessa Grönstrand, Heidi, Kauranen, Ralf, Löytty, Olli, Melkas, Kukku, Nissilä, Hanna-Leena, Pollari, Mikko (toim.) 2016: Kansallisen katveesta: Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pollari, Mikko, Hanna-Leena Nissilä, Kukku Melkas, Olli Löytty, Ralf Kauranen & Heidi Grönstrand ... more Pollari, Mikko, Hanna-Leena Nissilä, Kukku Melkas, Olli Löytty, Ralf Kauranen & Heidi Grönstrand 2015: National, transnational and entangled literatures: methodological considerations focusing on the case of Finland. In Ann-Sofie Lönngren, Heidi Grönstrand, Dag Heede & Anne Heith (red.) Rethinking National Literatures and the Literary Canon in Scandinavia. Cambridge Scholars Publishing.
Teoksessa Matti Myllykoski ja Mikko Ketola (toim.) Lestadiolaisuus tienhaarassa. Tolle Lege 2, Vartijan e-kirja, 61-69., May 2013
Suomen nykykirjallisuus II, Toimittaneet Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä ja Jussi Ojajärvi, Dec 2013
Syomen nykykirjallisuus II, Toimittaneet Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä ja Jussi Ojajärvi, Dec 2013
Kulttuurintutkimus 3/2012
Kulttuurintutkimus 1/2009
Teoksessa Joel Kuortti & Mikko Lehtonen & Olli Löytty ( …, Jan 1, 2007
Books by Hanna-Leena Nissilä
Lecti Book Studio 2016 Suomen kirjallisuus kehittyy yhä enemmän maailmankirjallisuuden suuntaa... more Lecti Book Studio 2016
Suomen kirjallisuus kehittyy yhä enemmän maailmankirjallisuuden
suuntaan. Suomessa kirjoitetaan eri kielillä ja suomalaiset kirjailijat toimivat maailmalla. Tässä antologiassa esitellään monipuolinen kokoelma tekstejä kulttuurien kohtaamisesta.
Grönstrand, Heidi, Kauranen, Ralf, Löytty, Olli, Melkas, Kukku, Nissilä, Hanna-Leena, Pollari, Mi... more Grönstrand, Heidi, Kauranen, Ralf, Löytty, Olli, Melkas, Kukku, Nissilä, Hanna-Leena, Pollari, Mikko (2016). Kansallisen katveesta: Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Thesis Chapters by Hanna-Leena Nissilä
Globalization, immigration and the multiculturalization of society have had a deep impact on Finl... more Globalization, immigration and the multiculturalization of society have had a deep impact on Finland in the last few decades. But what effect did these altered cultural-societal circumstances have on literary life in Finland in the early 2000s? The object of research in this article-based dissertation is the transnationalization of literary life in Finland. This is investigated through what is called ’new transnational literature’ in this study by means of analyzing literature published by writers with migrant backgrounds during the first decade of the 20th century in Finland. The study analyzes the reception of debut novels by Ranya ElRamly, Umayya Abu-Hanna, Zinaida Lindén and Alexandra Salmela. Furthermore, it considers how this reception has implicitly defined and canonized Finnish literature, and how transnational and cross-border writers are situated in the literary field in Finland. By problematizing how to approach the transnational in literary studies, this dissertation contributes to current debates on methodological nationalism.
The research material consists of works of fiction as well as texts published on internet and print media that deal with the reception of the novels. These sources are examined within the framework of cultural studies, mainly from the perspectives of close reading and sociological criticism, media studies-oriented reception theory, and the history of literature, as well as transnational approach that goes beyond national framework.
This research demonstrates that approximately 90 writers with migrant backgrounds, often writing in languages other than Finnish, Swedish or Sami, have published texts in Finland in the 2000s. Although many of them have been successful, most of them have continued working without due recognition hampered by prevailing monolingualism. New transnational literary works have been placed in rigid categories, and the reception has emphasized authors’ backgrounds and national borders, thus concealing the literary dimensions and qualities of their works. New transnational literature questions the understanding of literature as nation-bound. According to this study, Finnish literary life appears to be a transnational and multi-lingual space, in which writers simultaneously belong to both transnational and national literary cultures. The significance of gender is also evident, in that women writers and their books have had a pivotal role in the transnationalization of Finnish literature.
-
Globalisaatio, maahanmuutto ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen ovat viime vuosikymmeninä
luonnehtineet Suomea. Miten muuttunut kulttuuris-yhteiskunnallinen tilanne on vaikuttanut kirjalliseen elämään 2000-luvun alun Suomessa? Artikkeliväitöskirjassa tutkitaan suomalaisen kirjallisen elämän ylirajaistumista. Tätä hahmotellaan tarkastelemalla maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden julkaisemia tekstejä, joita kutsutaan tässä uudeksi ylirajaiseksi kirjallisuudeksi.
Tutkimuksessa analysoidaan myös teosten vastaanottoa, vastaanoton sisältämää suomalaisen kirjallisuuden määrittelyä ja kanonisointia sekä ylirajaisten kirjailijoiden sijoittumista kirjalliselle kentälle Suomessa. Pohtimalla sitä, miten tutkia kirjallisuuden ylirajaisuutta, tutkimus osallistuu kansainväliseen keskusteluun metodologisesta nationalismista.
Tutkimusaineisto koostuu kaunokirjallisuudesta, erityisesti Ranya ElRamlyn, Umayya AbuHannan, Zinaida Lindénin ja Alexandra Salmelan esikoisteoksista, sekä internetissä ja printtimediassa julkaistusta, kirjallisuutta käsittelevästä tekstimateriaalista. Aineistoa lähestytään tekstilähtöisen ja yhteiskunnallisen kirjallisuudentutkimuksen, mediatutkimuksellisesti painottuneen vastaanottotutkimuksen, kirjallisuushistoriallisen tutkimuksen sekä kansallisesta kehyksestä irtaantuvan ylirajaisen lähestymistavan suunnista.
Tutkimus tuo esille sen, miten Suomessa on 2000-luvun mittaan julkaissut erilaisia tekstejä noin 90 maahanmuuttajataustaista ja usein muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamen kielellä työskentelevää kirjailijaa. Vaikka moni on menestynyt hyvin, edelleen suurin osa työskentelee näkymättömissä erityisesti kieleen liittyvien esteiden keskellä. Vastaanotossa aineiston kirjallisuutta on aseteltu jähmeisiin kategorioihin ja kirjailijoiden maahanmuuttajuutta on tuotu esille, mikä on korostanut kansallisia rajoja ja häivyttänyt teosten kaunokirjallisia ulottuvuuksia.
Uusi ylirajainen kirjallisuus on horjuttanut käsitystä kansallisesta kirjallisuudesta. Suomalainen kirjallinen elämä näyttäytyy tutkimuksessa transnationaalisena ja monikielisenä tilana, jossa kirjailijat kuuluvat sekä ylirajaisiin kirjallisiin yhteisöihin että kansallisiin kirjallisuuksiin. Tutkimusaineisto
havainnollistaa myös sukupuolen merkitystä. Kirjailijanaisilla ja heidän teoksillaan on keskeinen rooli kirjallisuuden ylirajaistumisessa ja neuvotteluissa suomalaisesta kirjallisuudesta.
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2016 | 67 Transnational literature and monolingual literary life in Finland, 2017
The aim of the article is to analyze how the national framework structured to literary life has a... more The aim of the article is to analyze how the national framework structured to literary life has affected the position of transnational literature in Finland in the early 2000s – time when Finnish society has become more multicultural due to increased immigration and growing mobility of people. It discusses what challenges nationalism presents to writers with migrant backgrounds and to those who often write in languages other than Finnish, Swedish or Sami. Literary life is studied through the observations of other researchers and through mediatexts from which the experiences of transnational writers and the voice of literary institutions are construed. The methodological basis of the article come from the transnational approach which is conscious of the critique of methodological nationalism and pays attention to movements and sociocultural existence across national, cultural and linguistic borders in literary life. The article argues that, part of the structures built in literary culture do not respond to the current realities and needs of transnationalization, multilingualization and multiculturalism in the Finnish literary field. Both the naturalized mo-nolingual paradigm and the national defined literary field generate nationalistic and exclusive positions, and the authors writing in other than dominant languages may be excluded from literary institutions, canonization and even literary life.
The Lectio Praecursorian, the introductory lecture, at the public examination of the dissertation... more The Lectio Praecursorian, the introductory lecture, at the public examination of the dissertation. Published in Kulttuurintutkimus 33 (2016): 1.
Kansallisen katveesta. Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta, by Heidi Grönstrand, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Kukku Melkas, Hanna-Leena Nissilä & Mikko Pollari, 2016
Kirja-arvio teoksesta Grönstrand, Heidi & Malmio, Kristiina (red. / toim.) 2011: Både och, sekä e... more Kirja-arvio teoksesta
Grönstrand, Heidi & Malmio, Kristiina (red. / toim.) 2011: Både
och, sekä että. Om flerspråkighet / Monikielisyydestä
Migrants and Literature in Finland and Sweden. Gröndahl, Satu, Rantonen, Eila (eds.). Studia Fennica Litteraria 11, SKS., 2018
Artikkeli teoksessa Grönstrand, Heidi, Kauranen, Ralf, Löytty, Olli, Melkas, Kukku, Nissilä, Hann... more Artikkeli teoksessa Grönstrand, Heidi, Kauranen, Ralf, Löytty, Olli, Melkas, Kukku, Nissilä, Hanna-Leena, Pollari, Mikko (toim.) 2016: Kansallisen katveesta: Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pollari, Mikko, Hanna-Leena Nissilä, Kukku Melkas, Olli Löytty, Ralf Kauranen & Heidi Grönstrand ... more Pollari, Mikko, Hanna-Leena Nissilä, Kukku Melkas, Olli Löytty, Ralf Kauranen & Heidi Grönstrand 2015: National, transnational and entangled literatures: methodological considerations focusing on the case of Finland. In Ann-Sofie Lönngren, Heidi Grönstrand, Dag Heede & Anne Heith (red.) Rethinking National Literatures and the Literary Canon in Scandinavia. Cambridge Scholars Publishing.
Teoksessa Matti Myllykoski ja Mikko Ketola (toim.) Lestadiolaisuus tienhaarassa. Tolle Lege 2, Vartijan e-kirja, 61-69., May 2013
Suomen nykykirjallisuus II, Toimittaneet Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä ja Jussi Ojajärvi, Dec 2013
Syomen nykykirjallisuus II, Toimittaneet Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä ja Jussi Ojajärvi, Dec 2013
Kulttuurintutkimus 3/2012
Kulttuurintutkimus 1/2009
Teoksessa Joel Kuortti & Mikko Lehtonen & Olli Löytty ( …, Jan 1, 2007
Lecti Book Studio 2016 Suomen kirjallisuus kehittyy yhä enemmän maailmankirjallisuuden suuntaa... more Lecti Book Studio 2016
Suomen kirjallisuus kehittyy yhä enemmän maailmankirjallisuuden
suuntaan. Suomessa kirjoitetaan eri kielillä ja suomalaiset kirjailijat toimivat maailmalla. Tässä antologiassa esitellään monipuolinen kokoelma tekstejä kulttuurien kohtaamisesta.
Grönstrand, Heidi, Kauranen, Ralf, Löytty, Olli, Melkas, Kukku, Nissilä, Hanna-Leena, Pollari, Mi... more Grönstrand, Heidi, Kauranen, Ralf, Löytty, Olli, Melkas, Kukku, Nissilä, Hanna-Leena, Pollari, Mikko (2016). Kansallisen katveesta: Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Globalization, immigration and the multiculturalization of society have had a deep impact on Finl... more Globalization, immigration and the multiculturalization of society have had a deep impact on Finland in the last few decades. But what effect did these altered cultural-societal circumstances have on literary life in Finland in the early 2000s? The object of research in this article-based dissertation is the transnationalization of literary life in Finland. This is investigated through what is called ’new transnational literature’ in this study by means of analyzing literature published by writers with migrant backgrounds during the first decade of the 20th century in Finland. The study analyzes the reception of debut novels by Ranya ElRamly, Umayya Abu-Hanna, Zinaida Lindén and Alexandra Salmela. Furthermore, it considers how this reception has implicitly defined and canonized Finnish literature, and how transnational and cross-border writers are situated in the literary field in Finland. By problematizing how to approach the transnational in literary studies, this dissertation contributes to current debates on methodological nationalism.
The research material consists of works of fiction as well as texts published on internet and print media that deal with the reception of the novels. These sources are examined within the framework of cultural studies, mainly from the perspectives of close reading and sociological criticism, media studies-oriented reception theory, and the history of literature, as well as transnational approach that goes beyond national framework.
This research demonstrates that approximately 90 writers with migrant backgrounds, often writing in languages other than Finnish, Swedish or Sami, have published texts in Finland in the 2000s. Although many of them have been successful, most of them have continued working without due recognition hampered by prevailing monolingualism. New transnational literary works have been placed in rigid categories, and the reception has emphasized authors’ backgrounds and national borders, thus concealing the literary dimensions and qualities of their works. New transnational literature questions the understanding of literature as nation-bound. According to this study, Finnish literary life appears to be a transnational and multi-lingual space, in which writers simultaneously belong to both transnational and national literary cultures. The significance of gender is also evident, in that women writers and their books have had a pivotal role in the transnationalization of Finnish literature.
-
Globalisaatio, maahanmuutto ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen ovat viime vuosikymmeninä
luonnehtineet Suomea. Miten muuttunut kulttuuris-yhteiskunnallinen tilanne on vaikuttanut kirjalliseen elämään 2000-luvun alun Suomessa? Artikkeliväitöskirjassa tutkitaan suomalaisen kirjallisen elämän ylirajaistumista. Tätä hahmotellaan tarkastelemalla maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden julkaisemia tekstejä, joita kutsutaan tässä uudeksi ylirajaiseksi kirjallisuudeksi.
Tutkimuksessa analysoidaan myös teosten vastaanottoa, vastaanoton sisältämää suomalaisen kirjallisuuden määrittelyä ja kanonisointia sekä ylirajaisten kirjailijoiden sijoittumista kirjalliselle kentälle Suomessa. Pohtimalla sitä, miten tutkia kirjallisuuden ylirajaisuutta, tutkimus osallistuu kansainväliseen keskusteluun metodologisesta nationalismista.
Tutkimusaineisto koostuu kaunokirjallisuudesta, erityisesti Ranya ElRamlyn, Umayya AbuHannan, Zinaida Lindénin ja Alexandra Salmelan esikoisteoksista, sekä internetissä ja printtimediassa julkaistusta, kirjallisuutta käsittelevästä tekstimateriaalista. Aineistoa lähestytään tekstilähtöisen ja yhteiskunnallisen kirjallisuudentutkimuksen, mediatutkimuksellisesti painottuneen vastaanottotutkimuksen, kirjallisuushistoriallisen tutkimuksen sekä kansallisesta kehyksestä irtaantuvan ylirajaisen lähestymistavan suunnista.
Tutkimus tuo esille sen, miten Suomessa on 2000-luvun mittaan julkaissut erilaisia tekstejä noin 90 maahanmuuttajataustaista ja usein muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamen kielellä työskentelevää kirjailijaa. Vaikka moni on menestynyt hyvin, edelleen suurin osa työskentelee näkymättömissä erityisesti kieleen liittyvien esteiden keskellä. Vastaanotossa aineiston kirjallisuutta on aseteltu jähmeisiin kategorioihin ja kirjailijoiden maahanmuuttajuutta on tuotu esille, mikä on korostanut kansallisia rajoja ja häivyttänyt teosten kaunokirjallisia ulottuvuuksia.
Uusi ylirajainen kirjallisuus on horjuttanut käsitystä kansallisesta kirjallisuudesta. Suomalainen kirjallinen elämä näyttäytyy tutkimuksessa transnationaalisena ja monikielisenä tilana, jossa kirjailijat kuuluvat sekä ylirajaisiin kirjallisiin yhteisöihin että kansallisiin kirjallisuuksiin. Tutkimusaineisto
havainnollistaa myös sukupuolen merkitystä. Kirjailijanaisilla ja heidän teoksillaan on keskeinen rooli kirjallisuuden ylirajaistumisessa ja neuvotteluissa suomalaisesta kirjallisuudesta.