Marja Uusitalo | University of Lapland (original) (raw)
Uploads
Books and chapters within by Marja Uusitalo
LANDSCAPE LAB (Matkailualueet maisemalaboratorioina) project 2004-2007. EU Life Environment.
Papers by Marja Uusitalo
LANDSCAPE LAB-hanke, LABLAND-osatehtävävo
LANDSCAPE LAB-hanke, LABLAND-osatehtävävo
LANDSCAPE LAB-hanke, LABLAND-osatehtävävo
Terra, 2021
A close relationship with nature and the exploitation of products provided by nature are an integ... more A close relationship with nature and the exploitation of products provided by nature are an integral part of Finnish identity. In this review article, we study the nature relationships of immigrants in Finnish Lapland, both in the context of their previous life stages and current integration. We apply the ideas of geobiography and lifelong environmental relationship. We ask how the migrants’ nature relationship has taken shape in the course of life, and what kind of discontinuities and continuities exist. We have approached the issue with focus group interviews conducted among immigrants who have residence permits in Finland and live in Lapland. In interviews, photo-elicitation has had an important role. It seems that northern nature has not become familiar during the “formal” integration process. Nature experiences in Finland relate in many ways to experiences in the nature of the country of origin. Refugee camp is the biggest discontinuity in nature relationship. The nature of the...
Better recognition of public perceptions is called for in developing policies that affect landsca... more Better recognition of public perceptions is called for in developing policies that affect landscape qualities, such as agri-environmental policies. The present study focused on the evaluation of typical agricultural landscapes in Finland. We utilized and operationalized the visual landscape quality scales introduced by Tveit et al. (2006) and further explored how these scales can be applied in citizen evaluation of agricultural landscapes. From landscape data collected via an Internet survey, we analysed whether and how the attributes of agricultural landscapes were linked to their evaluation. The results demonstrated that visual concepts such as openness, naturalness, species richness and the impression of being taken care of were significantly associated with six landscape attributes, i.e., grain, cattle, bales, farmhouses, buses and disturbances. A relationship between key landscape concepts and normative evaluation was found. The normative pleasantness of the landscape also significantly associated with individual landscape attributes and the socio-demographic characteristics of the perceivers.
The paper presents the results of research on the modification of the traditional index of human ... more The paper presents the results of research on the modification of the traditional index of human development to assess its level in Ukraine in the regional aspect. The difference between the proposed modified human development index from existing approaches is the inclusion of an additional component of human development: the development of information and communication technologies, the updating of the indicator system by the component "education" and "environmental welfare" in accordance with the domestic conditions of the development of society, as well as the method of determining weighting coefficients to calculate the integral index. In the process of research, the following methods have been used: the method of generalization, comparison, system analysis and hierarchy analysis method. The calculation of the modified index of human development was carried out on the example of statistical data of regions of Ukraine; the period of research was selected 2015-2017. The results of the measurement demonstrate the presence of the marked unevenness of Ukrainian regions by the level of human development.
Luonnonvarakeskus, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 3) Helsingin yliopisto Matkailukeskusten palvel... more Luonnonvarakeskus, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 3) Helsingin yliopisto Matkailukeskusten palveluilta odotetaan korkeaa laatua, monipuolisuutta ja matkailuelämyksiltä kokonaisvaltaisuutta. Lähiruoka voi monipuolistaa matkailupalveluja ja lisätä matkan elämyksellisyyttä. Lähiruoka osana matkailukeskuksen ruokaketjuja synnyttää myös uusia työpaikkoja ja kerrannaisvaikutuksia paikallistalouteen. Vaikutukset riippuvat siitä, onnistuuko paikallistalous vastaamaan matkailun synnyttämään lähiruokakysyntään. Jos keskuksen ruokatarjonta nojaa pelkästään kotimaisen ja kansainvälisen elintarviketeollisuuden massatuotteisiin, hyöty jää vähäiseksi. Lähiruoan kysyntä ja tarjonta on saatava kohtaamaan. Tarjonnassa on tärkeää ymmärtää matkailijan ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, joihin kuuluu mm. ruoasta syntyvä mielikuva. Se muodostuu matkailijan elämäntavan, motiivien, resurssien, kokemusten ja persoonallisuuden perusteella ja siihen pyritään vaikuttamaan mm. mainonnalla. Tuotantoympäristö luonnonvaroineen ja yritysverkostoineen sekä kauppaketjun joustavuus puolestaan vaikuttavat tarjontaan eli matkailijan valintamahdollisuuksiin. Ravintolaan tai mökin ruokapöytään päättyvissä ruokaketjuissa on useita erilaisia kohtia, joihin lähiruoan tarjonta voi kompastua. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kysynnän pullonkauloihin tarkastelemalla matkailijoiden suhtautumista paikalliseen poronlihaan, luonnonmarjoihin ja-yrtteihin Levin hiihtokeskuksessa. Aineisto kerättiin talvella 2013. Strukturoituun kyselyyn vastasi 252 matkailijaa, joista hieman yli puolet (54 %) oli naisia. Vastausten käsittelyssä käytettiin ristiintaulukointeja, pääkomponentti-ja klusterianalyysejä. Analyysien perusteella ruoan alkuperällä oli merkitystä suurimmalle osalle (87 %) kyselyyn vastanneista, naisille useammin kuin miehille. Lapissa tuotettua ruokaa arvostivat eniten lappilaiset ja toiseksi eniten pääkaupunkiseudun asukkaat, jotka muita useammin käsittivät lähiruoan Levin läheisyydessä tuotetuksi. Muut matkailijat arvostivat ensisijaisesti ruoan kotimaisuutta. Asuinpaikka ja kiinnostus villiruokaan liittyivät yhteen, eli mitä kauempana Levistä asuinpaikka sijaitsi, sitä vähemmän oltiin kiinnostuneita poronlihasta, luonnonmarjoista tai-yrteistä. Mitä lähemmäksi matkailukeskusta lähiruoka miellettiin, sitä kiinnostuneempia oltiin kokeilemaan villiruokaa. Eroja vastaajien välillä selitti mm. ruoasta syntyvä mielikuva, joka liittyi matkailijoiden maantieteelliseen ja kulttuuriseen etäisyyteen matkakohteesta. Ruoan tuttuus ja kuuluminen omaan tapakulttuuriin (kulttuurinen etäisyys) selitti matkailijoiden käsitystä lähiruoasta enemmän kuin tuotannon ja kulutuksen välimatka (maantieteellinen etäisyys). Lapin asukkailla on pienin maantieteellinen ja kulttuurinen etäisyys lähiruokaan. Siksi he pitivät oman maakunnan alueella tuotettua ruokaa lähiruokana. Ruoan kulttuurinen "vieraus" kasvaa ja vähentää kokeilunhalua poronlihasta marjoihin ja edelleen yrtteihin. Toisin sanoen matkailija valitsee porotuotteen todennäköisemmin kuin yrttituotteen mahdollisesti siksi, että poro tuntuu tutummalta. Kun kyselyn vastauksia analysoitiin tarkemmin, matkailijoista tunnistettiin neljä erilaista asiakasryhmää. Villiruokamyönteiset varttuneet naiset ovat iältään pääasiassa 51-60-vuotiaita ja asuvat muita useammin Lapissa. Tärkein elintarvikkeen alkuperäkriteeri on joko tuotteen kotimaisuus tai valmistus Lapissa. Heitä kiinnostaa villiruoka ja erityisesti luonnonmarjat. Villi-ja lähiruokapassiiviset nuoret aikuiset ovat enimmäkseen 20-40-vuotiaita matkailijoita, jotka asuvat Lapin ulkopuolella. Heitä villiruoka kiinnostaa edellistä ryhmää vähemmän, eikä ruoan tarvitse olla Lapissa tuotettua ollakseen lähiruokaa. Villiruokamyönteiset nuoret aikuiset eroavat edellisestä ryhmästä kiinnostuksellaan villiruokaan. Lähiruokapassiiviset varttuneet miehet asuvat pääasiassa Lapin ulkopuolella ja ovat vain
Viime vuosina markkinoille on tullut uusia kotimaisia mansikkalajikkeita: Suvetar, Valotar, Kauno... more Viime vuosina markkinoille on tullut uusia kotimaisia mansikkalajikkeita: Suvetar, Valotar, Kaunotar ja Kulkuri-koejaloste. Ne olivat viime kesänä ensimmäisen kerran lajikekokeissa MTT:n pohjoisilla toimipaikoilla Sotkamossa ja Rovaniemellä.vo
LANDSCAPE LAB (Matkailualueet maisemalaboratorioina) project 2004-2007. EU Life Environment.
LANDSCAPE LAB-hanke, LABLAND-osatehtävävo
LANDSCAPE LAB-hanke, LABLAND-osatehtävävo
LANDSCAPE LAB-hanke, LABLAND-osatehtävävo
Terra, 2021
A close relationship with nature and the exploitation of products provided by nature are an integ... more A close relationship with nature and the exploitation of products provided by nature are an integral part of Finnish identity. In this review article, we study the nature relationships of immigrants in Finnish Lapland, both in the context of their previous life stages and current integration. We apply the ideas of geobiography and lifelong environmental relationship. We ask how the migrants’ nature relationship has taken shape in the course of life, and what kind of discontinuities and continuities exist. We have approached the issue with focus group interviews conducted among immigrants who have residence permits in Finland and live in Lapland. In interviews, photo-elicitation has had an important role. It seems that northern nature has not become familiar during the “formal” integration process. Nature experiences in Finland relate in many ways to experiences in the nature of the country of origin. Refugee camp is the biggest discontinuity in nature relationship. The nature of the...
Better recognition of public perceptions is called for in developing policies that affect landsca... more Better recognition of public perceptions is called for in developing policies that affect landscape qualities, such as agri-environmental policies. The present study focused on the evaluation of typical agricultural landscapes in Finland. We utilized and operationalized the visual landscape quality scales introduced by Tveit et al. (2006) and further explored how these scales can be applied in citizen evaluation of agricultural landscapes. From landscape data collected via an Internet survey, we analysed whether and how the attributes of agricultural landscapes were linked to their evaluation. The results demonstrated that visual concepts such as openness, naturalness, species richness and the impression of being taken care of were significantly associated with six landscape attributes, i.e., grain, cattle, bales, farmhouses, buses and disturbances. A relationship between key landscape concepts and normative evaluation was found. The normative pleasantness of the landscape also significantly associated with individual landscape attributes and the socio-demographic characteristics of the perceivers.
The paper presents the results of research on the modification of the traditional index of human ... more The paper presents the results of research on the modification of the traditional index of human development to assess its level in Ukraine in the regional aspect. The difference between the proposed modified human development index from existing approaches is the inclusion of an additional component of human development: the development of information and communication technologies, the updating of the indicator system by the component "education" and "environmental welfare" in accordance with the domestic conditions of the development of society, as well as the method of determining weighting coefficients to calculate the integral index. In the process of research, the following methods have been used: the method of generalization, comparison, system analysis and hierarchy analysis method. The calculation of the modified index of human development was carried out on the example of statistical data of regions of Ukraine; the period of research was selected 2015-2017. The results of the measurement demonstrate the presence of the marked unevenness of Ukrainian regions by the level of human development.
Luonnonvarakeskus, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 3) Helsingin yliopisto Matkailukeskusten palvel... more Luonnonvarakeskus, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 3) Helsingin yliopisto Matkailukeskusten palveluilta odotetaan korkeaa laatua, monipuolisuutta ja matkailuelämyksiltä kokonaisvaltaisuutta. Lähiruoka voi monipuolistaa matkailupalveluja ja lisätä matkan elämyksellisyyttä. Lähiruoka osana matkailukeskuksen ruokaketjuja synnyttää myös uusia työpaikkoja ja kerrannaisvaikutuksia paikallistalouteen. Vaikutukset riippuvat siitä, onnistuuko paikallistalous vastaamaan matkailun synnyttämään lähiruokakysyntään. Jos keskuksen ruokatarjonta nojaa pelkästään kotimaisen ja kansainvälisen elintarviketeollisuuden massatuotteisiin, hyöty jää vähäiseksi. Lähiruoan kysyntä ja tarjonta on saatava kohtaamaan. Tarjonnassa on tärkeää ymmärtää matkailijan ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, joihin kuuluu mm. ruoasta syntyvä mielikuva. Se muodostuu matkailijan elämäntavan, motiivien, resurssien, kokemusten ja persoonallisuuden perusteella ja siihen pyritään vaikuttamaan mm. mainonnalla. Tuotantoympäristö luonnonvaroineen ja yritysverkostoineen sekä kauppaketjun joustavuus puolestaan vaikuttavat tarjontaan eli matkailijan valintamahdollisuuksiin. Ravintolaan tai mökin ruokapöytään päättyvissä ruokaketjuissa on useita erilaisia kohtia, joihin lähiruoan tarjonta voi kompastua. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kysynnän pullonkauloihin tarkastelemalla matkailijoiden suhtautumista paikalliseen poronlihaan, luonnonmarjoihin ja-yrtteihin Levin hiihtokeskuksessa. Aineisto kerättiin talvella 2013. Strukturoituun kyselyyn vastasi 252 matkailijaa, joista hieman yli puolet (54 %) oli naisia. Vastausten käsittelyssä käytettiin ristiintaulukointeja, pääkomponentti-ja klusterianalyysejä. Analyysien perusteella ruoan alkuperällä oli merkitystä suurimmalle osalle (87 %) kyselyyn vastanneista, naisille useammin kuin miehille. Lapissa tuotettua ruokaa arvostivat eniten lappilaiset ja toiseksi eniten pääkaupunkiseudun asukkaat, jotka muita useammin käsittivät lähiruoan Levin läheisyydessä tuotetuksi. Muut matkailijat arvostivat ensisijaisesti ruoan kotimaisuutta. Asuinpaikka ja kiinnostus villiruokaan liittyivät yhteen, eli mitä kauempana Levistä asuinpaikka sijaitsi, sitä vähemmän oltiin kiinnostuneita poronlihasta, luonnonmarjoista tai-yrteistä. Mitä lähemmäksi matkailukeskusta lähiruoka miellettiin, sitä kiinnostuneempia oltiin kokeilemaan villiruokaa. Eroja vastaajien välillä selitti mm. ruoasta syntyvä mielikuva, joka liittyi matkailijoiden maantieteelliseen ja kulttuuriseen etäisyyteen matkakohteesta. Ruoan tuttuus ja kuuluminen omaan tapakulttuuriin (kulttuurinen etäisyys) selitti matkailijoiden käsitystä lähiruoasta enemmän kuin tuotannon ja kulutuksen välimatka (maantieteellinen etäisyys). Lapin asukkailla on pienin maantieteellinen ja kulttuurinen etäisyys lähiruokaan. Siksi he pitivät oman maakunnan alueella tuotettua ruokaa lähiruokana. Ruoan kulttuurinen "vieraus" kasvaa ja vähentää kokeilunhalua poronlihasta marjoihin ja edelleen yrtteihin. Toisin sanoen matkailija valitsee porotuotteen todennäköisemmin kuin yrttituotteen mahdollisesti siksi, että poro tuntuu tutummalta. Kun kyselyn vastauksia analysoitiin tarkemmin, matkailijoista tunnistettiin neljä erilaista asiakasryhmää. Villiruokamyönteiset varttuneet naiset ovat iältään pääasiassa 51-60-vuotiaita ja asuvat muita useammin Lapissa. Tärkein elintarvikkeen alkuperäkriteeri on joko tuotteen kotimaisuus tai valmistus Lapissa. Heitä kiinnostaa villiruoka ja erityisesti luonnonmarjat. Villi-ja lähiruokapassiiviset nuoret aikuiset ovat enimmäkseen 20-40-vuotiaita matkailijoita, jotka asuvat Lapin ulkopuolella. Heitä villiruoka kiinnostaa edellistä ryhmää vähemmän, eikä ruoan tarvitse olla Lapissa tuotettua ollakseen lähiruokaa. Villiruokamyönteiset nuoret aikuiset eroavat edellisestä ryhmästä kiinnostuksellaan villiruokaan. Lähiruokapassiiviset varttuneet miehet asuvat pääasiassa Lapin ulkopuolella ja ovat vain
Viime vuosina markkinoille on tullut uusia kotimaisia mansikkalajikkeita: Suvetar, Valotar, Kauno... more Viime vuosina markkinoille on tullut uusia kotimaisia mansikkalajikkeita: Suvetar, Valotar, Kaunotar ja Kulkuri-koejaloste. Ne olivat viime kesänä ensimmäisen kerran lajikekokeissa MTT:n pohjoisilla toimipaikoilla Sotkamossa ja Rovaniemellä.vo
Nimekkeen selvennys: Pohjoinen ympäristö matkailun vetovoimana.vo
Tourism Management Perspectives, 2018
It is a challenging task to get tourists involved in tourism planning. In addition, it is often b... more It is a challenging task to get tourists involved in tourism planning. In addition, it is often believed that local authorities and tourism companies have an adequate understanding of what tourists prefer or need and how local people's interests can be integrated in tourism planning. Regardless, the tourism business is simply dependent on touristswhether they want to come to a resort again or not. This article examines how the method of internet-based public participatory geographic information system (PPGIS) serves in gathering tourists' and locals' views about their favourite places at the Levi tourism resort in northern Finland. By using the PPGIS method it was not only possible to find clusters of favourite places, but also several single places of interest. The study revealed technical challenges in using PPGIS software. The quality and usability of the information and the method are discussed in relation to tourism planning.