Laura Piippo | Tampere University (original) (raw)
Books by Laura Piippo
Eds. Mikko Keskinen, Juri Joensuu, Laura Piippo & Anna Helle This collection of critical essays... more Eds. Mikko Keskinen, Juri Joensuu, Laura Piippo & Anna Helle
This collection of critical essays concentrates on the renowned Finnish collage novel Aperitiff ‒ avoin kaupunki (Aperitiff, Open City) by Kari Aronpuro in its three editions (1965, 1978, 2015). The essays provide a theoretically wide-ranging and up-to-date introduction to Aperitiff but also to collage and the collage novel more generally. Aperitiff is approached from the viewpoints of source materials; information, media technologies, and conceptualism; facsimiles as images of writing; methodological and thematic humour and comedy; Situationist reading strategies; realist and neorealist cinema; and Aperitiff‘s relation to the contemporary Finnish experimental novel, especially to Neuromaani by Jaakko Yli-Juonikas. The collection also reprints Aronpuro’s early essay on the reception of Aperitiff, and extracts from the typescript of the novel’s second edition.
Toim. Mikko Keskinen, Juri Joensuu, Laura Piippo & Anna Helle
Tämä artikkelikokoelma on laajin Kari Aronpuron Aperitiff – avoin kaupunki -romaanin kolmea versiota (1965, 1978, 2015) käsittelevä teos. Kokoelma tarjoaa teoreettisesti monipuolisen ja otteeltaan tuoreen johdatuksen paitsi Aperitiffiin myös yleisemmin kollaasiromaanin edelleen ajankohtaiseen lajiin ja kollaasin käsitteeseen. Antologian kirjoittajien valitsemat näkökulmat kertovat Aperitiffin moniaineksisuudesta, moniulotteisuudesta ja monitulkintaisuudesta. Artikkeleissa inventoidaan ja kartoitetaan Aperitiffin laajoja aineistoja sekä konkreettisten lainausten että laajemman intertekstuaalisuuden näkökulmista. Aperitiffia käsitellään myös informaation ja mediateknologioiden kautta. Samalla romaani kytketään suuntaukseen, joka on ollut keskeinen Kari Aronpurolle 2000-luvulla: kirjalliseen konseptualismiin, käsitteelliseen tai ”epäluovaan” kirjoittamiseen.
Artikkeleissa keskitytään lisäksi tekstikollaasille oleelliseen menetelmään, tekotapaan tai tyyppiin: faksimileen. Samalla puretaan sanan ja kuvan käsiteparia analysoimalla kirjoituksen itsensä kuvallisuutta, tyypittelemällä tekstikollaaseja faksimilen näkökulmasta sekä ottamalla huomioon kirjan sivun teknologiaa. Aiheena on myös Aperitiffin huumori ja komiikka metodisten ja temaattisten tekijöiden yhteisvaikutuksena. Kollaasit, tekstilainaukset ja -luettelot sekä teoksen ontologialla leikittely ovat romaanin omalaatuisen huumorin rakennusaineita. Aperitiffia luetaan niin ikään urbaanin suunnistamisen ja harhailun näkökulmasta, erityisesti hyödyntämällä Kansainvälisiltä Situationisteilta peräisin olevia käsitteitä. Aperitiffia lähestytään myös kuvallisuuden, erityisesti elokuvallisuuden kautta ja tarkastellaan sen yhteyksiä realismin ja neorealismin traditioihin sekä ”todellisuuden” esittämiseen liittyviin diskursseihin. Aperitiffin pitkittäisvaikutuksia suomalaisessa kirjallisuudessa tutkitaan Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani-romaanin (2012) kautta, teosten julkaisuajankohtia ja rakennusperiaatteita vertaillen. Tämän luennan valossa moniaineksisten avantgarde-romaanien poetiikka näyttäytyy edelleen erittäin elin- ja ilmaisuvoimaisena.
Antologian liitteenä on myös arkistoharvinaisuuksia: pienoisessee, jossa Aronpuro ruotii tuoreeltaan (marraskuussa 1965) romaaninsa vastaanottoa ja kommentoi omaa teostaan, sekä otteita toisen painoksen (1978) lisämateriaalien käsikirjoitusliuskoista.
Papers by Laura Piippo
Poetics Today
Narrative theorists have identified the role of social networking sites as elementary in the cont... more Narrative theorists have identified the role of social networking sites as elementary in the contemporary story economy. This article argues that they have, however, neglected to treat the sites as part of the digital infraculture which creates blind spots in current analyses of the digital as a context for narrative. The aim is to construct tools for a semiotics of the imperceptible, an approach to analyze the ways in which the digital shapes human agency in dimensions the users cannot directly perceive but which nevertheless affect users’ sense of what is possible for them. The article first reevaluates affordance and affect as concepts to demonstrate digital environments as a new type of context for uses of narrative. It then shows how these concepts can be applied to readings of experientiality and narrativity in digital environments which shape users’ narrative agency on multiple layers. Finally, the article examines how different agencies on these layers can be analyzed within...
Asiahakemisto 436 Henkilöhakemisto 440 8 Kiitokset Avantgarde Suomessa-kirjan idea syntyi Suomen ... more Asiahakemisto 436 Henkilöhakemisto 440 8 Kiitokset Avantgarde Suomessa-kirjan idea syntyi Suomen avantgarden ja modernismin seurassa alkuvuonna 2018. Lämmin kiitos kaikille kirjoittajille, kirjan ideointiin aktiivisesti osallistuneille, tekstejä kommentoineille sekä anonyymeille vertaisarvioijille.
NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125 Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus osa... more NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125 Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus osallistuu uuteen hulluustutkimuskeskusteluun, jota käydään monitieteisesti Suomessa ja maailmalla. Hulluustutkimus tekee näkyväksi erilaisia tapoja käsitteellistää, esittää ja kokea poikkeavuutta ja määritellä normaaliutta. Se valaisee psykiatrian ja psyykkisen kärsimyksen sidoksia ja vaikutusta ihmisten arkeen, kulttuurisiin käytänteisiin ja taiteeseen. Se fokusoi siihen, miten hulluus tulee kulttuurissamme kommunikoiduksi.
Erilaisia digiloikkia vauhdilla ottava yhteiskunta on usein herattanyt huolta niin kirjallisuuden... more Erilaisia digiloikkia vauhdilla ottava yhteiskunta on usein herattanyt huolta niin kirjallisuudentutkijoissa kuin humanisteissa laajemminkin: onko kirjallisuudella ja muulla ”hitaalla” taiteella ja tekemisella enaa paikkaa tai tilausta? Tama teemanumero kartoittaa kirjallisuuden, sen tutkimuksen ja digitaalisten teknologioiden lapitunkevan ymparistollisyyden suhteita. Kirjallisuudentutkimus on otollinen ala digitalisoituvan kulttuurin ja yhteiskunnan analyysille, silla se on lahtokohtaisesti monitieteinen tutkimusala, joka kasittelee teksteja, niiden tuottamista ja konteksteja monista eri nakokulmista. Sen piiriin ovat aina mahtuneet niin erilaiset mediumit, toimijat kuin materiaalisuudetkin. Tassa teemanumerossa julkaistut tekstit tunnistavat erilaisia kulttuurin digitalisoitumiseen liittyvia kysymyksia ja nayttavat osaltaan esimerkkia naiden suhteisuuksien kasittelyyn. Ne osoittavat vastaansanomattomasti, etta vanhan ja uuden, tai analogisen ja digitaalisen valisista dikotomioista...
Image and narrative, 2019
This essay studies what happens to the poetics of a text that was first written on or for a certa... more This essay studies what happens to the poetics of a text that was first written on or for a certain internet platform when it is later copy-pasted to a different literary medium – that of an edited and printed book. The main target of the discussion is Finnish author Karri Kokko’s conceptual literary work Retweeted (2016), a print-on-demand book, the roots of which are firmly in both the traditions of print media and the digital interfaces of the social media platform Twitter. The analysis pays close attention to the medial qualities of both Twitter and the conceptual novel that draws material from it. The essay aims to highlight the poetic qualities of the material produced and circulated on Twitter, the affectivity of the platform itself, and the effects the transposition into the codex format has on these phenomena. The essay argues that when investigating the poetics of internet-based collages, and social media platforms more generally, one must be mindful of 1) the logics of wr...
NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125 Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus osa... more NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125 Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus osallistuu uuteen hulluustutkimuskeskusteluun, jota käydään monitieteisesti Suomessa ja maailmalla. Hulluustutkimus tekee näkyväksi erilaisia tapoja käsitteellistää, esittää ja kokea poikkeavuutta ja määritellä normaaliutta. Se valaisee psykiatrian ja psyykkisen kärsimyksen sidoksia ja vaikutusta ihmisten arkeen, kulttuurisiin käytänteisiin ja taiteeseen. Se fokusoi siihen, miten hulluus tulee kulttuurissamme kommunikoiduksi.
Jaakko Yli-Juonikkaan neljännen proosateoksen Neuromaanin (2012) vastaanotossa valiteltiin romaan... more Jaakko Yli-Juonikkaan neljännen proosateoksen Neuromaanin (2012) vastaanotossa valiteltiin romaanin liiallista hulluutta. Lienee siis paikallaan paneutua tuohon hulluuteen hieman lähemmin.
Image and narrative, 2019
Authors: Mikko Keskinen, Laura Piippo and Juha-Pekka Kilpiö The articles in this two-issue themat... more Authors: Mikko Keskinen, Laura Piippo and Juha-Pekka Kilpiö The articles in this two-issue thematic cluster of Image [&] Narrative (20.1 and 20.2) explore the contemporary status of the book (in literature and, more generally, in culture). This introduction addresses the cultural context of the notion of book today and presents the various articles of the issue.
Humanities, Provocateur, 2021
Eds. Mikko Keskinen, Juri Joensuu, Laura Piippo & Anna Helle This collection of critical essays... more Eds. Mikko Keskinen, Juri Joensuu, Laura Piippo & Anna Helle
This collection of critical essays concentrates on the renowned Finnish collage novel Aperitiff ‒ avoin kaupunki (Aperitiff, Open City) by Kari Aronpuro in its three editions (1965, 1978, 2015). The essays provide a theoretically wide-ranging and up-to-date introduction to Aperitiff but also to collage and the collage novel more generally. Aperitiff is approached from the viewpoints of source materials; information, media technologies, and conceptualism; facsimiles as images of writing; methodological and thematic humour and comedy; Situationist reading strategies; realist and neorealist cinema; and Aperitiff‘s relation to the contemporary Finnish experimental novel, especially to Neuromaani by Jaakko Yli-Juonikas. The collection also reprints Aronpuro’s early essay on the reception of Aperitiff, and extracts from the typescript of the novel’s second edition.
Toim. Mikko Keskinen, Juri Joensuu, Laura Piippo & Anna Helle
Tämä artikkelikokoelma on laajin Kari Aronpuron Aperitiff – avoin kaupunki -romaanin kolmea versiota (1965, 1978, 2015) käsittelevä teos. Kokoelma tarjoaa teoreettisesti monipuolisen ja otteeltaan tuoreen johdatuksen paitsi Aperitiffiin myös yleisemmin kollaasiromaanin edelleen ajankohtaiseen lajiin ja kollaasin käsitteeseen. Antologian kirjoittajien valitsemat näkökulmat kertovat Aperitiffin moniaineksisuudesta, moniulotteisuudesta ja monitulkintaisuudesta. Artikkeleissa inventoidaan ja kartoitetaan Aperitiffin laajoja aineistoja sekä konkreettisten lainausten että laajemman intertekstuaalisuuden näkökulmista. Aperitiffia käsitellään myös informaation ja mediateknologioiden kautta. Samalla romaani kytketään suuntaukseen, joka on ollut keskeinen Kari Aronpurolle 2000-luvulla: kirjalliseen konseptualismiin, käsitteelliseen tai ”epäluovaan” kirjoittamiseen.
Artikkeleissa keskitytään lisäksi tekstikollaasille oleelliseen menetelmään, tekotapaan tai tyyppiin: faksimileen. Samalla puretaan sanan ja kuvan käsiteparia analysoimalla kirjoituksen itsensä kuvallisuutta, tyypittelemällä tekstikollaaseja faksimilen näkökulmasta sekä ottamalla huomioon kirjan sivun teknologiaa. Aiheena on myös Aperitiffin huumori ja komiikka metodisten ja temaattisten tekijöiden yhteisvaikutuksena. Kollaasit, tekstilainaukset ja -luettelot sekä teoksen ontologialla leikittely ovat romaanin omalaatuisen huumorin rakennusaineita. Aperitiffia luetaan niin ikään urbaanin suunnistamisen ja harhailun näkökulmasta, erityisesti hyödyntämällä Kansainvälisiltä Situationisteilta peräisin olevia käsitteitä. Aperitiffia lähestytään myös kuvallisuuden, erityisesti elokuvallisuuden kautta ja tarkastellaan sen yhteyksiä realismin ja neorealismin traditioihin sekä ”todellisuuden” esittämiseen liittyviin diskursseihin. Aperitiffin pitkittäisvaikutuksia suomalaisessa kirjallisuudessa tutkitaan Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani-romaanin (2012) kautta, teosten julkaisuajankohtia ja rakennusperiaatteita vertaillen. Tämän luennan valossa moniaineksisten avantgarde-romaanien poetiikka näyttäytyy edelleen erittäin elin- ja ilmaisuvoimaisena.
Antologian liitteenä on myös arkistoharvinaisuuksia: pienoisessee, jossa Aronpuro ruotii tuoreeltaan (marraskuussa 1965) romaaninsa vastaanottoa ja kommentoi omaa teostaan, sekä otteita toisen painoksen (1978) lisämateriaalien käsikirjoitusliuskoista.
Poetics Today
Narrative theorists have identified the role of social networking sites as elementary in the cont... more Narrative theorists have identified the role of social networking sites as elementary in the contemporary story economy. This article argues that they have, however, neglected to treat the sites as part of the digital infraculture which creates blind spots in current analyses of the digital as a context for narrative. The aim is to construct tools for a semiotics of the imperceptible, an approach to analyze the ways in which the digital shapes human agency in dimensions the users cannot directly perceive but which nevertheless affect users’ sense of what is possible for them. The article first reevaluates affordance and affect as concepts to demonstrate digital environments as a new type of context for uses of narrative. It then shows how these concepts can be applied to readings of experientiality and narrativity in digital environments which shape users’ narrative agency on multiple layers. Finally, the article examines how different agencies on these layers can be analyzed within...
Asiahakemisto 436 Henkilöhakemisto 440 8 Kiitokset Avantgarde Suomessa-kirjan idea syntyi Suomen ... more Asiahakemisto 436 Henkilöhakemisto 440 8 Kiitokset Avantgarde Suomessa-kirjan idea syntyi Suomen avantgarden ja modernismin seurassa alkuvuonna 2018. Lämmin kiitos kaikille kirjoittajille, kirjan ideointiin aktiivisesti osallistuneille, tekstejä kommentoineille sekä anonyymeille vertaisarvioijille.
NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125 Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus osa... more NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125 Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus osallistuu uuteen hulluustutkimuskeskusteluun, jota käydään monitieteisesti Suomessa ja maailmalla. Hulluustutkimus tekee näkyväksi erilaisia tapoja käsitteellistää, esittää ja kokea poikkeavuutta ja määritellä normaaliutta. Se valaisee psykiatrian ja psyykkisen kärsimyksen sidoksia ja vaikutusta ihmisten arkeen, kulttuurisiin käytänteisiin ja taiteeseen. Se fokusoi siihen, miten hulluus tulee kulttuurissamme kommunikoiduksi.
Erilaisia digiloikkia vauhdilla ottava yhteiskunta on usein herattanyt huolta niin kirjallisuuden... more Erilaisia digiloikkia vauhdilla ottava yhteiskunta on usein herattanyt huolta niin kirjallisuudentutkijoissa kuin humanisteissa laajemminkin: onko kirjallisuudella ja muulla ”hitaalla” taiteella ja tekemisella enaa paikkaa tai tilausta? Tama teemanumero kartoittaa kirjallisuuden, sen tutkimuksen ja digitaalisten teknologioiden lapitunkevan ymparistollisyyden suhteita. Kirjallisuudentutkimus on otollinen ala digitalisoituvan kulttuurin ja yhteiskunnan analyysille, silla se on lahtokohtaisesti monitieteinen tutkimusala, joka kasittelee teksteja, niiden tuottamista ja konteksteja monista eri nakokulmista. Sen piiriin ovat aina mahtuneet niin erilaiset mediumit, toimijat kuin materiaalisuudetkin. Tassa teemanumerossa julkaistut tekstit tunnistavat erilaisia kulttuurin digitalisoitumiseen liittyvia kysymyksia ja nayttavat osaltaan esimerkkia naiden suhteisuuksien kasittelyyn. Ne osoittavat vastaansanomattomasti, etta vanhan ja uuden, tai analogisen ja digitaalisen valisista dikotomioista...
Image and narrative, 2019
This essay studies what happens to the poetics of a text that was first written on or for a certa... more This essay studies what happens to the poetics of a text that was first written on or for a certain internet platform when it is later copy-pasted to a different literary medium – that of an edited and printed book. The main target of the discussion is Finnish author Karri Kokko’s conceptual literary work Retweeted (2016), a print-on-demand book, the roots of which are firmly in both the traditions of print media and the digital interfaces of the social media platform Twitter. The analysis pays close attention to the medial qualities of both Twitter and the conceptual novel that draws material from it. The essay aims to highlight the poetic qualities of the material produced and circulated on Twitter, the affectivity of the platform itself, and the effects the transposition into the codex format has on these phenomena. The essay argues that when investigating the poetics of internet-based collages, and social media platforms more generally, one must be mindful of 1) the logics of wr...
NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125 Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus osa... more NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125 Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus osallistuu uuteen hulluustutkimuskeskusteluun, jota käydään monitieteisesti Suomessa ja maailmalla. Hulluustutkimus tekee näkyväksi erilaisia tapoja käsitteellistää, esittää ja kokea poikkeavuutta ja määritellä normaaliutta. Se valaisee psykiatrian ja psyykkisen kärsimyksen sidoksia ja vaikutusta ihmisten arkeen, kulttuurisiin käytänteisiin ja taiteeseen. Se fokusoi siihen, miten hulluus tulee kulttuurissamme kommunikoiduksi.
Jaakko Yli-Juonikkaan neljännen proosateoksen Neuromaanin (2012) vastaanotossa valiteltiin romaan... more Jaakko Yli-Juonikkaan neljännen proosateoksen Neuromaanin (2012) vastaanotossa valiteltiin romaanin liiallista hulluutta. Lienee siis paikallaan paneutua tuohon hulluuteen hieman lähemmin.
Image and narrative, 2019
Authors: Mikko Keskinen, Laura Piippo and Juha-Pekka Kilpiö The articles in this two-issue themat... more Authors: Mikko Keskinen, Laura Piippo and Juha-Pekka Kilpiö The articles in this two-issue thematic cluster of Image [&] Narrative (20.1 and 20.2) explore the contemporary status of the book (in literature and, more generally, in culture). This introduction addresses the cultural context of the notion of book today and presents the various articles of the issue.
Humanities, Provocateur, 2021
Artikkeli keskittyy digitaalisen ymparistollisyyden kasitteeseen kirjallisuudentutkimuksen nakoku... more Artikkeli keskittyy digitaalisen ymparistollisyyden kasitteeseen kirjallisuudentutkimuksen nakokulmasta. Ymparistollisyydella viittaamme digitaalisen teknologian luomiin olosuhteisiin, jotka ymparoivat ja muovaavat erilaisia kirjoittamisen ja lukemisen tilanteita: se paitsi tekee analogisen ja digitaalisen vastakkainasettelusta riittamattoman lahtokohdan naiden tilanteiden hahmottamiselle, myos muokkaa seka kirjoittavaa ja lukevaa subjektia etta kirjallisen toimijuuden muitakin muotoja. Tasta lahtokohdasta tutkimme ja jasennamme ymparristollisyyden merkitysta kirjallisuudentutkimukselle. Tarkastelemme teknologian, kirjallisuuden ja niiden ihmiskayttajan toimijuuden yhteytta niissa digitaalisen teknologian mahdollistamissa ja tuottamissa ymparistoissa, joissa ihmiset kayttajina toimivat, ja erottelemme toisistaan kirjallisuuden teknologiat, alustat ja kayttoliittymat. Kartoitamme ensin kirjallisuuden ja digitaalisuuden yhdistymista erilaisissa kirjallisissa kaytannoissa ja niiden tut...
Jaakko Yli-Juonikkaan neljännen proosateoksen Neuromaanin (2012) vastaanotossa valiteltiin romaan... more Jaakko Yli-Juonikkaan neljännen proosateoksen Neuromaanin (2012) vastaanotossa valiteltiin romaanin liiallista hulluutta. Lienee siis paikallaan paneutua tuohon hulluuteen hieman lähemmin.
Tuli & Savu 1/2015
Laura Piipon raportti pohtii uutuuden ja uusiutumisen merkitystä runon muodosta käydyissä keskust... more Laura Piipon raportti pohtii uutuuden ja uusiutumisen merkitystä runon muodosta käydyissä keskusteluissa, ja avaa samalla näkymää siihen, millaisia kysymyksiä nykypäivän runoudentutkimuksessa voidaan käsitellä.
Kirja-arvostelu teoksesta Karri Kokko (2016): Retweeted. Ntamo.
Jyväskylän ylioppilaslehti 53:2, 16–17., Feb 18, 2013
A review of Kustaa H. J. Vilkuna's book "Kapina kampuksella" (2013).
LILI18 targets the social, affective and experimental in literature, and explores literary forms ... more LILI18 targets the social, affective and experimental in literature, and explores literary forms of mediation in everyday life. How are literary conventions and devices, both narrative and poetic, employed in social and cultural meaning-making? We investigate the use of stories and metaphors, affective tone and emotion-expressions, as well as literary experimenting, in literature and social life. This approach will allow literary scholarship to regain its focus on literary works and literariness, and open up the boundaries that in many research traditions have isolated artworks from the world of everyday life and routine textual practices. These boundaries are medial in nature, which means that the traffic between art and the everyday is mediated in the form of social, affective and experimental uses of narrative and poetic modes. We are consistently exposed to media platforms, both old and new, that sustain and challenge our perceptions of the world, and employ similar narrative and poetic, as well as rhetorical and aesthetic, means across the board. In this way, we are presented with medial representations that engage us both affectively and in terms of cultural knowledge. In effect, private experiences are mediated as a public process we may have little control over.