Antti Pelkonen - Profile on Academia.edu (original) (raw)

Papers by Antti Pelkonen

While societal expectations for university research have grown, university research has become mo... more While societal expectations for university research have grown, university research has become more and more dependent on external funding sources. External funding has substantially increased at Finnish – and also UK – universities, and currently in practice a major share of university research is conducted with external funding. This report relates the main findings of a study that analysed the use of project-based research funding instruments at universities, most of which are external. The main focus in the study is on the aspects of novelty and creativity in research and the question of the extent to which different research funding instruments promote these aspects of research. This report draws on different data sources, but mostly on the UNI project (Universities, funding systems, and the renewal of the industrial knowledge base), funded by Tekes innovation research instrument. The major findings include an observation that Finnish research funding system lacks a funder that...

Osaamisen huoltovarmuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisessa Valt... more Osaamisen huoltovarmuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisessa Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 81/2017 Huoltovarmuus, osaaminen, valmiussuunnittelu, turvallisuus Joulukuu, 2017 Sivuja 78 Kieli Suomi Sipilän hallituksen strategisen ohjelman linjaus, jonka mukaan Suomi ylläpitää laaja-alaisesti keskeisiin sotilaallisiin suorituskykyihin liittyvää kansallista teknologista osaamista sekä riittävää huoltovarmuutta ja puolustusteollisuutta kertoo siitä, että teollisuuden ja tiedeyhteisön osaamisesta on pidettävä jatkuvasti ja kaikissa oloissa tarkkaan huolta, jotta puolustusvoimat kykenee täyttämään omat velvoitteensa. Linjaus on erityisen keskeinen tulevien, pitkävaikutteisten meri-ja ilmavoimien materiaalihankintojen johdosta, joiden osalta huomio kohdistuu tulevaisuudessa tarvittavan sotilaallisen huoltovarmuuden edellyttämään teknologiseen ja teolliseen perustaan. Tässä selvityksessä tarkasteltiin osaamispohjaisen huoltovarmuuden keskeisiä kehitysnäkymiä ja toimenpiteitä, joilla huoltovarmuutta voidaan tukea pitkällä aikajänteellä. Hankkeessa kartoitettiin osaamisen huoltovarmuuden kriittisten osa-alueiden nykytilaa, minkä jälkeen suoritettiin tarkempi analyysi kolmen valitun teknologia-alueen kohdalla. Edellisen lisäksi suoritettiin pitkän aikavälin ennakointitoimintaa tähän tarkoitukseen kehitetyn osaamistutkan avulla, joka toimii työkaluna osaamisen tilannekuvan luomiseen. Tutkimuksen tuloksena syntyi osaamisen tilannekuvan konsepti, joka tarjoaa keinon Suomen puolustuksen teknisten ja muiden osaamistarpeiden seurantaan sekä mahdollisuuden vaikuttaa maan kannalta välttämättömän teknologiaosaamisen kehittymiseen ja sen ylläpitoon. Liite 2 Esimerkkejä merkittävistä suomalaisista innovaatioista /Rakenne-ja materiaaliteknologiat Liite 3 Patentti-ja julkaisuanalyysin taulukot ja kaaviokuvat Liite 4 Heikkojen signaalien pohjalta tehdyt yllättävät tapahtumat Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys-ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Engineering & Technology Reference, 2012

Kaikki julkaisut Turun AMK:n rinnakkaistallennettujen julkaisujen kokoelmassa Theseuksessa ovat t... more Kaikki julkaisut Turun AMK:n rinnakkaistallennettujen julkaisujen kokoelmassa Theseuksessa ovat tekijänoikeussäännösten alaisia. Kokoelman tai sen osien käyttö on sallittu sähköisessä muodossa tai tulosteena vain henkilökohtaiseen, eikaupalliseen tutkimus-ja opetuskäyttöön. Muuhun käyttöön on hankittava tekijänoikeuden haltijan lupa. This is a self-archived version of the original publication. The self-archived version is a publisher´s pdf of the original publication.

Tietoon ja osaamiseen perustuvan yhteiskunnan kehittymisen rinnalla barometrista voidaan erottaa ... more Tietoon ja osaamiseen perustuvan yhteiskunnan kehittymisen rinnalla barometrista voidaan erottaa myös taustalla olevan toimijan, organisaation tai koko yhteiskunnan tasot A -C (Kuvio 1). Näitä ovat yksilöä sekä yksilön arvomaailmaa ja ratkaisuja koskevat indikaattorit ja kysymykset, organisaatioiden toimintaa koskevat indikaattorit ja kysymykset sekä kolmantena koko yhteiskunnan toimintatapoja ja arvostuksia mittaavat indikaattorit ja kysymykset. Tässä julkaisussa noudatetaan pääosin tätä viimeksi mainittua jakoa ja barometrin indikaattoreita tarkastellaan ensin väestön (A), sitten organisaatioiden (B) ja viimein koko yhteiskunnan näkökulmasta (C) osaamisen ja tiedon tuottamisen, tietoyhteiskunnan kehittymisen, innovatiivisen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen otsikoiden alla. Ensimmäistä kehää (A) voidaan luonnehtia väestön tiedon, osaamisen ja arvopohjan kokonaisuudeksi. Toista kehää (B) voidaan luonnehtia organisaatioiden tutkimus-, kehittämis-ja innovaatiotoiminnan sekä ympäristönsuojelun kokonaisuudeksi. Vastaavasti kolmatta kehää (C) voidaan luonnehtia tämän toiminnan yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten kokonaisuudeksi. Arvopohjalla tarkoitetaan tässä yksilöiden, talouselämän vaikuttajien, poliittisten päättäjien ja koko yhteiskunnan arvovalintoja. Nämä heijastuvat mm. kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työlli-

Chapter 3 of this report identifies different perspectives and challenges pertaining to CoE polic... more Chapter 3 of this report identifies different perspectives and challenges pertaining to CoE policy, as well as a request for more direct dialogue between the funding agencies and the CoEs and their host institutions. Below is a list of identified key issues needing further elaboration and where more direct dialogue may help improve national excellence initiatives. How to formulate aims and terms of CoE schemes and provide for divergent needs across different fields and kinds of research: • The importance of centre identity, organisation and institutionalisation varies between the studied centres as does the degree of renewal. This discussion includes for example how to combine expectations for renewal and high-risk, high-gain research, with demands for an impressive scientific track-record when selecting CoEs, and whether CoE schemes should target only research efforts needing 'centre structures', or be open for all kinds of research in need of longterm flexible funding in order to succeed. How to combine concentration of resources (elitism) and good general conditions for research: • Added value for the selected groups/CoEs is important for their success, but may have negative consequences for neighbouring research fields and groups. This discussion includes how the terms of the CoE schemes -e.g. demands for local co-funding, the size, duration and academic scope of the CoEs -should be adjusted in order to promote positive and avoid negative local impact. How to ensure balanced recruitment at the centres, avoiding unintended effects: • Recruitment to the CoEs is often faster and less bureaucratic than within ordinary university structures, presenting a golden opportunity for recruiting young researchers, female leaders and important foreign expertise, and whatever is missed in fixed/rigid academic structures. The studied centres have, to varying degrees, seized this opportunity in terms of recruiting younger and female group leaders. Moreover, there is substantial international recruitment, which accentuates the dilemmas concerning temporary centres, and maintaining competencies and activity after the centre period. How to maintain CoE competencies and activity after the CoE period and at the same time ensure host institutions' autonomy and room for strategic thinking: • One of the ambitions behind the CoE schemes has been to foster strategic thinking among universities. The data indicate that the host institutions mostly respond to the demands of the CoE schemes without much prior strategy, and support 'all groups' which succeed in major external competitions. Lasting impacts of the CoEs depend on the institutions' ability and willingness to provide for the centres after the CoE-period, underlining the importance of the universities' priorities both prior to the application process and at the termination of a CoE-period. How to design appropriate and effective CoE policies, taking into account their systemic effects and their role and weight within the broader portfolio of policy instruments: • The PEAC project has observed that centre policies in the Nordic countries diverge in several respects, not only in their internal design, but also in terms of function in, and impact on, the overall research system. There are indications that the stability and longevity of Danish DNRFscheme, as the dominant centre scheme in Denmark, has contributed to the improved performance of Danish science over a sustained period of time. Since its inception in the early 1990s the scheme has pursued a long-term policy that has remained stable during this period.

Science and Public Policy, 2015

In the past two decades, centres of excellence (CoE) and other 'research excellence initiatives' ... more In the past two decades, centres of excellence (CoE) and other 'research excellence initiatives' likely to increase the cumulative advantages and stratification of science, have been implemented in many countries. Based on empirical studies of CoE in four Nordic countries, this paper examines how the resources provided by CoE schemes (generous long-term funding, prestige and visibility) add to the success and growth dynamics of the CoE. The data indicate a modified Matthew effect with ceilings and limits avoiding excessive accumulation of resources. Important impacts of the CoE are found, in particular in terms of enabling more interdisciplinary collaboration and risk-taking and enhancing international recruitment to the research areas involved. But, in contrast to what might be expected, the CoE grant seem to add less to the relative citation rate of those already performing at the highest level, than for those performing at a somewhat lower level prior to the CoE grant.

Förbättrad konsekvensbedömning med automatisk datainsamling och dataanalys Publikationsserie för ... more Förbättrad konsekvensbedömning med automatisk datainsamling och dataanalys Publikationsserie för statsrådets utrednings-och forskningsverksamhet 60/2017 Nyckelord konsekvensanalys, massdata, data-analys, offentlig förvaltning Utgivningsdatum 03.10.2018 Sidantal 114 Språk Finska Konsekvensanalys är en integrerad del av beslutsfattnings-och driftövervakningsprocesser. Den är ofta baserad på studier som kategoriserar effekter i ekonomiska, tekniska, miljömässiga, nätverks-och sociala effekter. Utmaningen är att många synergier ofta förblir utanför granskningens omfattning, att registerdata som används i utvärderingarna inte är realtid, att relevanta data utesluts från utvärderingen och att systemiska och komplexa fenomen missförstås. VTTs projekt "Förbättrad konsekvensbedömning med automatisk datahantering och dataanalys" undersökte hur massdata och dataanalys förbättrar konsekvensanalysen och samlade in information om bästa praxis och dataanalytiska lösningar för konsekvensbedömning. Dessutom utvärderades potentialen för användning av nya datakällor och systemisk konsekvensanalys i den offentliga sektorn. Projektet granskade forskningsfrågorna i detalj i två fallstudier: "Mental hälsa och utslagning" och "Utveckling av regionerna". Projektet resulterade i information om användningsmöjligheter för systemisk konsekvensbedömning, massdata och dataanalys i det givna sammanhanget samt i förslag till driftsmodeller och metoder som kan användas i konsekvensbedömning inom den offentliga sektorn. Bilaga 1 Nationell rapport över informationskällor Bilaga 2 Bredare beskrivning av internationella fallstudier Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings-och forskningsplan för 2017 (tietokayttoon.fi/sv). De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt DESCRIPTION Publisher and release date Prime Minister´s Office, 03.10.2018

Evaluation of the Research and Innovation Council of Finland

Public procurement of innovation can create demand for new products and services developed by sup... more Public procurement of innovation can create demand for new products and services developed by supplier firms and help improve the productivity and effectiveness of public services. The considerable scale of public procurement, € 35 billion annually, offers a number of opportunities to find better solutions to societal needs and to accelerate the development, commercialization and diffusion of innovative solutions. This study examines the potential of innovative public procurement in different sectors and different types of procurement. In order to facilitate management and monitoring, a definition of innovative procurement is presented which emphasizes both the novelty of the procured solution and its impact on the improvement of public services. The report also provides an overview of the practices, examples and implementation possibilities of performance-based and outcome-based procurement. The final part of the report examines the assessment of social and economic impacts from in...

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyberosaamisen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Kyb... more Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyberosaamisen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Kyberosaamisella tarkoitetaan kyberturvallisuuteen liittyvää tutkimus-, kehitys-ja innovaatiotoimintaa. Raportissa analysoidaan suomalaisten yritysten, korkeakoulujen, ja tutkimuslaitosten kyberturvallisuuteen liittyvä tutkimustoimintaa, alan koulutusta, innovaatio-ja kehitystoimintaa sekä julkisen hallinnon roolia ja alan yhteistyön tilaa. Lisäksi siinä käsitellään Suomen vahvuuksia ja heikkouksia kyberturvallisuusosaamisessa sekä osaamisen puutteita ja kapeikkoja. Kansallisen tarkastelun ohella tutkimuksessa nostetaan esiin muutamia kansainvälisiä edelläkävijämaita (Hollanti, Viro, Israel), joita vastaan suomalaista kehitystä voidaan peilata. Kyberosaamisen tulevaisuutta tarkastellaan kybertoimintaympäristön muutoksen ja tulevaisuuden kehitystarpeiden näkökulmista. Raportissa luodaan tulevaisuuskuva Suomen kybertoimintaympäristön kehityksestä 10 vuoden aikajänteellä sekä kolme tiekarttaa, jotka kuvaavat siirtymää nykytilasta kohti tavoitetilaa.

Mission-Orientated Research and Innovation: Inventory and characterisation of initiatives : Final Report

The state’s crucial role in stimulating innovation in Finland and Sweden

This document has been prepared for the European Commission however it reflects the views only of... more This document has been prepared for the European Commission however it reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein. More information on the European Union is available on the internet (http://europa.eu).

To what extent have public policies contributed to the innovation performance of Finland and Swed... more To what extent have public policies contributed to the innovation performance of Finland and Sweden in the period 1970-2013? This paper aims to assess the share of innovations stimulated by the public sector, specifically because of receiving public funding or being the result of research collaboration with public institutions. We combine survey and LBIO results on these variables, to overcome reporting biases found in the two methods.The main data comes from the new UDIT dataset, which gathers the most significant innovations of both countries for the period, in total about 4,100 Swedish and 2,600 Finnish innovations. It has been constructed following the LBIO method (Literature Based Innovation Output), which obtains information on relevant commercialized innovations from general technology journals as well as industry specific trade journals.Our results indicate that Finland had a substantially larger public involvement in these innovations than Sweden. This is specially true in ...

Innovation: The European Journal of Social Science Research, 2015

Tieto-ja viestintäteknologia teknologiavetoisen yhteiskunnan rakentajana ja yhteiskuntapolitiikan välineenä Tietoyhteiskuntavisioista uuteen talouteen

This article analyses the objectives related to information and communication technologies (ICTs)... more This article analyses the objectives related to information and communication technologies (ICTs) in governmental technology policy programs and societal development strategies in Fin-land between 1980 and 2000. In recent years, Finnish technology policy has been influenced by theories of the post-industrial society, information society and network society, and it has aimed at high technology intensive economic growth. Despite the growing uncertainty in the ICT-mar-kets that has lately started to undermine the guidelines of the policy, the rapid growth of the ICT cluster and fast structural change in the economy are expressions of economic success. Accord-ing to the theories of the information society and network society, however, ICTs have the po-tential to radically change society. Yet the societal developments have been, to a large extent, overshadowed by the growth of the economy. The article analyses which larger societal objec-tives are related to ICTs and how they are balance...

Developing a broad-based innovation policy in Finland - Societal opportunities confronting administrative and political challenges

Across advanced industrial countries, science, technology and innovation have come to play an inc... more Across advanced industrial countries, science, technology and innovation have come to play an increasingly important role among state policies as governments aim at fostering knowledge-based economic growth. Both in the European Union and in Finland, policies in this area are currently being transformed into a broad-based innovation policy. This article analyses this policy transformation and pays attention to the changes in the goal-setting of the policy, in particular by looking at how and to what degree other goals than economic growth and competitiveness have been integrated into the policy framework. In addition, the article identifies three key administrative and political challenges related to the emerging framework of a broad-based innovation policy.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi

The evaluation examined the Research and Innovation Council’s duties, operation and impact as a b... more The evaluation examined the Research and Innovation Council’s duties, operation and impact as a body that supports decision-making and is part of the research and innovation system. The evaluation focused on the Council’s activities in 2005–2012. As international reference bodies for the Finnish Council were used its counterparts in Denmark, Austria and the Netherlands. The evaluation material consisted of interviews with Council members, key stakeholders and representatives of the Council’s secretariat, an extensive survey targeted at the Council’s stakeholders, documentation and international reference material. General internationalisation, globalisation of the economy and increasing complexity in society pose challenges to the Council’s activities. These trends are reflected in the contents of the research and innovation policy and the Council’s operating methods. Key observations made in the evaluation include the following: -- The Council has an important role as a body that b...

Trames. Journal of the Humanities and Social Sciences, 2008

During the last two decades, Finland has experienced an extensive societal transformation in whic... more During the last two decades, Finland has experienced an extensive societal transformation in which the Nordic welfare state model has been challenged by economic turbulences and globalisation. At the same time, the building of an information society, in which there is a growing emphasis on economic competitiveness and knowledge-intensive production, has become a central political metaobjective and formed a new national strategy. This article examines governance changes related to these transformations. The analysis shows that the Finnish experience combines both strong corporatist and market modes of governance but, at the same time, there has been a significant increase in social inequality related to the growing market governance. Such inequalities have been mostly neglected in recent discussions of the Finnish 'model' or 'miracle'. The corporatist system shows a limited capacity towards deliberative and more inclusive approaches, but it also tends to merge with educational modes of governance.