Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle (original) (raw)

Naistrubaduurit - keskiajan oppineita naisia?

Kasvatus & Aika, 2014

Education plays an essential role when depicting an ideal man or woman in Medieval literature. Education was also often associated with Occitan women troubadours, the trobairitz, active from around 1170 to approximately 1260. The word ensenhamen, in its general meaning, means instruction given or received, but it becomes one of the specialized terms in the troubadours’ and trobairitz’ vocabulary, representing new values of courtly society as well as its social and cultural rearrangement. This article does not deal with institutions of Medieval learning and schooling, but rather with concepts and attitudes towards women’s learning and education among various Occitan writers including the women troubadours themselves. What made ‘education’ so appreciated in the troubadour culture? Why was it so crucial for a (noble) woman to be not only beautiful and well-born, but also cultivated?

Paikantumisia Queer-Tutkimuksen Käsitteisiin Ja Historiaan

SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti

Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehden kaksoisnumero vuodelle 2019 paneutuu queer-historiaan ja-käsitteisiin. Kutsuimme avoimella kirjoituskutsulla tutkijoita ja muita kirjoittajia pohtimaan queer-teoriaan ja-tutkimukseen liittyviä käsitteitä, queer-historiaa, käsitteiden historiaa sekä queer-teorian paikantumista. Kutsuumme vastattiin runsain mitoin, niinpä luettavananne on kaksoisnumero, jossa on kolmen tutkimusartikkelin lisäksi myös esseitä, keskusteluihin pohjautuvia tekstejä, kirja-arvioita ja jopa elokuvaesittely.

Helsingin Maalariammattikoulu 1930-2010: hyljeksitystä suosituksi opinahjoksi

2011

Katsaus käsittelee vuonna 1930 perustetun Helsingin Maalariammattikoulun 80-vuotista historiaa lähinnä oppilasmäärän kehittymisen kannalta. Prosessin alkupäässä koulu-kuten yleensäkin ammattikoulutus-oli nuorten keskuudessa vain vähän suosiota nauttiva lukio-opintoihin verrattuna. Helsingin Maalariammattikoulussa muutos tapahtui 1960-luvun lop-pupuolella, kun koulu avattiin myös tytöille. Tämä vaikutti vähitellen myös kouluun tule-vien oppilaiden pohjakoulutustason nousuun. Oppilaspulan lisäksi koulun eräänlaisina kesto-ongelmina olivat heikko taloudellinen pohja sekä koululle osoitetut toimitilat, jotka usein olivat epäkäytännöllisiä, ahtaita ja kal-liitakin. Kaikkien näiden kolmen ongelman voidaan todeta poistuneen vasta 2000-luvun kuluessa koulun uusien toimitilojen sekä koulussa toteutettujen uudistusten myötä. Käsitte-len aihetta laajemmin kirjoittamassani Helsingin Maalariammattikoulun 80-vuotishistorii-kissa (Kalleinen 2010).

Naisyrittäjien työhyvinvointi

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2018

Artikkelissa kuvataan naisyrittäjien työhyvinvointia ja sen yhteyksiä työhyvinvointia ja liiketoimintaa tukevien palvelujen käyttöön. Tukipalveluina tarkastellaan työterveyshuolto- ja kuntoutuspalveluita sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tarjoamia koulutusrahoitus-, konsultointi- ja neuvontapalveluita. Tutkimusaineisto (n=128) kerättiin sähköisellä kyselyllä vuosina 2010–2011 naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaisjärjestelmän kehittämishankkeessa Keski-Suomessa. Naisyrittäjien työhyvinvointia kuvaavien muuttujien ja tukipalveluiden käytön välisiä yhteyksiä ja niiden tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja Fisherin tarkalla testillä. Naisyrittäjät (84 %) olivat omistautuneita työlleen ja tarmokkaita työssään. Heitä kuormitti yleisimmin työn epävarmuus sekä työn keskeytykset ja kiire. Työnantajayrittäjät kokivat stressiä enemmän kuin yksinyrittäjät (p = 0,039). Työterveyshuoltopalvelujen kattavuu...

Opiskelijatutkimus 2010 : Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu

2010

The Finnish student survey 2010 examines higher education students’ income and factors influencing studies. It forms part of EUROSTUDENT IV, which is a joint project of 26 European countries providing comparable data on students’ living and study conditions. The findings presented in the Finnish report are based on a web survey conducted in the autumn of 2009. There were nearly 4000 respondents. The project was supervised by a steering group appointed by the Ministry of Education and Culture. According to the Ministry’s letter of assignment the survey was conducted and the report written by Vesa Virtanen, Katja Saari and Kaisa Saarenmaa from Statistics Finland. The report covers the following: the gender and age distribution of higher education students; application for entry to higher education institutions; gap years; students’ socio-economic background, living conditions; students’ economic situation and time use; and information about factors influencing progress in studies. In ...

Luokanopettajaopiskelijat ja kielioppi

Kieli, koulutus ja yhteiskunta : Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehti, 2014

Tulevien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa (OPS16) korostuvat kielitietoisuus ja entistä laajemmin ymmärretyt tekstitaidot, joita ehdotuksessa kutsutaan monilukutaidoksi. Perustan tekstitaidoille luovat luokanopettajat, jotka opettavat valtaosan äidinkielen perusopetuksesta. Mitä tämä opetussuunnitelman uusi suunta tarkoittaa luokanopettajaopiskelijoiden kannalta? Nykyisissäkin opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2004) äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa tekstitaidot painottuvat: kielen rakenteiden tarkastelusta on siirrytty kohti merkityksen ja käytön näkökulmaa. Sanaa kielioppi ei mainita kertaakaan, vaikka kieliopillisuudesta puhutaankin useaan otteeseen ja vaikka tuo ilmeisen pelottava sana esiintyy muiden kielten osioissa. Tätä kirjoitettaessa uuden suunnitelman luonnoksesta puuttuvat vielä oppiainekohtaiset sisällöt, mutta yleisessä osassa näkyy entistä vahvemmin trendi kohti kielen merkityksen ja käytön korostusta, mikä tarkoittaa uutta pohdintaa myös luokanopettajakoulutukseen. Kielioppi isänmaan asialla Kieliopin opettamiseen liittyvissä keskusteluissa on aina puhuttu yllättävän paljon aivan muista kuin puhtaasti kielitieteellisistä tai kielididaktisista asioista (Cameron 1995; Lefstein 2009). Kielioppi näyttäytyy sekä maallikoiden että kasvatuksen asiantuntijoiden koulutusdiskursseissa vahvasti ideologisena ja poliittisena kysymyksenä. Äidinkielen opetuksen alkuvaiheessa kieliopin opettamista pidettiin keskeisenä kansallisen heräämisen ja herättämisen välineenä (Koskinen 1988). Kieliopin opettaminen koettiin kasvattajien isänmaalliseksi tehtäväksi, se oli "velvollisuudentuntoisten, moraalisten opettajien kutsumustyö" (Mäkinen 1972, 97). Deborah Cameronin (1995, 78-115) mukaan brittiläisessä koulutuskeskustelussa kieliopin opetuksen vähentäminen on aina aiheuttanut suorastaan paniikkia: monille kielioppi symboloi vanhaa hyvää aikaa, jolloin imperiumi vielä oli voimissaan eikä kansallista identiteettiä horjuttanut globalisaatio tai postmoderni ajattelu. Myös Olli Jalosen Poikakirjassa (2010) kieliopin opiskelu edustaa tiukkaa kuria, järjestystä, moraalia ja isänmaallista uhoa, joita opettaja yrittää oppilaisiinsa ajaa. Kuten usein on todettu, keskustelun kieliopin merkityksestä kouluopetuksessa tekee vaikeaksi se, että termi kielioppi ymmärretään eri tavoin (esim. Kulju 2012). Maria Vilkuna (2006) nimeää termille kolme päätulkintaa: