‘Suomalainen koulukunta’: Suomalainen folkloristiikka metodisten jatkuvuuksien ja muuttuvien paradigmojen välillä [‘“The Finnish School”: Finnish Folkloristics between Methodological Continuities and Changing Paradigms’] (original) (raw)
Related papers
Tieteellinen kulttuuri 1700-luvun Suomessa
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita
Viime vuosikerran myötä uudistettiin Auraican graafinen ilme, ja otimme myös käyttöön DOI-tunnukset. Tänä vuonna uudistukset jatkuvat siten, että otamme myös käyttöön Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tunnuksen vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle. Tunnus löytyy nyt kaikista lehden artikkeleista, jotka ovat anonymisoituina kahden ulkopuolisen, nimettömän asiantuntijan vertaisarvioimia. Itse vertaisarviointimenettely ei ole mikään uutuus, vaan sitä on aikaisemminkin käytetty Auraicassa. Tänäkin vuonna valistusajan intellektuaalinen kulttuuri ja tieteelliset miljööt ovat Auraican artikkeleiden polttopisteessä. Tällä kertaa viivymme Turun akatemian ja sen professoreiden piirissä. Harri Uusitalon artikkeli käsittelee Pehr Adrian Gaddin artikkelisarjaa "Försök til Ichtyologia Fennica", joka julkaistiin lehdessä Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo vuosina 1771 ja 1772. Artikkelisarjassa esiteltiin noin viisikymmentä Suomessa tavattua kalalajia. Erityisesti kiinnostavan sarjasta tekee se, että myös kalojen suomenkieliset nimet mainittiin, monessa tapauksessa ensimmäistä kertaa. Elävien olentojen sekä asioiden ja ilmiöiden nimeäminen on inhimillisen tiedon lähtökohta. Gaddilla oli vahva kiinnostus kansankieleen. Kalojen ja niiden suomenkielisten nimien esitteleminen oli hänen tieteellisen toimijuutensa ilmentymä. Ajalle tyypillisesti tämä ulottui hänen oman professuurinsa alan eli kemian ulkopuolelle. Myös toinen artikkeli, Ella Viitaniemen kirjoittamana, alleviivaa selkeästi, ettei akateemisten opettajien toimintakenttä rajoittunut pelkästään yliopistoon. Hän tarkastelee Johan Kraftmanin elämäntyötä ja profiilia ylimääräisenä matematiikan professorina, koulurehtorina ja valistuneena yhteiskunnallisena toimijana, joka edisti maataloutta ja soiden ojitusta ja rakennutti enclosure-hengen mukaisia kiviaitoja. Viitaniemen artikkelissa piirtyykin kuva valistusajan ihanteiden mukaisesta monipuolisesta kansalaisesta. "Valistuksen tekijät" ovat esillä myös Elina Maaniityn katsauksessa lääkäreiden eettisiin valintoihin rokonistutuksen yhteydessä. Katsaus perustuu Maaniityn Porthanseuran syysseminaarissa 8. marraskuuta 2019 pitämään esitelmään. Lääketieteen
Tahiti, 2018
The subject of this dissertation is the art and the artistic identity of three Swedish-speaking Finnish artists, Beda Stjernschantz (1867-1910), Sigrid af Forselles (1860-1935) and Ellen Thesleff (1869-1954), and the reception of their art in the engendering institution of art criticism. The dissertation consists of three parts. It adopts a queer, theoretically-defined postfeminist approach, which aims to deconstruct prevailing gender categories, identities and the interaction between sexualities. The analysis of gender and sexuality-related questions and details are used to reveal new information from art works completed between 1887 and 1949 and from other material not always studied through such a lens. The theoretical framework of the study is influenced by postfeminist and queer studies approaches to visual culture and psychoanalytic theory. The discourse-analytical and historiographical approach of the study is contextualising. The focus is on gendered cultural representations in both images and language. Post-structuralist thinking holds that cultural products, such as newspaper articles and art criticism, also offer potential channels for subjective interpretation. In the reading, the self-portrait expands into identity politics called self-imagery (minäkuvallisuus). It is represented by Beda Stjernschantz's Self-Portrait (Omakuva, 1892) and, in a broader sense of the concept, also by Sigrid af Forselles' relief The Battle of Humankind (Ihmisten taistelu, 1887-1903) and Ellen Thesleff 's colourism, drawn from fauvism and expressionism. All three chapters discuss the uncontrollability of identity categories and the attachment of power relations to an individual, but also those spaces of resistance from which hegemonic gender technology can be shattered, or at least its surface scratched. In this study, self-imagery is explicated in the artists' active endeavours to exceed the conventional division of gender.
Kotimaisten kielten keskuksen itämerensuomalaiset aineistot
Uralica Helsingiensia
2. Mur teita ja nimistöä Suomen murteiden sana-arkistoa (SMSA) alettiin kartuttaa 1900lu vun alussa Suomen murteiden sanakirjan toimitustyötä silmällä pitäen. Keruutyön taustalla on E. N. Setälän sanakirjaohjelma vuodelta 1896. Keruista huolehti alkuun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, vuosina 1916−1924 Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö ja vuosina 1924−1976 Sanakirjasäätiö, jolta kokoelmat siirtyivät Kotukselle. Murresanastoa ovat tallettaneet koulutettujen kerääjien ohella merkittävissä määrin myös maallikkokirjeenvaihtajat, jotka ovat vas tanneet lehdissä, erityisesti vuosina 1927-1990 julkaistussa Sanastajassa, esitettyihin kyselyihin. Myös murteenkeruukilpailuja on järjes tetty. Suomen murteiden sanakirjan tavoitteena on 1900luvun alun kielimuodon kuvaus, joten arkiston sanaaineistoa ei enää kartuteta vaan nykymurteita tallennetaan muihin kokoelmiin. Painettuna murre sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan osaa, ja nykyisin sanakirja on siirtynyt ilmestymään verkossa. Sanakirjassa arkistoon kerätyt tiedot ovat toimitettuina helposti ja tiiviisti käytettävissä osin painettuna, osin osoitteessa ‹http://kaino.kotus.fi/sms/›-jossa vuonna 2019 on saatavissa sanaväli a-lysmä. Murrearkiston pääkokoelmassa, jossa kaikki sanaliput ovat aakkos järjestyksessä, on reilut 8 miljoonaa sanalippua n. 350 000 eri sanasta. Pelkästään murteissa esiintyvän sanaston lisäksi mukana on runsaasti myös murteille ja yleiskielelle yhteistä sanastoa. Arkistossa on myös sanaston erilliskokoelmia ja muita murteisiin liittyviä doku mentteja. Aiemmin murrearkistoon kuului myös noin 1,5 miljoonan sananparren kokoelma, jonka ylioppilasosakunnat ovat keräyttäneet 1930luvulla. Kotus luovutti sananparsikokoelman vuonna 2016 Kansallis arkistolle, joka on digitoinut kokoelman ja avannut sen verkossa vapaasti käytettäväksi osoitteessa ‹http://digi.narc.fi/digi/ dosearch.ka?sartun=385077.KA›. Murrearkiston sanalippuja ei ole ainakaan toistaiseksi digitoitu lukuun ottamatta osaa valokuvia ja piirroksia sisältävistä sana lipuista. Sen sijaan kerääjä ja vastaajakortistot ovat käytettävissä myös sähköi sinä. Hiljan on skannattu kuvamuotoon myös laaja synonyymi kortisto, jonka avulla voi selvittää, mitä eri ilmauk sia murteissa käytetään. Ar kistohan on järjestetty nimenomaan hakusanoittain eikä käsitteittäin, eli
Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus koulun kehittämisen käsitteinä
Kansallinen arviointiosaamisen kehittämisverkosto KAARO, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Helsingin yliopisto, 2021
Opetushallitus julkaisi keväällä 2017 kartoituksen Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä osaaminen perusopetuksessa (Räsänen, Jokikokko & Lampinen, 2018). Julkaisussa selvitettiin kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista suomalaisen ja pohjoismaisen tutkimuksen, opettajien peruskoulutuksen ja opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä muun kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän osaamisen tuen näkökulmasta. Kartoituksessa esitettiin suosituksia toimenpiteistä, joilla kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista voidaan tukea. Raportin mukaan kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää materiaalia on paljon, erityisesti verkossa, mutta se ei välttämättä ole tavoittanut opettajia. Materiaalin huomattiin keskittyvän usein vain yhteen näkökulmaan kulttuurisessa moninaisuudessa tai kansainvälisyyskasvatuksessa, eikä se ollut tasalaatuista. Lisäksi materiaalien ja menetelmien teoreettiset perustat näyttäytyivät usein epäselvinä. (Räsänen, Jokikokko, & Lampinen 2018, 7.) Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää tutkimusta on kattavasti monikulttuuriseen kouluun, opettajankoulutukseen, opettajaksi opiskelevien ja opettajien kulttuuriseen kompetenssiin sekä erityisesti uskonnonopetukseen ja oppikirjoihin liittyen. Katvealueiksi ovat kartoituksen mukaan jääneet muut peruskoulun oppiaineet, koulun johtajiin ja johtamiseen liittyvä tutkimus, opettajankouluttajiin liittyvä tutkimus sekä opetustoimen täydennyskoulutukseen liittyvä tutkimus. Tarvetta on lisäksi ratkaisujen ja toimivien lähestymistapojen pohdinnalle. (Räsänen, Jokikokko, & Lampinen, 2018, 7-8.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2014b) ja Perusopetuslain (4 § 1 mom.) mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat lisäksi perustuslaista, perusopetusasetuksesta sekä valtioneuvoston asetuksista. Lisäksi on otettava huomioon muu lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Perusopetus rakentuu täten elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle sekä ohjaa brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk
2019
Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani on vertaileva tutkimus Anja Kaurasen teoksesta Sonja O kävi täällä (1981) sekä Sofi Oksasen teoksesta Stalinin lehmät (2005). Tutkimukseni tarkoituksena on vertailla ja eritellä kahden kansallisuuden vaikutusta tutkittavien teosten päähenkilöiden identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Tutkielmassani käytetyt tutkimusmetodit ovat feministinen kirjallisuudentutkimus, queer-teoria sekä ylirajainen kirjallisuudentutkimus. Näiden lisäksi keskeisenä työvälineenäni toimi intersektionaalisuus, mikä oli myös keinoni tuoda jotain uutta varsin tutkittujen teosten tutkimukseen. Varsinainen tutkimusteksti on jaettu kolmeen eri lukuun. Ensimmäisessä analyysiluvussa keskityn esittelemään ja erittelemään Kaurasen teoksen päähenkilön Sonja O:n identiteettiä ja seksuaalisuutta määritteleviä kategorioita — erityisesti kahden kansallisuuden näkökulmasta. Sonja O:ta tutkittaessa on syytä nostaa esiin hänen evakkotaustansa, joka avaakin Kaurasen teoksen päähenkilöä käsitt...
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja
The text draws upon an assignment carried out by the Foundation for Cultural Policy Research (Cupore) for the Finnish Ministry of Education and Culture. The task was to map out the system of discretionary grants in cultural policy to point out weaknesses in strategic goal setting and attainment. The commission was motivated by the pressure to demonstrate effectiveness within the framework of the state management and steering system. The mapping was focused on grants that the Ministry allocates under the rubric ‘arts and culture’. This concerns some 50 different grant forms, amounting to EUR 55 million in 2013. The Cupore research team looked into details in the grant allocation practices, e.g., formulations of grant targets in the calls for application and wordings on the application forms. We also made an e-mail questionnaire on the presenting officers. It was concluded that discretionary grants in culture make up rather an incoherent and heterogeneous system. Some grant forms deri...
Etnomusikologian vuosikirja
AIDON KANSANLAULUN IHANNE JA SEN VIHOLLISET Kuinka musiikkifolklorismista tuli tiedeyhteisön ongelma? Folklorismi • perinnettä riistävät valetieteilijät • deskriptiivinen ja preskriptiivinen kansanmusiikintutkimus • haitarinpolttaja O. Andersson • A.O. Väisäsen näyttämöllinen runonlaulu • aito kansanlaulu kategoriana ja arvokäsitteenä • IFMC :n kansanmusiikkimääritys • perinnettä pelastavat musiikintutkijat • jukeboxtrubaduurit ja oopperatyylinen kansanlaulu • autenttisuudeen estetiikka • puristit ja kansanlaulujen sovittajat• autenttinen rock ja kansanlaulu
2019
Globalisation and increasing mobility diversify societies and expand the number of languages and religions in the Western countries. With the speed of present demographic change, Finnish schools and other educational institutions, including teacher education, have not been fully able to adapt to this new situation. Key issues in immigrant integration comprise the adoption of the local language and culture while also maintaining the language(s), religion and culture of the country of origin. From the point of view of general education, the school subjects that best support integration are Finnish or Swedish as a second language (S2, R2), the learner’s own mother tongue, and religion / ethics. The many languages and religions in schools is a research project funded by the Finnish Government and carried out in the Faculty of Educational Sciences at the University of Helsinki. The project has generated rich knowledge of the resources and future needs of the teaching of minority language...