Kuntien terveydenhuoltomenot 1990-96 ja menokehitystä selittävät tekijät (original) (raw)
Tiivistelmä: Tutkimuksessa selvitetään miten laman aiheuttama tulotason lasku ja sen myötä verotulojen supistuminen sekä valtionosuusuudistus vaikuttivat kuntien julkisten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon menojen kehitykseen vuosina 1990-96. Terveydenhuoltomenot olivat korkeimmillaan vuonna 1991. Vuosina 1992-94 terveydenhuoltomenot laskivat. Vuonna 1995 menot kääntyivät nousuun useimmissa kunnissa. Menojen kasvu nopeutui selvästi seuraavana vuonna, mutta reaaliset kuntien terveydenhuoltomenot asukasta kohti olivat kuitenkin vielä vuonna 1996 keskimäärin 10 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Alimpien kantokykyluokkien kuntien (korkeimmat valtionosuusprosentit) menot supistuivat voimakkaammin kuin muiden kantokykyluokkien kuntien. Kuntien väliset menoerot kaventuivat, alimman ja ylimmän kvartiilin välinen ero supistui neljänneksen vuosina 1992-96. Ekonometrisen mallin tulosten perusteella kunnan taloudellisilla resursseilla, vanhusten määrällä ja yksityisten palvelujen tarjonnalla oli positiivinen vaikutus kunnan terveydenhuoltomenojen kehitykseen. Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksella on tulosten mukaan menojen kasvua hidastava vaikutus.
Loading Preview
Sorry, preview is currently unavailable. You can download the paper by clicking the button above.