Elämänhalu velvoittaa: enemmän kasviksia, vähemmän lihaa (original) (raw)
Related papers
Lama, elinolot ja sosiaali- ja terveyspalvleujen kysyntä
2001
Miten lama vaikutti sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntaan? 1 Mitka kysyntatekijoiden muutoksista olisivat tapahtuneet ilman lamaakin, osana yhteiskunnan yleisempaa muutosta? Enta mitka muutokset on tulkittavissa nimenomaan laman vaikutuksiksi? Kysymyksiin vastaaminen ei ole helppoa, silla ei ole tarjolla itsestaan selvia perusteita nimeta juuri jotkin elinolojen muutosilmiot palvelukysynnan tekijoiksi. Katsaukset palvelukysyntaa koskeviin tutkimuksiin (ks. Kallio 1998; Blomster 2001) osoittavat lisaksi, etta suuri osa palvelukysynnan vaihtelusta on yhteydessa mieluummin palvelutarjonnan muutoksiin kuin elinolotekijoiden muutoksiin. Tilannetta vaikeuttaa viela se, etta palvelukysynnasta on usein jouduttu tekemaan paatelmia palvelujen kayton perusteella eika havainnoimalla suoraan elinoloihin liittyvia kysyntatekijoita. Lisavaikeutena on, etta eri palvelumuotoihin (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, vanhus-, lapsi- ja vammaispalvelut jne.) vaikuttavat eri kysyntatekijat. Li...
Lypsykarjataloudesta tulevan ympäristökuormituksen vähentäminen
2003
The effect of diet on the amounts of phosphorus (P) and nitrogen (N) in manure was studied in dairy cows. In addition, the environmental loading from pasture, feedlots and exercise yards and from the purification of wastewater from milk rooms was investigated.
Ruokahävikki Suomen kotitalouksissa ja ravitsemispalveluissa
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, 2012
Ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. Raaka-aineiden tuotannosta ja prosessoinnista aiheutuneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Yksi yksinkertaisimpia keinoja vähentää elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia onkin ehkäistä syntyvää ruokahävikkiä. Selvitimme Foodspill –hankkeessa ruokahävikin määrää ja laatua Suomessa. Koska kansainvälisten tutkimusten mukaan suurimmat ruokahävikkimäärät syntyvät kotitalouksissa ja ravintolapalveluissa, keskitimme mittaukset niihin. Lisäksi hävikkitietoja kerättiin elintarviketeollisuudelta ja kauppaketjuilta. Syyskuussa 2010 toteutimme seurantatutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisissa kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrää ja sen laatua. Tutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta, joista 380 suoritti tutkimuksen loppuun asti. Ennen tutkimusta osallistujat täyttivät taustatietolomakkeen ja heille lähetettiin keittiövaaka ruokahävikin punnitsemista varten. Tutkimusaika oli kaksi viikkoa ja tulo...
Maissista vaihtoehto viljelyyn
2008
Maissi voi kuulostaa eksoottiselta kasvilta Suomen leveysasteilla. Sitä kuitenkin viljellään meillä, vaikkakin hyvin pienellä alalla. Maissin tuotanto joko bioenergian raakaaineeksi tai rehuksi saattaisi olla mielenkiintoinen vaihtoehto monelle tilalle.vo
2019
Hankkeen tarkoituksena oli kehittaa kansallista ruokahavikin seurantaa. Hankkeessa tuotettiin uudet ruokahavikkiarviot kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden ruokahavikista, ja arvioitiin tuloksien vertailtavuutta aikaisempiin tutkimustuloksiin. Hankkeessa selvitettiin mahdollisia keinoja mitata ja seurata ruokahavikkia kotitalouksissa ja ravitsemuspalveluissa, ja kehitettiin laskentakaavoja kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden havikin jatkuvaan seurantaan. Kaiken kaikkiaan hankkeessa tuotettiin esitys jatkokehitystarpeista havikkitiedontuottamiseen, jotta ruokahavikin seuranta olisi jatkossa mahdollisimman resurssitehokasta.
Syyskylvöiset kasvit tuovat vaihtelua viljelyyn
Maaseudun tiede, 2009
Syksyllä kylvettävä vehnä, ruis, rypsi ja härkäpapu voivat olla tulevaisuudessa mielenkiintoisia tuttavuuksia viljelijöille, tapahtuipa ilmastonmuutosta tai ei. Ilmastonmuutos tosin saattaa lisätä syysmuotoisten kasvien viljelyalaa huomattavasti. Erityisesti syysrypsi ja-härkäpapu toisivat vaihtelua usein yksipuoliseen viljelykiertoon.