Lahtinen, Johanna & Talja, Sanna (2011) Tietoasiantuntijan rooli ja osaamisen hyödyntäminen alueellisessa kehittämishankkeessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 13(2), 73-90. (original) (raw)
Related papers
Kokemusasiantuntijat työaika-autonomian kehittäjinä
2016
Opinnäytetyön lähtökohtana on ollut työaika-autonomian tutkiminen ja kehittäminen. Opinnäytetyössä kuvataan, miten työaika-autonomia on koettu ennen, mitä se on nyt ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata työaika-autonomian käyttöä ja toimivuutta sekä kehittää malli työ-aika-autonomian uudistamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää ja yhdenmukaistaa työaika-autonomian ohjeistusta. Opinnäytetyö oli kehittämistehtävä, jossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistonkeruu toteutettiin hyödyntämällä aiempien työaika-autonomiakyselyiden tuloksia tarkentavana kyselynä ja Learning Cafe-tapahtumassa. Kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan Keskussairaalan neljän osaston henkilökunta. Tarkentavaan kyselyyn vastanneita oli 49 ja Learning Cafeeseen osallistui yhdeksän henkilöä. Kyselyaineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Kehittämistyön tuloksena hoitohenkilökunnan ratkaisuehdotukset huomioiden koottiin työaika-autonomian pelisääntöjen -mal...
VANHUSTEN KOTIHOIDON TYÖNJAKO - osaamisen vai resurssien sanalemaa?
2008
Vanhusten kotihoidon työnjako on ajankohtainen kansallinen kysymys, joka nousee esille väestön ikääntyessä, resurssien vähentyessä ja työvoimapulan uhatessa. Työnjakoon vaikuttavat niin poliittiset linjaukset kuin koulutus ja työorganisaatioiden muutokset. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan vanhusten kotihoidon työnjakoa hyvinvointipoliittisen taustan valossa ja työpaikkatason työnjaon näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana on käsitys työnjaosta neuvoteltuna sosiaalisena järjestyksenä. Erityistä huomiota kiinnitetään lähihoitajan rooliin työnjaossa. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä ryhmähaastattelussa, joihin osallistui 16 työntekijää kahden eteläsuomalaisen kunnan kotihoidon toimintayksiköistä. Toinen kotihoidon toimintayksikkö toimi terveyskeskuskuntayhtymän ja toinen sosiaalitoimen alaisena. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla muodostaen työnjakomalleja. Tutkielma muodostuu kahdesta osasta: kirjallisuudesta ja lähihoitajien työn...
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena
2019
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyön osaamishaasteita. Tutkimusaineisto kerättiin yksilö-ja ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui 16 eri alojen ammattikorkeakouluopettajaa. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Työelämäyhteistyön osaamishaasteina tulivat esille muutos koulutuksen ja työelämän suhteissa, verkostomainen opettajuus, monipuolisten taitojen hallinta ja pedagogiikan uudistaminen. 2 Ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyö edellyttää uusien taitojen omaksumisen lisäksi yhteisöllisyyden kehittämistä niin työelämän kuin opiskelijoidenkin kanssa.
Työelämäpedagogiikka ja tiedon tuottamisen muuttuvat käytännöt
Signum, 2018
Ammattikorkeakouluissa pedagogiikka kiinnittyy tiiviisti työelämään. Työelämäpedagogiikka merkitsee mm. verkostoissa toimimista ja erilaisia tiedonhankinnan ja julkaisemisen käytäntöjä. Kirjaston tarjoamat palvelut ovat työelämäyhteyksissä yksi monista palvelumahdollisuuksista. Digitalisaatio ja työelämäpedagogiikka luovat asetelman, jossa julkaisemisen kynnys alentuu. Kirjaston tehtävä “sisältä ulos” -toiminnassa näyttää tässä kehityksessä korostuvan.
Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa
2020
Learning analytics (LA) is one of the new research topics in the field of education. In international research, learning analytics has often been approached in a data-driven way, listening to the needs of administration. Unexpectedly, the voice of the key actors, students, and teachers has received less attention. Learning analytics can be seen as one solution to the demands of future higher education for individuality and flexibility in learning. In this publication, we look at the work on developing learning analytics at universities of applied sciences. Our viewpoint is pedagogical and focuses on the micro-layer of learning analytics: student, teacher and course level. The perspectives and research findings of the publication are based on APOA-project (Learning analytics in the Universities of Applied Sciences) work. The project work includes a literature review, current state mapping, and workshops that identified stakeholders' needs. The findings of the first phase of the APOA project will help us determine the future direction of LA development. It is justified to develop learning analytics in parallel with pedagogical processes. To create beneficial LA solutions, it seems necessary to integrate learning analytics with pedagogical design.
Dosis, farmaseuttinen aikakauskirja (4/2020), 2020
Lääkitysturvallisuusongelmat ovat terveydenhuollon organisaatioissa kompleksisia ja vaativat laaja-alaista tarkastelua. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan hyvin koordinoitua toimintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa lääkitysturvallisuuskoordinaattorin tehtäviä ja tuoda esiin, miten lääkitysturvallisuuskoordinaattori voi uutena toimijana vastata Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) lääkitysturvallisuushaasteisiin. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Yksilöhaastatteluihin (n=13) rekrytoitiin lääkehoidon ja-huollon asiantuntijoita eri ammattiryhmistä. Haastatteluaineistosta poimittiin teemoittain keskeiset asiasisällöt (n=134) eli lääkitysturvallisuuskoordinaattorille ehdotetut tehtävät. Haastatteluaineistolle tehtiin teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tulokset: Lääkitysturvallisuuskoordinaattorille esitetyt tehtävät tiivistettiin 27 päätehtävään ja edelleen seitsemään päätehtäväalueeseen. Toiminnan aloitusvaiheessa lääkitysturvallisuuskoordinaattorin päätehtäväalueita ovat (I) lääkehoitoprosessien hahmottaminen ja (II) verkostoituminen. Toiminnan vakiinnuttua päätehtäväalueet ovat (III) lääkitysturvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta, (IV) lääkitysturvallisuuskulttuurin kehittäminen, (V) toiminnan standardointi, (VI) kouluttaminen ja lääkeinformaation tuottaminen sekä (VII) lääkitysturvallisuusnäkökulman tuominen kehittämishankkeisiin. Johtopäätökset: Lääkitysturvallisuuskoordinaattorille ehdotettu toimenkuva on hyvin laaja-alainen. Toimenkuvaa tulee lähteä rakentamaan vähitellen liittäen toiminta organisaation johtamiseen. Ehdotettu toiminta nivoutuu hyvin PSHP:n strategisiin tavoitteisiin. Organisaatiotasoisten tiedonkeruu-ja analyysijärjestelmien sekä laadunhallintajärjestelmän kehittäminen tukisi lääkitysturvallisuuskoordinaattorin työtä. Dialoginen lähestymistapa on toivottavaa. Yhteistyön toimivuus läpi koko organisaation on olennainen toimintaedellytys onnistuneelle koordinaatiotyölle.
Kokeilukulttuuri Suomessa – nykytilanne ja kehittämistarpeet
2019
Publikationens delar /andra producerade versioner Utgivningsdatum Januari, 2019 Sidantal 87 Språk finska Sammandrag Att främja en kultur som bejakar försök är ett viktigt verktyg i statsminister Sipiläs regeringsprogram med tanke på att förändra samhället och dess arbetssätt liksom skapa tillväxt. Inom ramen för ett projekt om försökskulturen i Finland har man granskat nuläget för försöksverksamheten, och i syfte att utveckla den verksamheten även tagit fram rekommendationer utgående från litteraturkällor, intervjuer, en enkät och workshoppar. Försök anses vara ett bra verktyg för att utveckla en verksamhet och hitta nya lösningar, men försöken är också förknippade med utmaningar. Förhoppningen är att olika aktörer skulle delta i försöksverksamheten på bredare front liksom att effektivisera informationsspridningen när det gäller resultaten av försöken. Mer systematiska försök bör genomföras till stöd för beslutsfattandet. Projektet har lett till en rekommendation om att försöksverksamhetens praxis behöver utvecklas på ett sätt som syftar till att förbättra de offentliga organisationernas förmåga att förnya sig liksom den offentliga sektorns genomslag. Genom bättre samordning kunde lärdomarna från försöken bättre tas tillvara. Utöver småskaliga försök behöver man även genomföra mer omfattande försök som sträcker sig över längre perioder. Dessutom borde flera olika försök verkställas för att hitta en bra lösning på ett enda angivet mål. Det behövs också finansieringsmodeller som uppmuntrar till försök. Det är viktigt att göra en regelbunden bedömning av hur försökskulturen har utvecklats, till exempel med hjälp av de bedömningskriterier som utvecklats inom ramen för detta projekt. Bilaga 1 Enkätblankett Bilaga 2 Intervjuunderlag Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings-och forskningsplan för 2018 (tietokayttoon.fi/sv). De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt