Maahanmuuttotutkimus meni baariin (original) (raw)
Related papers
Neliportaisen tutkijanuramallin arviointihanke: Loppuraportti
2016
This is the final report on the evaluation project financed by the Ministry of Education and Culture into a model for four levels of career advancement for researchers. The content, conclusions and recommendations for improvement are those of the authors of the evaluation. The aim was to examine how the model for four levels of career advancement for researchers has been adopted and implemented, and to explore whether it helps clarify career paths for researchers in Finnish universities. The four-level model for career paths is a way of giving structure to the careers of lecturers and researchers and to collect statistical data on university staff at the level of individual universities and at the structural level. The model is part of the human resources strategies and codes of practice of universities more generally. These, too, are examined in the report, covering recruitment, career advancement, remuneration and the tenure track model. The results show that the four-level model ...
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2010
terveydenhoitoon pääsy ja hoidon laadun ongelmat, romaniväestön terveyden erityiskysymykset sekä haastattelututkimuksen kirjoon (etnisesti samankaltaistetut haastattelijat, tulkin käyttö haastattelussa, havainnointi). Unkarilaisille tutkijoille oli myös järjestetty oma osionsa. Moni unkarilainen puhuu toisena kielenä saksaa historiallisista syistä. Maahanmuuttajien määrä on merkittävästi lisääntynyt viime vuosikymmeninä globaalin eriarvoisuuden lisääntyessä ja elintasokuilujen syventyessä etelän ja pohjoisen ja idän ja lännen välisillä eri rajaalueil la. Maahanmuutto on myös modernisoitunut, sillä muuttajista on yhtä paljon naisia ja miehiä. Maahanmuuton muodot ovat myös kapitalisoituneet: uutta on ihmiskauppa (seksibisnes, josta 50 prosenttia lapsia), ilman vaadittavia papereita maahan tulevat (harmaa talous, koti-ja huolenpitotyö), sekä tilapäinen työsiirtolaisuus. Ihmiskaupan uhreja on noin 2,4 miljoonaa, joista 270 000 EU:ssa vuonna 2009. Vuosittain ihmiskaupan uhreja on noin 800 000-900 000. Eniten ihmisiä kaupataan Albaniasta,
Helsingin Maalariammattikoulu 1930-2010: hyljeksitystä suosituksi opinahjoksi
2011
Katsaus käsittelee vuonna 1930 perustetun Helsingin Maalariammattikoulun 80-vuotista historiaa lähinnä oppilasmäärän kehittymisen kannalta. Prosessin alkupäässä koulu-kuten yleensäkin ammattikoulutus-oli nuorten keskuudessa vain vähän suosiota nauttiva lukio-opintoihin verrattuna. Helsingin Maalariammattikoulussa muutos tapahtui 1960-luvun lop-pupuolella, kun koulu avattiin myös tytöille. Tämä vaikutti vähitellen myös kouluun tule-vien oppilaiden pohjakoulutustason nousuun. Oppilaspulan lisäksi koulun eräänlaisina kesto-ongelmina olivat heikko taloudellinen pohja sekä koululle osoitetut toimitilat, jotka usein olivat epäkäytännöllisiä, ahtaita ja kal-liitakin. Kaikkien näiden kolmen ongelman voidaan todeta poistuneen vasta 2000-luvun kuluessa koulun uusien toimitilojen sekä koulussa toteutettujen uudistusten myötä. Käsitte-len aihetta laajemmin kirjoittamassani Helsingin Maalariammattikoulun 80-vuotishistorii-kissa (Kalleinen 2010).
Stuart Hall (1932–2014): Kulttuurintutkimus, musta diaspora ja kamppailu neoliberalismia vastaan
Media & viestintä, 2014
Kulttuurintutkimus, musta diaspora ja kamppailu neoliberalismia vastaan S iinä missä tavarat tekevät itseään tykö ja vaikenevat omasta tuotantoprosessistaan, median ja akateemisen maailman näyttämölle nousevat ideat kuoriutuvat usein esiin kuin kananpojat: ne näyttävät syntyvän kivuttomasti aiemmista ideoista, ei historian avoimista haavoista. Stuart Hall vastusti tällaista ajatusta ideoiden kepeästä sommittelusta. Hänen ajamansa kulttuurintutkimuksen projekti pyrki tuottamaan 'orgaanisia intellektuelleja' Gramscin tarkoittamassa mielessä: teoriaa ja käytäntöä välittäviä rajankävijöitä, tieteen ja arkijärjen välisiä kääntäjiä, politiikan ja eletyn elämän välittäjiä. He työskentelevät "samaan aikaan kahdella rintamalla", sillä heidän täytyy yhtäältä "olla teoreettisen työn kärjessä" ja toisaalta "intellektuellina välittää ajatuksena ja tietonsa niille, jotka eivät työnsä puolesta kuulu intellektuaaliseen luokkaan" (1992a, 281).
Paikantumisia Queer-Tutkimuksen Käsitteisiin Ja Historiaan
SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti
Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehden kaksoisnumero vuodelle 2019 paneutuu queer-historiaan ja-käsitteisiin. Kutsuimme avoimella kirjoituskutsulla tutkijoita ja muita kirjoittajia pohtimaan queer-teoriaan ja-tutkimukseen liittyviä käsitteitä, queer-historiaa, käsitteiden historiaa sekä queer-teorian paikantumista. Kutsuumme vastattiin runsain mitoin, niinpä luettavananne on kaksoisnumero, jossa on kolmen tutkimusartikkelin lisäksi myös esseitä, keskusteluihin pohjautuvia tekstejä, kirja-arvioita ja jopa elokuvaesittely.
Tutkimustarinoita Ounaksen varrelta
2008
tabula Gr atulatoria tuomo a aLto, Helsingin yliopisto Aikuiskasvatus-lehti Leena ahteenmäki-peLkonen, Helsinki päivi atjonen, professsori, Joensuun yliopisto anja heikkinen, professori, Tampereen yliopisto Rit va engestRöm, Helsingin yliopisto anneLi eteL äpeLto, professori, Jyväskylän yliopisto Joensuun normaalikoulu, Joensuu peRtti k ansanen, professori (emeritus), Helsinki Kansanvalistusseura Kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto eRkki komuL ainen, professori (emeritus), Helsinki meRvi kutuniva, Lapin yliopisto tuuL a L aes, Rauman opettajankoulutuslaitos Lifelong Learning in Europe LLinE-lehti hannu LintuRi, Otavan Opisto, Mikkeli Metallityöväen Murikka-opisto, aki ojak angas maRjukk a nuR meL a-antik ainen ja aRi antik ainen, Joensuun yliopisto anja paRpaL a, Oulun yliopisto piRkko R emes, dosentti, Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu pekk a saLLiL a, Kansanvalistusseura R aija seppänen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu juha suoR anta, aikuiskasvatuksen professori, Tampereen yliopisto Leena syRjäL ä, Oulun yliopisto jukk a tuomisto, Tampereen yliopisto vuokko vienoL a, dosentti, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos outi yLitapio-mänt yL ä, Lapin yliopisto sisällys Esa Poikela ja Sari Poikela k asvun ja oPPimisen tutkimisesta k asvatustieteessä Kaarina Määttä ystäv y yden olemusta etsimässä Soili Paananen bioGr aFinen oPPiminen ja dysleksian tiedostaminen Seija Keskitalo-Foley yksi kertomus, monta tarina a Narratiivinen, emansipatorinen ja empaattinen lukutapa lappilaisen maaseudun naisten elämäkertojen tutkimuksessa Anne Kurkela ja Piritta Pietilä ma aHanmuuttajanaiset k ansalaisina aik ak ausleHdissä Anneli Lauriala tutkimusPar adiGmat ja oPettajankoulutus Opetusteknikosta oman työn tutkijaksi Raimo Kaasila matk a matema attiseen minä än Kirjallisuusterapian soveltaminen luokanopettajakoulutuksessa Helena Koskinen toinen tie oPettajaksi Paula Kyrö yrittäjy ysk asvatuksen la ajentuvat näkÖalat Matti Laitinen minne menet, HenkilÖstÖn keHittäjä? Esa Poikela ja Sari Poikela k asvu sosia aliseen toiminta an Ongelmaperustainen oppiminen ja freireläinen pedagogiikka kirjoittajat Esa Poikela ja Sari Poikela k asvun ja oPPimisen tutkimisesta k asvatustieteessä Kasvatustieteen perusteet-teoksensa alkusanoissa Veikko Heinonen (1989, 9) kirjoittaa: "Kasvatustieteen asema itsenäisenä tieteenä ei ole erityisen vahva. Tätä tiedettä hajottavia voimia esiintyy sekä tieteen ulkopuolella että sen sisällä. … Joskus kasvatustiede halutaan kokonaan kieltää. Sitä pidetään tällöin vain muiden tieteiden, kuten psykologian, sosiologian ja filosofian sovelluksina kasvatukseen… Kasvatustieteen sisällä tapahtuvat hajotuspyrkimykset korostavat erilaisia lähestymistapoja, paradigmoja, tutkimusotteita ja menetelmiä." Heinosen mukaan vaarana on pyrkimys irrottaa kasvatustiede käytännön pedagogiikasta ja siten murentaa kasvatustieteen autonomia-ja identiteettiperustaa. Seurauksena on, että kasvatustiede soveltavana tieteenalana on jatkuvassa identiteettikriisissä. Sitä uhkaavat muut tieteenalat ja sisäiset hajottajat, jotka pahimmillaan tunkevat syvälle kasvatustieteen ytimeen kyseenalaistaen sen perusteet.-Tosin varmuutta siitä, mikä on kasvatustieteen syvintä ydintä, ei tunnu olevan. Elämänikäisen, vapaaajan ja arjen tai työssä oppimisen, ammatillisen kasvun ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kasvatustieteessä ei ole kysymys vain kasvattajan ja kasvatettavan tai oppijan ja ohjaajan välisestä suhteesta. Oppimisen ilmiö tulee toimeen myös ilman legitimoitua toista osapuolta, eli opettajaa, kouluttajaa, ohjaajaa tai oppilaitosta. Konventionaalisen kasvatustieteen fokuksessa ei olekaan oppiminen vaan oppimisprosessin säätely. Pulmana on, että säätely ei tuota aina haluttuja tuloksia ja oppilaat oppivat myös asioita, joita ei ole suotavaa oppia. Olisiko kuitenkin tärkeämpää tutkia oppimisilmiötä kuin vain sen säätelyä? Opettamisesta vapautetun oppimisprosessin tutkiminen antaa lopulta tietoa ja välineitä myös sen säätelyä varten. Tarvitaan perustutki-1. Artikkelini pohjautuu väitöskirjaani, jota varten haastattelin 19 lappilaisella maaseudulla asuvaa naista. Haastateltavien ja paikkakuntien nimet ovat peitenimiä.