Näkökulmia suomen kieltolauseen sanajärjestyksen määräytymiseen (original) (raw)

Opaskirjojen kieli ikkunana suomalaiseen parisuhteeseen

1999

Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten saa tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita.

Miten sanoilla toimitaan – J. L. Austinin klassikko suomeksi

Virittäjä, 2017

Arvioitu teos: J. L. Austin: Näin tehdään sanoilla. Harvardissa 1955 pidetyt William James -luennot. Alkuperäisteos How to do things with words 1962. Suomentanut Risto Koskensilta. Tampere: niin & näin 2016. 186 s. isbn 978-952-7189-05-4.

Koulujen monet kielet ja uskonnot: Selvitys vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla

2019

Globalisation and increasing mobility diversify societies and expand the number of languages and religions in the Western countries. With the speed of present demographic change, Finnish schools and other educational institutions, including teacher education, have not been fully able to adapt to this new situation. Key issues in immigrant integration comprise the adoption of the local language and culture while also maintaining the language(s), religion and culture of the country of origin. From the point of view of general education, the school subjects that best support integration are Finnish or Swedish as a second language (S2, R2), the learner’s own mother tongue, and religion / ethics. The many languages and religions in schools is a research project funded by the Finnish Government and carried out in the Faculty of Educational Sciences at the University of Helsinki. The project has generated rich knowledge of the resources and future needs of the teaching of minority language...

Näkökulmia hoidon eheyttämisinnovaatioiden tutkimiseen

2011

All material supplied via HELDA is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user.

Kotimaisten kielten keskuksen itämerensuomalaiset aineistot

Uralica Helsingiensia

2. Mur teita ja nimistöä Suomen murteiden sana-arkistoa (SMSA) alettiin kartuttaa 1900lu vun alussa Suomen murteiden sanakirjan toimitustyötä silmällä pitäen. Keruutyön taustalla on E. N. Setälän sanakirjaohjelma vuodelta 1896. Keruista huolehti alkuun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, vuosina 1916−1924 Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö ja vuosina 1924−1976 Sanakirjasäätiö, jolta kokoelmat siirtyivät Kotukselle. Murresanastoa ovat tallettaneet koulutettujen kerääjien ohella merkittävissä määrin myös maallikkokirjeenvaihtajat, jotka ovat vas tanneet lehdissä, erityisesti vuosina 1927-1990 julkaistussa Sanastajassa, esitettyihin kyselyihin. Myös murteenkeruukilpailuja on järjes tetty. Suomen murteiden sanakirjan tavoitteena on 1900luvun alun kielimuodon kuvaus, joten arkiston sanaaineistoa ei enää kartuteta vaan nykymurteita tallennetaan muihin kokoelmiin. Painettuna murre sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan osaa, ja nykyisin sanakirja on siirtynyt ilmestymään verkossa. Sanakirjassa arkistoon kerätyt tiedot ovat toimitettuina helposti ja tiiviisti käytettävissä osin painettuna, osin osoitteessa ‹http://kaino.kotus.fi/sms/›-jossa vuonna 2019 on saatavissa sanaväli a-lysmä. Murrearkiston pääkokoelmassa, jossa kaikki sanaliput ovat aakkos järjestyksessä, on reilut 8 miljoonaa sanalippua n. 350 000 eri sanasta. Pelkästään murteissa esiintyvän sanaston lisäksi mukana on runsaasti myös murteille ja yleiskielelle yhteistä sanastoa. Arkistossa on myös sanaston erilliskokoelmia ja muita murteisiin liittyviä doku mentteja. Aiemmin murrearkistoon kuului myös noin 1,5 miljoonan sananparren kokoelma, jonka ylioppilasosakunnat ovat keräyttäneet 1930luvulla. Kotus luovutti sananparsikokoelman vuonna 2016 Kansallis arkistolle, joka on digitoinut kokoelman ja avannut sen verkossa vapaasti käytettäväksi osoitteessa ‹http://digi.narc.fi/digi/ dosearch.ka?sartun=385077.KA›. Murrearkiston sanalippuja ei ole ainakaan toistaiseksi digitoitu lukuun ottamatta osaa valokuvia ja piirroksia sisältävistä sana lipuista. Sen sijaan kerääjä ja vastaajakortistot ovat käytettävissä myös sähköi sinä. Hiljan on skannattu kuvamuotoon myös laaja synonyymi kortisto, jonka avulla voi selvittää, mitä eri ilmauk sia murteissa käytetään. Ar kistohan on järjestetty nimenomaan hakusanoittain eikä käsitteittäin, eli