Käännetyt maailmat (original) (raw)
Related papers
Arjen näkymätön kääntäminen. Translatorisen toiminnan jatkumot
2015
Artikkelimme tarkastelee afgaaniyhteisön jäsenten kotoutumisen mahdollisuuksia pienellä paikkakunnalla Suomessa. Etnografi sessa tutkimuksessamme kysymme, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä kotouttamistyö asettaa perheissä elävien afganistanilaistaustaisten naisten ja miesten arjen kansalaisuudelle. Sovellamme kansalaisuuden käsitteistöä sellaisten prosessien, käytäntöjen ja tekojen empiiriseen analyysiin, joissa valtiollisia politiikkoja sovelletaan ja sovitetaan yksilöiden elämään. Esitämme analyysissamme tarinat kahdesta perheestä siten, että niiden kautta avautuu laajempi näkymä afgaaniyhteisöön kuuluvien yksilöiden ja perheiden toimijuuteen. Tulostemme mukaan kotouttamistyön ja maahanmuuttopolitiikan yhteen kietoutuminen raamittaa tutkittavien kohtelua tavalla, jolla on sukupuolenmukaisia seurauksia. Perheiden naisia ei välttämättä nähdä yksilöinä, jotka tekevät omia ratkaisujaan. Kun mies on turvapaikanhakija, heidän isyyttään ja hoivavastuutaan ei tunnisteta. Analyysin mukaan arjen kansalaisuus ja kansalaisuus oikeudellisena asemana liittyvät vahvasti toisiinsa.
Tiedepolitiikka, 2006
Kriisien ja avustusoperaatioiden kohdalla ihminen meissä punnitaanja paljastetaan. Viime vuoden tapaninpäivän tienoilla uutisotsikoihin noussut Aasian tsunami palautti (länsimaalaisiin) mieliin elämän rajallisuuden ja sen, että tuo rajallisuus saattaa kohdata jopa meitäkeitä meitä? Otsikoita (eri maiden lehdistä) lukiessa ei tullut täyttä varmuutta siitä, oliko kyseinen onnettomuus kohdannut pelkästään tietyn maan kansalaisia, vai oliko sittenkin kyse erityisesti paikallista väestöä, aasialaisia koskettaneesta suuraallosta? Tiedotusvälineiden yritys tehdä uutisesta esimerkiksi suomalaisia koskettanut onnettomuus oli vilpitön. Maapallomme sai oikeanlaiset mittasuhteet. Se tiedetään, mikä pallonpuolisko meitä todellisuudessa eniten kiinnostaa. Oma, tietysti. Mutta onko oltava näin, tai itse asiassa, täytyykö pelkästään omaan napaan tuijottavan asenteen muuttua, jotta maailma olisi "turvallinen" paikka elää? Keitä oikein pelkäämme: luoko vauraus ja hyvinvointi pelkoja ja uhkia paitsi omien rajojensa sisäpuolelle, myös niiden ulkopuolelle? Voiko missään enää olla "turvassa" jos toiset, he, tunkeutuvat rajojemme sisäpuolelle? Onko turvallisuus sanana osa vauraiden hyvinvointivaltioiden retorista apparaattia, jonka avulla torjutaan toinen, uhkaava? Globalisaatio on avainsana Yhdysvaltain länsirannikolla riehunut hirmumyrsky Rita osoitti ihan kouriintuntuvasti, että ylemmän kerroksen väki ajattelee myös meitä parempiosaisia, yltäkylläisessä todellisuudessa, vauraalla pallonpuoliskolla eläviä ihmisiä. Ehkä Jumala halusi pierullaan muistuttaa meitä joistakin
2004
Artikkelissaan "Heidegger ja suomalainen analyyttinen fi losofi a" (Tieteessä tapahtuu 2/2004) Sami Pihlström lukee teokseni Se ei sittenkään pyöri (jatkossa SESP, Tammi 2002) jatkavan kääntäen sitä teilausperinnettä, jolla on reagoitu eritoten Martin Heideggerin ajatteluun. Pihlström näkee kirjassa vastaiskun aineksia ja katson sen jatkavan jyrkkien ja hedelmättömi-en vastakkaisuuksien rakentamista fi losofi seen kenttään. Pihlströmin kirjoitus hämmensi minua, koska kirjoittaessani kirjaa olin tavoitellut aivan muuta. Teosta valmistellessani myös pyrin punnitsemaan jokaisen sanan huolella ja työstämään tekstiä kunnes se on havainnollisen selkeä. Pihlströ
Menneiden ja tulevien äänten risteyksessä
Tekniikan Waiheita
In Finnish popular music, the adoption of electronic musical instruments, such as synthesizers, drum machines, sequencers, samplers, computers and musical software progressed slowly and was a complicated process until the early 1990s. Compared with Swedish, German and British pop and rock the electronic instruments remained longer in the margins of rock and pop rock. Regardless of the breakthrough of synths and drum machines in certain styles, such as progressive rock, funk and disco, synth pop and hip hop, the majority of Finnish bands and artists shunned synthesizers until the mid-1980s. Only after the waves of hip hop, house, techno and euro dance in the late 1980s and early 1990s, synthesizers were widely accepted as ‘normal’ and equal rock instruments. In this article, I focus on the adoption of music technology among Finnish rock and pop musicians of the 1970s and 1980s. I have interviewed three electronic musicians from three different generations. Esa Kotilainen (b. 1946), P...
Kohdattuja kokemuksia: keski-ikäisten äijien harrastusbändien mahdollisia maailmoja
2021
Toimijaperustaisina ja hetken tilanteisina yhteisöinä keski-ikäisten bändit harrastusmuotoina edustavat sosiaalisen osallisuuden ja osallistumisen muotoja. Tutkin harrastajasoittajien kokemuksia bändiyhteisöstä, musiikista ja soittamisesta yksilöllisenä sekä yhteisöllisenä omaehtoisena toimintana. Tutkimustehtäväni on kohdata harrastesoittajuuksien kerrottuja kokemuksellisuuksia samalla pohtien niiden tuottamisen tapoja, kirjoittaen niitä myös mahdollisina maailmoina. Tarkastelen harrastesoittajuuksien kokemuksia omaehtoisuuden ja kokemuksellisuuksien käsitteiden kautta koosteisina mahdollisina maailmoina. Tuotan ja tavoittelen harrastesoittajuuksien kokemuksellisuuksia kohtaamissa koostamalla. Kokemuksellinen esiymmärrykseni toimii lähtökohtana ja resonointipohjana harrastesoittajuuksien kokemuksellisuuteen sekä soittamisessa itsetuotettuun tunneperustaiseen olemiseen. Harrastesoittajuuteni oli lähtökohtana tietoisemmalle merkitysten tulkinnalle ja koostamisessa rakentuvalle ymmärt...