Vieraus, vihapuhe ja vastuu - stereotyypit ja retorinen manipulaatio tasavallan lopun Roomassa (original) (raw)

Vallankäyttäjiä ja keisarien välikappaleita – VESTAN NEITSYIDEN ASEMA JA ARVOSTUS 200-LUVUN ROOMASSA

2008

Vestan kultti oli eräs vanhimmista ja tärkeimmistä Rooman kulteista. Sitä hoiti kuusi Vestan neitsyttä, jotka muodostivat vanhimman jäsenen (virgo Vestalis maxima) johdolla ainoan naispuolisen viralliseen uskontoon kuuluvan pappiskollegion. Tutkin vestaalien asemaa ja arvostusta 200-luvun Roomassa Severus-suvun keisarien aikaan. Tarkastelen tätä kahdesta näkökulmasta. Ensiksi kysyn, miten vestaalit itse ja heidän lähipiirinsä hyödynsivät edullisen sosiaalisen aseman, joka vestaalin virassa oleva nainen saattoi saada. Kysymys on vestaalien toiminnan tarkastelusta. Toisaalta tarkastelen, miten hallitsija otti vestaalit ja Vestan kultin huomioon ja käytti näitä omien uskonto- ja valtapoliittisten tavoitteidensa välineinä. Kyseessä on hallitsijan vestaalipolitiikan muutosten tarkastelu. Tärkeimpänä lähdeaineistona vestaalien toimintaa pohtiessani käytän 200-luvulla kollegion vanhimmille vestaaleille valmistettuja piirtokirjoituksia. Piirtokirjoitukset ja niiden yhteydessä olevat vestaal...

”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin

2016

Publikationens namn "Ofta får man fundera på hur man ska vara och vart man vågar gå" Utredning om hatretorik och trakasserier samt deras verkningar på olika minoritetsgrupper Publikationsseriens namn och nummer Justitieministeriets publikation 7/2016 Publikationens tema Utredningar och anvisningar Referat Utgångspunkten för detta utredningsarbete har varit att synliggöra hur hatretorik och trakasserier visar sig i samhället ur olika minoritetsgruppers synvinkel. Målet var att producera information om vilka verkningar hatretorik och trakasserier har på känslan av trygghet hos personer som hör till olika minoritetsgrupper. Genom att identifiera och öka synligheten för fenomenet kan man också föreslå metoder för att ingripa i det. Utredningen inleddes våren 2015 vid justitieministeriet som en del av systemet med att följa upp diskriminering.

Seikkailija Paul Moij. Viipurin valta- ja vastakulttuurit 1600-luvun jälkipuoliskolla

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita, 2017

Viipurin valta-ja vastakulttuurit 1600-luvun jälkipuoliskolla JOHDANTO Ruotsia hallittiin 1600-luvulla yhtenäisenä valtiona. Yhtenäisyyden varassa lepäsi valtakunnan voima, semminkin kun sotien suuruuteensa paisuvassa valtakunnassa kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen kirjo avartui. Avartuminen edellytti sopeutumista valtakunnan asukkailta ja tulokkailta. 1 Viipurissa takamaineen asui monenkirjavaa väkeä. Osa oli kotoisin kauempaa Saksasta, Baltian provinsseista, Venäjältä, Ruotsin maakunnista, osa taasen lähempää Suomesta, Karjalasta ja Inkerinmaalta. Kaupunkiin virtasi kaupan ja käsityön ammattilaisia myös läntisestä Euroopasta, etenkin Alankomaista ja Ranskasta. Artikkelissani tarkastelen Viipurin valta-ja vastakulttuureja valtiolliselta tasolta paikallistasolle sekä sivuan sikäläisen poliittisen kulttuurin muotoja. Katseeni kohdistan erityisesti 1660-1680-luvuille, mutta laajennan tästä aikaisempiin vuosikymmeniin. Keskeisimpinä lähteinä ovat oikeusasteiden pöytäkirjat, lääninhallinnon asiakirjat ja varhaisimmat paikallishistoriat. Ajanjakso on otollinen siksi, että tuolloin kaupungissa vaikutti muuan skandaalikirjuriksi leimattu ja itseään Paul Moij'ksi kutsunut nuori mies. 3 Hän kuului niiden nuorten miesten joukkoon, joka herätti levottomuutta, uteliaisuutta ja paheksuntaa, kyseenalaisti auktoriteetit ja ylläpiti siten vastakulttuurin eri elementtejä. Hän myös kirjoitti kaupungista ja sikäläisistä valtaa pitävistä tunnetun paskillin eli pilkkakirjoituksen, jossa eritteli paikallisia kulttuurisia ilmiöitä ja elämäntapaa. Ilman Paul Moij'ta ja kaltaisiaan veijareita Viipuri ei olisi ollut Viipuri. Se oli kehittynyt 1600-luvun jälkipuoliskolle tultaessa monikulttuuriseksi kaupungiksi, jossa yhtä pitäneet, omintakeisia tapojaan vaalineet sekä toisistaan erottautumaan pyrkineet kulttuuriset ryhmät kohtasivat päivittäin toisiaan. Ei välttämättä tarvinnut olla Paul Moij'n vertainen tarkkasilmäinen havain

Sanallisen kauhun intermediaalinen kokemus. Marko Hautalan Leväluhta

AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti

Marko Hautalan Leväluhta (2018) kertoo Vallin perheen useissa aikatasoissa liikkuvan synkän pohjalaisen kronikan. Äärimmäinen black metal -alakulttuuri nousee tarinan keskeiseksi ilmiöksi tapahtumien kerratessa ja heijastaessa vanhoja pelkoja, joista sikiää nykyhetkessä uusia. Tutkin intermediaalisen kokemuksen käsitteen avulla, mitä sanoilla esittäminen pakottaa lukijan kuvittelemaan ja miltä Leväluhdan kaltaisen teoksen kuvitelmat tuntuvat. Menetelmäni nojaa Lisa Blackmanin fenomenologisiin näkemyksiin psykologisesta affektiivisuudesta. Kirjailija Hautala on osallistunut tutkimuksen toteuttamiseen. Tarkastelen, miten kirjallisen tekstin mediaalisen ympäristön affektiivisten piirteiden analysointi Blackmanin välittyneen havainnoimisen käsitteen keinoin tekee eroa Brian Massumin uusmaterialistiseen näkemykseen affektista raakana selkärangasta kumpuavana ilmiönä. Väitteeni mukaan lukiessa olennaista ei ole, miten keho reagoi ulkopuolisiin biologisiin tai mytologisiin vaikuttimiin, va...

Todellisuudelle vieras, näköalaton ihmiskuva valtiolliseen käyttöön

Aikuiskasvatus, 1982

Artikkelissa analysoidaan Tapio Vahervan ai kuiskoulutuksen johtoryhmän toimeksiannosta valmistamaa muistoa ihmiskuvasta, sen lähtökohdista ja tarkastelutavasta. Muistio nähdään vieraaksi arkitodellisuudelle ja eikä sen tieteellistä kuvausta pidetä riittävän selitysvoimaisena. Myös aikuiskasvatuk sen perinteiset sivistyspäämäärät on muistiossa sivuutettu.