Persoonallisuuden, itsetunnon ja perfektionismin vaikutus muusikon esiintymisjännitykseen (original) (raw)
2007
Music performance anxiety can be considered a common problem, as approximately one third of professional musicians suffer from severe performance anxiety. If the underlying causes of performance anxiety would be known better, this problem could be tackled in the early stages of musical training. The aim of this study was to examine the role of personality, self-esteem, and perfectionism in music performance anxiety. The participants were 62 music students from the Jyväskylä University of Applied Sciences. The data was collected using an online questionnaire, which comprised the following measures: a music performance anxiety measure (PAQ; Cox & Kenardy 1993), a personality measure (BFI; John & Srivastava 1999), a self-esteem measure (Rosenberg Self-Esteem Scale; Rosenberg 1965), and a perfectionism measure (MPS; Frost et al. 1990). Regression analysis revealed that low self-esteem and certain dimensions of perfectionism (high doubts about actions and low personal standards) were significant predictors of high performance anxiety. The results suggest that positive experiences and encouragement should be emphasized in educational practices. Performance anxiety and anxiety-related problems could be prevented and reduced by building up music students’ self-esteem.
Related papers
Itsetietoisuus, ensimmäisen persoonan kokemus ja identiteetti keskiajalla
2018
Artikkelini kasittelee Jari Kaukuan monografiaa ’Self-awareness in Islamic Philosophy’. Kommenteissani pohdin ensimmaisen persoonan tematiikkaa ja ensimmaisen persoonan kokemusta keskiajan filosofiassa, seka keskustelen lyhyesti Avicennan kuuluisasta lentavaa miesta koskevasta argumentista. Taman lisaksi esittelen latinalaisen keskiajan perinteen parissa kaytya tematiikkaa niin sanotusta kristillisesta sokratismista. Tassa yhteydessa kysyn, onko islamilaisessa perinteessa vastaavia nakemyksia siita, miten ihmisen itseen suuntautuva tutkimus voi toimia lahtokohtana Jumalan ymmartamiselle. Antamani esimerkit ja paralleelit sijoittuvat 1100-luvun latinalaiseen mielenfilosofiaan. Toisena artikkelini teemana on tata laajempi mielenfilosofinen kysymys minan rakentumisesta. Erityisen kiinnostava on Kaukuan teoksessa usein toistuvat itsensa tunnistamisen tai tunnustamisen teema. Arvioin tata aihetta suhteessa klassisiin ajattelijoihin seka lantiseen keskiajan mielenfilosofiaan. Lantisessa ...
”Kun aika ja resurssit eivät riitä tekemään työtä niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi sitä tehdä”
Kasvatus & Aika
Varhaiskasvatusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti ja sen laatu on noussut tarkastelun keskiöön. Laatuun on pyritty vaikuttamaan laajoilla uudistuksilla varhaiskasvatuksen lainsäädännössä. Uudistukset kohdistuvat erityisesti varhaiskasvatuksen sisältöihin sekä henkilöstörakenteen muutokseen. Haasteina varhaiskasvatuksessa on opettajapula ja työn kuormittavuus. Opettajien kokeman työn kuormittavuuden taustalla on alan heikko arvostus sekä palkkaukseen, työhyvinvointiin ja -olosuhteisiin liittyvät ongelmat. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia haasteita opettajat kohtaavat varhaiskasvatustyössä ja millaisia kehittämisehdotuksia opettajat työlleen esittävät. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja kohdennettiin ammatinvaihtopäätöksen tehneille ja sitä harkitseville opettajille. Kyselyyn vastasi 469 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä työskentelevää tai työskennellyttä opettajaa. Aineisto analysoitiin monimenetelmällisesti. Faktorianalyysillä aineistosta tiivistettiin kes...
Elämän merkityksellisyyden ulottuvuudet ensimmäisen korona-aallon aikana
Diakonian tutkimus, 2021
Tämä artikkeli perehtyy siihen, miten kokemus elämän merkityksellisyydestä näyttäytyi ensimmäisen korona-aallon aikana. Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020. Pääosa kyselyyn vastanneista (N = 1162) oli suomalaisia, puolalaisia, italialaisia ja espanjalaisia. Tutkimustulokset osoittavat, että kokemus elämän merkityksellisyydestä säilyi varsin vahvana koronapandemian alkupuolella. Uskonnollisuus näyttäytyi vastaajien keskuudessa merkityksellisyyttä vahvistavana tekijänä. Myös vastaajien korkea koulutustaso ja ikääntyminen vaikuttivat tukevan merkityksellisyyden kokemusta. Pandemian leviämisen ja merkityksen kokemuksen välillä löytyi myös yhteys. Tulokset osoittavat, että vaikka ihminen kokee merkityksellisyyden kokemusta, voi hän tulla haastetuksi muilla elämän alueilla. Pandemian pitkittyessä onkin oletettavaa, että ihmisten henkisen ja hengellisen tuen tarpeet moninaistuvat.
Loading Preview
Sorry, preview is currently unavailable. You can download the paper by clicking the button above.