• Lingua franca -lähestymistavan vaikutuksesta työelämän englannin sisältöihin ja arviointiin (original) (raw)

Työelämäpedagogiikka ja tiedon tuottamisen muuttuvat käytännöt

Signum, 2018

Ammattikorkeakouluissa pedagogiikka kiinnittyy tiiviisti työelämään. Työelämäpedagogiikka merkitsee mm. verkostoissa toimimista ja erilaisia tiedonhankinnan ja julkaisemisen käytäntöjä. Kirjaston tarjoamat palvelut ovat työelämäyhteyksissä yksi monista palvelumahdollisuuksista. Digitalisaatio ja työelämäpedagogiikka luovat asetelman, jossa julkaisemisen kynnys alentuu. Kirjaston tehtävä “sisältä ulos” -toiminnassa näyttää tässä kehityksessä korostuvan.

Opaskirjojen kieli ikkunana suomalaiseen parisuhteeseen

1999

Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten saa tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita.

Arjen näkymätön kääntäminen. Translatorisen toiminnan jatkumot

2015

Artikkelimme tarkastelee afgaaniyhteisön jäsenten kotoutumisen mahdollisuuksia pienellä paikkakunnalla Suomessa. Etnografi sessa tutkimuksessamme kysymme, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä kotouttamistyö asettaa perheissä elävien afganistanilaistaustaisten naisten ja miesten arjen kansalaisuudelle. Sovellamme kansalaisuuden käsitteistöä sellaisten prosessien, käytäntöjen ja tekojen empiiriseen analyysiin, joissa valtiollisia politiikkoja sovelletaan ja sovitetaan yksilöiden elämään. Esitämme analyysissamme tarinat kahdesta perheestä siten, että niiden kautta avautuu laajempi näkymä afgaaniyhteisöön kuuluvien yksilöiden ja perheiden toimijuuteen. Tulostemme mukaan kotouttamistyön ja maahanmuuttopolitiikan yhteen kietoutuminen raamittaa tutkittavien kohtelua tavalla, jolla on sukupuolenmukaisia seurauksia. Perheiden naisia ei välttämättä nähdä yksilöinä, jotka tekevät omia ratkaisujaan. Kun mies on turvapaikanhakija, heidän isyyttään ja hoivavastuutaan ei tunnisteta. Analyysin mukaan arjen kansalaisuus ja kansalaisuus oikeudellisena asemana liittyvät vahvasti toisiinsa.

Työllistymistä edistävän koulutuksen vaikuttavuus

Aikuiskasvatus, 1996

Vaikuttavuuden arvioinnissa yleisimmin käytettyä työllistymiskriteeriä voidaan pitää suurelta osin toimimattomana, koska siihen vaikuttaa koulutuksen ulkopuolinen, oppimisen ja koulutuksen laadusta riippumaton tekijä eli työmarkkinatilanne. Työllistymisprosentti mittaakin lähinnä sitä, valmentaako koulutus aktiivisia työnhakijoita sellaisiin työtehtäviin, joita vastaavia työpaikkoja on välittömästi saatavilla työmarkkinoilla. Artikkeli pohjautuu avoimien oppimisympäristöjen arviointi-ja kehittämisprojektiin (Manninen 1996a), jossa on tavoitteena avointen oppimisympäristöjen periaatteelle pohjautuvien joustavien ja yksilöllisten koulutusohjelmien vaikuttavuuden ja tehokkuuden arviointi ja kehittäminen toimintatutkimusotteella. Tutkimuskohteena ovat Lahden tutkimus-ja koulutuskeskuksen toteuttamat akateemisten työnhakijoiden työllistymistä edistävät koulutushankkeet, erityisesti henkilökohtaiset täydennyskoulutusohjelmat ja Apaja-keskus. Näissä opiskelija rakentaa urasuunnitelman ja sitä tukevan henkilökohtaisen opiskelu-ja kehittymissuunnitelman omien intressiensä pohjalta siten, että se tukee työllistymistä ja oman työelämäsuhteen jäsentymistä.

Luokanopettajaopiskelijat ja kielioppi

Kieli, koulutus ja yhteiskunta : Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehti, 2014

Tulevien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa (OPS16) korostuvat kielitietoisuus ja entistä laajemmin ymmärretyt tekstitaidot, joita ehdotuksessa kutsutaan monilukutaidoksi. Perustan tekstitaidoille luovat luokanopettajat, jotka opettavat valtaosan äidinkielen perusopetuksesta. Mitä tämä opetussuunnitelman uusi suunta tarkoittaa luokanopettajaopiskelijoiden kannalta? Nykyisissäkin opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2004) äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa tekstitaidot painottuvat: kielen rakenteiden tarkastelusta on siirrytty kohti merkityksen ja käytön näkökulmaa. Sanaa kielioppi ei mainita kertaakaan, vaikka kieliopillisuudesta puhutaankin useaan otteeseen ja vaikka tuo ilmeisen pelottava sana esiintyy muiden kielten osioissa. Tätä kirjoitettaessa uuden suunnitelman luonnoksesta puuttuvat vielä oppiainekohtaiset sisällöt, mutta yleisessä osassa näkyy entistä vahvemmin trendi kohti kielen merkityksen ja käytön korostusta, mikä tarkoittaa uutta pohdintaa myös luokanopettajakoulutukseen. Kielioppi isänmaan asialla Kieliopin opettamiseen liittyvissä keskusteluissa on aina puhuttu yllättävän paljon aivan muista kuin puhtaasti kielitieteellisistä tai kielididaktisista asioista (Cameron 1995; Lefstein 2009). Kielioppi näyttäytyy sekä maallikoiden että kasvatuksen asiantuntijoiden koulutusdiskursseissa vahvasti ideologisena ja poliittisena kysymyksenä. Äidinkielen opetuksen alkuvaiheessa kieliopin opettamista pidettiin keskeisenä kansallisen heräämisen ja herättämisen välineenä (Koskinen 1988). Kieliopin opettaminen koettiin kasvattajien isänmaalliseksi tehtäväksi, se oli "velvollisuudentuntoisten, moraalisten opettajien kutsumustyö" (Mäkinen 1972, 97). Deborah Cameronin (1995, 78-115) mukaan brittiläisessä koulutuskeskustelussa kieliopin opetuksen vähentäminen on aina aiheuttanut suorastaan paniikkia: monille kielioppi symboloi vanhaa hyvää aikaa, jolloin imperiumi vielä oli voimissaan eikä kansallista identiteettiä horjuttanut globalisaatio tai postmoderni ajattelu. Myös Olli Jalosen Poikakirjassa (2010) kieliopin opiskelu edustaa tiukkaa kuria, järjestystä, moraalia ja isänmaallista uhoa, joita opettaja yrittää oppilaisiinsa ajaa. Kuten usein on todettu, keskustelun kieliopin merkityksestä kouluopetuksessa tekee vaikeaksi se, että termi kielioppi ymmärretään eri tavoin (esim. Kulju 2012). Maria Vilkuna (2006) nimeää termille kolme päätulkintaa:

Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus koulun kehittämisen käsitteinä

Kansallinen arviointiosaamisen kehittämisverkosto KAARO, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Helsingin yliopisto, 2021

Opetushallitus julkaisi keväällä 2017 kartoituksen Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä osaaminen perusopetuksessa (Räsänen, Jokikokko & Lampinen, 2018). Julkaisussa selvitettiin kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista suomalaisen ja pohjoismaisen tutkimuksen, opettajien peruskoulutuksen ja opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä muun kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän osaamisen tuen näkökulmasta. Kartoituksessa esitettiin suosituksia toimenpiteistä, joilla kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista voidaan tukea. Raportin mukaan kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää materiaalia on paljon, erityisesti verkossa, mutta se ei välttämättä ole tavoittanut opettajia. Materiaalin huomattiin keskittyvän usein vain yhteen näkökulmaan kulttuurisessa moninaisuudessa tai kansainvälisyyskasvatuksessa, eikä se ollut tasalaatuista. Lisäksi materiaalien ja menetelmien teoreettiset perustat näyttäytyivät usein epäselvinä. (Räsänen, Jokikokko, & Lampinen 2018, 7.) Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää tutkimusta on kattavasti monikulttuuriseen kouluun, opettajankoulutukseen, opettajaksi opiskelevien ja opettajien kulttuuriseen kompetenssiin sekä erityisesti uskonnonopetukseen ja oppikirjoihin liittyen. Katvealueiksi ovat kartoituksen mukaan jääneet muut peruskoulun oppiaineet, koulun johtajiin ja johtamiseen liittyvä tutkimus, opettajankouluttajiin liittyvä tutkimus sekä opetustoimen täydennyskoulutukseen liittyvä tutkimus. Tarvetta on lisäksi ratkaisujen ja toimivien lähestymistapojen pohdinnalle. (Räsänen, Jokikokko, & Lampinen, 2018, 7-8.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2014b) ja Perusopetuslain (4 § 1 mom.) mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat lisäksi perustuslaista, perusopetusasetuksesta sekä valtioneuvoston asetuksista. Lisäksi on otettava huomioon muu lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Perusopetus rakentuu täten elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle sekä ohjaa brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk