De Vanitate Etymologiae. On the origins of Suomi, Häme, Sápmi. (original) (raw)

Last updatedAugust 18, 2025

Abstract

Unpublished. Early Draft. Cite at own risk.

Key takeaways

sparkles

AI

  1. Proposes a new etymology for Suomi, Häme, and Sápmi based on linguistic evidence.
  2. Challenges existing theories by emphasizing the absence of a Proto-Germanic intermediate step.
  3. Suggests Finnish hämä-rä as borrowed from Proto-Baltic šėėmas, not Proto-Germanic *sǣma.
  4. Argues for an Iranian origin for Suomi and Sápmi, linking them to Proto-Finnic-Saami *sämä.
  5. Critiques existing etymological proposals for their reliance on unattested forms and insufficient evidence.

Loading...

Loading Preview

Sorry, preview is currently unavailable. You can download the paper by clicking the button above.

References (24)

  1. Álgu = Álgu. Etymological database of the Saami languages. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2002-2008. http://kaino.kotus.fi/algu/
  2. Aikio, A. 2009: The Saami loanwords in Finnish and Karelian. Academic dissertation. Oulu.
  3. Aikio, A. 2012a: On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x. In: Tiina Hyytiäinen, Lotta Jalava, Janne Saarikivi & Erika Sandman (eds.) Per Urales at orientem. Iter polyphonicum multilingue. Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 264. Helsinki: Suomalais- Ugrilainen Seura p. 227-250.
  4. Aikio, A. 2012b: An essay on Saami linguistic prehistory. In: Grünthal, R. and Kallio, P. (eds.): A linguistic map of prehistoric Northern Europe. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 266. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura p. 63-117.
  5. Anttila, R. 2000: Greek and Indo-European etymology in action. Proto-Indo-European *ag´. Amsterdam: John Benjamins.
  6. Bjarnadottir, V. and De Smit, M. 2013: Primary argument case-marking in Baltic and Finnic. Baltu Filologija 22:1 p. 31-65.
  7. Blažek, V. 2005: Indo-Iranian elements in Fenno-Ugric mythological lexicon. Indogermanische Forschungen 110 p. 162-185.
  8. Derksen, EDB = Derksen, R. 2015: Etymological dictionary of the Baltic inherited lexicon. Indo- European Etymological Dictionaries Online. Edited by Alexander Lubotsky. Leiden.
  9. De Vries, AEW = De Vries, J. 2000: Altnordisches etymologisches Wörterbuch. Leiden: Brill.
  10. Grünthal, R. 1997: Livvistä liiviin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. Castrenianumin toimitteita 51. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
  11. Grünthal, R. 1999: Suomen alkuperä. Virittäjä p. 99-109.
  12. Junttila, S. 2012: The prehistoric context of the oldest contacts between Baltic and Finnic languages. In: Grünthal, R. and Kallio, P. (eds.): A linguistic map of prehistoric Northern Europe. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 266. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura p. 261-296.
  13. Kallio, P. 1998: Suomi(ttavia) etymologioita. Virittäjä p. 613-620.
  14. Kallio, P. 2008: On the "Early Baltic" loanwords in common Finnic. In: Lubotsky, A., Schaeken, J. and Wiedenhof, J. (eds.): Evidence and Counter-evidence I. Studies in Slavic and General Linguistics 32. Amsterdam: Brill p. 265-277.
  15. Koivulehto, J. 1993: Suomi. Virittäjä p. 400-408.
  16. Koivulehto, J. 1998: Puhdas ja Suomi. Virittäjä p. 425-434.
  17. Koivulehto, J. 1997: Were the Baltic Finns "clubmen"? On the etymology of some ancient ethnonyms. In: Pitkänen, R.-L. and Mallat, K. (eds.): You name it. Perspectives on onomastic research. Studia Fennica Linguistica 7. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura p. 151-169.
  18. Koivulehto, J. 1999: Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit: aika ja paikka lainasanojen valossa. In: Fogelberg, P. (ed.): Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Helsinki: Suomen Tiedeseura p. 207-236.
  19. Korhonen, M. 1981: Johdatus Lapin kielen historiaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kroonen, EPGD = Kroonen, G. 2014: Etymological Dictionary of Proto-Germanic. Indo-European Etymological Dictionaries Online. Edited by Alexander Lubotsky. Leiden.
  20. Mayrhofer, EWA I = Mayrhofer, M. 1992: Etymologisches Wörterbuch des Altindoarischen. I. Band. Heidelberg: C. Winter.
  21. Sammallahti, P. 1998: The Saami languages. An introduction. Kárášjohka: Davvi Girji. SMS = Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
  22. SSA = Suomen sanojen alkuperä. Osa 1-3. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1992-2000.
  23. Wiik, K. 1996: Zeme -Häme -Saame -Suomi. Virittäjä p. 244-252.
  24. Zhivlov, M. 2014: Studies in Uralic vocalism III. Journal of language relationship 12 p. 113-148.

FAQs

sparkles

AI

What explains the source of the name Suomi in Finnish etymology?add

The paper suggests that Suomi may derive from Proto-Iranian *zam, meaning 'earth', allowing for a potential cultural link between Finnic and Iranian terms for land.

How do Häme and Sápmi relate to the etymology of darkness?add

Etymologically, Häme could connect to Finnish hämä-rä 'dark', suggesting a geographic distinction of 'dark country' in heavily forested regions.

When was the borrowing of terms from Iranian highlighted in Finnish studies?add

The paper underscores that Iranian loanwords were noted mainly in 2023; they significantly influence concepts of tribe and ethnicity in the Finnic-Saami context.

What challenges exist in correlating Proto-Finnic and Proto-Saami etymologies?add

There are difficulties linking Proto-Finnic *šämä and Proto-Saami *sāmē due to variations in expected phonological shifts.

How does the author's view on loanwords differ from previous analyses?add

The author's hypothesis posits Iranian origins for key ethnonyms, simplifying previous frameworks that relied on Baltic or Germanic sources.