John Eglinton: An Irish Futurist (original) (raw)
Related papers
Stuart Hall (1932–2014): Kulttuurintutkimus, musta diaspora ja kamppailu neoliberalismia vastaan
Media & viestintä, 2014
Kulttuurintutkimus, musta diaspora ja kamppailu neoliberalismia vastaan S iinä missä tavarat tekevät itseään tykö ja vaikenevat omasta tuotantoprosessistaan, median ja akateemisen maailman näyttämölle nousevat ideat kuoriutuvat usein esiin kuin kananpojat: ne näyttävät syntyvän kivuttomasti aiemmista ideoista, ei historian avoimista haavoista. Stuart Hall vastusti tällaista ajatusta ideoiden kepeästä sommittelusta. Hänen ajamansa kulttuurintutkimuksen projekti pyrki tuottamaan 'orgaanisia intellektuelleja' Gramscin tarkoittamassa mielessä: teoriaa ja käytäntöä välittäviä rajankävijöitä, tieteen ja arkijärjen välisiä kääntäjiä, politiikan ja eletyn elämän välittäjiä. He työskentelevät "samaan aikaan kahdella rintamalla", sillä heidän täytyy yhtäältä "olla teoreettisen työn kärjessä" ja toisaalta "intellektuellina välittää ajatuksena ja tietonsa niille, jotka eivät työnsä puolesta kuulu intellektuaaliseen luokkaan" (1992a, 281).
John Deweyn reflektiivinen ajattelu ja nykyinen kriittisen ajattelun kasvatusideaali
Kasvatus & Aika
Kriittinen ajattelu on ollut jo vuosikymmeniä yksi aikamme keskustelluimmista kasvatuspäämää-ristä. Kriittisen ajattelun tunnuspiirteitä analysoineet tutkijat ovat määritelleet sen ilmiönä kaik-kien niiden henkisten taitojen ja asenteiden ryppääksi, jonka osatekijät saavat yksilön aktiivisesti ja menestyksekkäästi harjoittamaan perusteisiin nojaavaa uskomustenmuodostusta ja päätöksente-koa. Reflektiivinen ajattelu on puolestaan ilmiönä kriittisen ajattelun lähisukulainen, niin syntyhis-torialtaan kuin sisällöltäänkin. Huomion määrässä mitattuna se on sittemmin jäänyt kriittisen ajat-telun varjoon. Reflektiivisen ajattelun kasvatuspäämäärän esitteli viime vuosisadan alkupuolen amerikkalainen kasvatusfilosofi John Dewey, ja hänet nostetaan vakiintuneesti myös kriittisen ajattelun keskeiseksi varhaisvaikuttajaksi. Artikkelimme esittää, että vaikka pintapuolisesti de-weyläinen reflektiivinen ajattelu muistuttaa monin tavoin nykyaikaista kriittistä ajattelua, lähem-mässä vertailussa näid...
Miten sanoilla toimitaan – J. L. Austinin klassikko suomeksi
Virittäjä, 2017
Arvioitu teos: J. L. Austin: Näin tehdään sanoilla. Harvardissa 1955 pidetyt William James -luennot. Alkuperäisteos How to do things with words 1962. Suomentanut Risto Koskensilta. Tampere: niin & näin 2016. 186 s. isbn 978-952-7189-05-4.
Seikkailija Paul Moij. Viipurin valta- ja vastakulttuurit 1600-luvun jälkipuoliskolla
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita, 2017
Viipurin valta-ja vastakulttuurit 1600-luvun jälkipuoliskolla JOHDANTO Ruotsia hallittiin 1600-luvulla yhtenäisenä valtiona. Yhtenäisyyden varassa lepäsi valtakunnan voima, semminkin kun sotien suuruuteensa paisuvassa valtakunnassa kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen kirjo avartui. Avartuminen edellytti sopeutumista valtakunnan asukkailta ja tulokkailta. 1 Viipurissa takamaineen asui monenkirjavaa väkeä. Osa oli kotoisin kauempaa Saksasta, Baltian provinsseista, Venäjältä, Ruotsin maakunnista, osa taasen lähempää Suomesta, Karjalasta ja Inkerinmaalta. Kaupunkiin virtasi kaupan ja käsityön ammattilaisia myös läntisestä Euroopasta, etenkin Alankomaista ja Ranskasta. Artikkelissani tarkastelen Viipurin valta-ja vastakulttuureja valtiolliselta tasolta paikallistasolle sekä sivuan sikäläisen poliittisen kulttuurin muotoja. Katseeni kohdistan erityisesti 1660-1680-luvuille, mutta laajennan tästä aikaisempiin vuosikymmeniin. Keskeisimpinä lähteinä ovat oikeusasteiden pöytäkirjat, lääninhallinnon asiakirjat ja varhaisimmat paikallishistoriat. Ajanjakso on otollinen siksi, että tuolloin kaupungissa vaikutti muuan skandaalikirjuriksi leimattu ja itseään Paul Moij'ksi kutsunut nuori mies. 3 Hän kuului niiden nuorten miesten joukkoon, joka herätti levottomuutta, uteliaisuutta ja paheksuntaa, kyseenalaisti auktoriteetit ja ylläpiti siten vastakulttuurin eri elementtejä. Hän myös kirjoitti kaupungista ja sikäläisistä valtaa pitävistä tunnetun paskillin eli pilkkakirjoituksen, jossa eritteli paikallisia kulttuurisia ilmiöitä ja elämäntapaa. Ilman Paul Moij'ta ja kaltaisiaan veijareita Viipuri ei olisi ollut Viipuri. Se oli kehittynyt 1600-luvun jälkipuoliskolle tultaessa monikulttuuriseksi kaupungiksi, jossa yhtä pitäneet, omintakeisia tapojaan vaalineet sekä toisistaan erottautumaan pyrkineet kulttuuriset ryhmät kohtasivat päivittäin toisiaan. Ei välttämättä tarvinnut olla Paul Moij'n vertainen tarkkasilmäinen havain
Robinson Crusoesta aktiiviseen aikuisopiskelijaan
Aikuiskasvatus, 1991
Viides kansainvälinen itseohjattua opiskelua käsittelevä symposiumi pidettiin USA:ssa Okla homassa helmikuun lopulla. Kansainvälisyys jäi kiristyneen maailmantilanteen vuoksi vähiin, sil lä suurin osa ulkomaisista osanottajista oli pe ruuttanut tulonsa. Kansainvälisyys jäi yhden ete läkorealaisen, yhden malesialaisen ja yhden suo malaisen varaan. Isäntämaan ja Kanadan edusta jia sen sijaan oli paikalla sitäkin nimekkäämpi joukko:
Tahiti, 2018
The subject of this dissertation is the art and the artistic identity of three Swedish-speaking Finnish artists, Beda Stjernschantz (1867-1910), Sigrid af Forselles (1860-1935) and Ellen Thesleff (1869-1954), and the reception of their art in the engendering institution of art criticism. The dissertation consists of three parts. It adopts a queer, theoretically-defined postfeminist approach, which aims to deconstruct prevailing gender categories, identities and the interaction between sexualities. The analysis of gender and sexuality-related questions and details are used to reveal new information from art works completed between 1887 and 1949 and from other material not always studied through such a lens. The theoretical framework of the study is influenced by postfeminist and queer studies approaches to visual culture and psychoanalytic theory. The discourse-analytical and historiographical approach of the study is contextualising. The focus is on gendered cultural representations in both images and language. Post-structuralist thinking holds that cultural products, such as newspaper articles and art criticism, also offer potential channels for subjective interpretation. In the reading, the self-portrait expands into identity politics called self-imagery (minäkuvallisuus). It is represented by Beda Stjernschantz's Self-Portrait (Omakuva, 1892) and, in a broader sense of the concept, also by Sigrid af Forselles' relief The Battle of Humankind (Ihmisten taistelu, 1887-1903) and Ellen Thesleff 's colourism, drawn from fauvism and expressionism. All three chapters discuss the uncontrollability of identity categories and the attachment of power relations to an individual, but also those spaces of resistance from which hegemonic gender technology can be shattered, or at least its surface scratched. In this study, self-imagery is explicated in the artists' active endeavours to exceed the conventional division of gender.
2015
2. Muodollinen, kontrolloitu traditio Harald Riesenfeld 5 ja hänen oppilaansa Birger Gerhardsson 6 tarjosivat tuotannossaan merkittävimmät kilpailevat mallit varhaiselle muotokritiikille. 7 Molempien vaikutteet olivat skandinaavisessa Vanhan testamentin tutkimuksessa, 8 ja he kyseenalaistivat käsityksen varhaisten kristillisten yhteisöjen muuntautuvasta ja nimettömästä traditiosta. Heidän mukaansa evankeliumien taustalla oleva suullinen traditio oli muodollisesti kontrolloitua, ja sitä välitettiin rabbiinisiin opetus-ja muistitekniikoihin verrattavilla tavoilla. 9 Erityisesti Gerhardssonin tutkimusta aiheesta pidetään merkittävänä, ja keskusteluissa viitataan laajasti hänen käsityksiinsä muistista sekä Jeesus-traditioiden luonteesta ja välittämisestä. 10 2.1. Birger Gerhardssonin malli Gerhardssonin näkemystä tutkittaessa on hyvä lähteä liikkeelle hänen väitöskirjastaan, vaikka hän myöhemmissä artikkeleissaan avasi ja toisaalta myös muokkasi kantaansa. 11 Teoksessaan Gerhardsson esitteli aluksi materiaalin, jota hän käytti vertailupohjana varhaiskristilliselle traditionvälitykselle. 12 Hän keskittyi juutalaiseen
Tieteellinen kulttuuri 1700-luvun Suomessa
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita
Viime vuosikerran myötä uudistettiin Auraican graafinen ilme, ja otimme myös käyttöön DOI-tunnukset. Tänä vuonna uudistukset jatkuvat siten, että otamme myös käyttöön Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tunnuksen vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle. Tunnus löytyy nyt kaikista lehden artikkeleista, jotka ovat anonymisoituina kahden ulkopuolisen, nimettömän asiantuntijan vertaisarvioimia. Itse vertaisarviointimenettely ei ole mikään uutuus, vaan sitä on aikaisemminkin käytetty Auraicassa. Tänäkin vuonna valistusajan intellektuaalinen kulttuuri ja tieteelliset miljööt ovat Auraican artikkeleiden polttopisteessä. Tällä kertaa viivymme Turun akatemian ja sen professoreiden piirissä. Harri Uusitalon artikkeli käsittelee Pehr Adrian Gaddin artikkelisarjaa "Försök til Ichtyologia Fennica", joka julkaistiin lehdessä Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo vuosina 1771 ja 1772. Artikkelisarjassa esiteltiin noin viisikymmentä Suomessa tavattua kalalajia. Erityisesti kiinnostavan sarjasta tekee se, että myös kalojen suomenkieliset nimet mainittiin, monessa tapauksessa ensimmäistä kertaa. Elävien olentojen sekä asioiden ja ilmiöiden nimeäminen on inhimillisen tiedon lähtökohta. Gaddilla oli vahva kiinnostus kansankieleen. Kalojen ja niiden suomenkielisten nimien esitteleminen oli hänen tieteellisen toimijuutensa ilmentymä. Ajalle tyypillisesti tämä ulottui hänen oman professuurinsa alan eli kemian ulkopuolelle. Myös toinen artikkeli, Ella Viitaniemen kirjoittamana, alleviivaa selkeästi, ettei akateemisten opettajien toimintakenttä rajoittunut pelkästään yliopistoon. Hän tarkastelee Johan Kraftmanin elämäntyötä ja profiilia ylimääräisenä matematiikan professorina, koulurehtorina ja valistuneena yhteiskunnallisena toimijana, joka edisti maataloutta ja soiden ojitusta ja rakennutti enclosure-hengen mukaisia kiviaitoja. Viitaniemen artikkelissa piirtyykin kuva valistusajan ihanteiden mukaisesta monipuolisesta kansalaisesta. "Valistuksen tekijät" ovat esillä myös Elina Maaniityn katsauksessa lääkäreiden eettisiin valintoihin rokonistutuksen yhteydessä. Katsaus perustuu Maaniityn Porthanseuran syysseminaarissa 8. marraskuuta 2019 pitämään esitelmään. Lääketieteen