"Transformación del papel de talleres artesanales quiteños en el siglo XVIII. El caso de Bernardo Legarda" (original) (raw)

Tieteellinen kulttuuri 1700-luvun Suomessa

AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita

Viime vuosikerran myötä uudistettiin Auraican graafinen ilme, ja otimme myös käyttöön DOI-tunnukset. Tänä vuonna uudistukset jatkuvat siten, että otamme myös käyttöön Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tunnuksen vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle. Tunnus löytyy nyt kaikista lehden artikkeleista, jotka ovat anonymisoituina kahden ulkopuolisen, nimettömän asiantuntijan vertaisarvioimia. Itse vertaisarviointimenettely ei ole mikään uutuus, vaan sitä on aikaisemminkin käytetty Auraicassa. Tänäkin vuonna valistusajan intellektuaalinen kulttuuri ja tieteelliset miljööt ovat Auraican artikkeleiden polttopisteessä. Tällä kertaa viivymme Turun akatemian ja sen professoreiden piirissä. Harri Uusitalon artikkeli käsittelee Pehr Adrian Gaddin artikkelisarjaa "Försök til Ichtyologia Fennica", joka julkaistiin lehdessä Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo vuosina 1771 ja 1772. Artikkelisarjassa esiteltiin noin viisikymmentä Suomessa tavattua kalalajia. Erityisesti kiinnostavan sarjasta tekee se, että myös kalojen suomenkieliset nimet mainittiin, monessa tapauksessa ensimmäistä kertaa. Elävien olentojen sekä asioiden ja ilmiöiden nimeäminen on inhimillisen tiedon lähtökohta. Gaddilla oli vahva kiinnostus kansankieleen. Kalojen ja niiden suomenkielisten nimien esitteleminen oli hänen tieteellisen toimijuutensa ilmentymä. Ajalle tyypillisesti tämä ulottui hänen oman professuurinsa alan eli kemian ulkopuolelle. Myös toinen artikkeli, Ella Viitaniemen kirjoittamana, alleviivaa selkeästi, ettei akateemisten opettajien toimintakenttä rajoittunut pelkästään yliopistoon. Hän tarkastelee Johan Kraftmanin elämäntyötä ja profiilia ylimääräisenä matematiikan professorina, koulurehtorina ja valistuneena yhteiskunnallisena toimijana, joka edisti maataloutta ja soiden ojitusta ja rakennutti enclosure-hengen mukaisia kiviaitoja. Viitaniemen artikkelissa piirtyykin kuva valistusajan ihanteiden mukaisesta monipuolisesta kansalaisesta. "Valistuksen tekijät" ovat esillä myös Elina Maaniityn katsauksessa lääkäreiden eettisiin valintoihin rokonistutuksen yhteydessä. Katsaus perustuu Maaniityn Porthanseuran syysseminaarissa 8. marraskuuta 2019 pitämään esitelmään. Lääketieteen

Kestävä käsityö auki purettuna ja yhteen koottuna

Aikuiskasvatus, 2020

Tulevaisuuden kuvat maapallon kantokyvyn riittämättömyydestä ja ilmastonmuutoksesta vaikuttavat niin ihmisiin kuin luontoon. Ihmisen perustarpeisiin kuuluvat suoja, vaatetus, ravinto ja työ mutta myös itsensä toteuttaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Millaisena käsityö näyttäytyy kestävään kehitykseen pyrkivässä yhteiskunnassa?

Taide yhdistää : monialaisuus osallistavan taiteen voimavarana

2017

Taide yhdistaa – monialaisuus osallistavan taiteen voimavarana -julkaisuun on koottu puheenvuoroja osallistavasta taiteesta. Puheenvuoroja yhdistava teema on monialaisuus osallistavan taiteen tuotannoissa. Artikkeleissa nostetaan esiin monialaisen yhteistyon periaatteisiin ja kaytantoihin liittyvia haasteita mutta ennen kaikkea sen tuomia mahdollisuuksia. Monialaisuus heijastuu myos taman julkaisun artikkeleissa: niita ovat kirjoittaneet paitsi eri aloilla jo toimivat asiantuntijat myos tulevaisuuden tekijat – tuoreet kulttuurituottajat, sosionomit ja yhteisopedagogit. Julkaisu pohjautuu suurelta osin Hyvinvoinnin valitystoimisto -hankkeessa saatuihin kokemuksiin. Tama Humakin vetama ESR-rahoitteinen hanke on yhdistanyt nelja korkeakoulua, kaksi kaupunkia ja Taiteen edistamiskeskuksen asiantuntijoita kehittamaan tuotantorakennetta, jonka avulla osallistava taide voitaisiin juurruttaa sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin rakenteisiin. Hanke on yhdistanyt taiteilijat, sote-ammattilais...

Kirjastojen monet roolit keskiajalla ja uuden ajan alussa : katsaus kirjastohistorian menetelmiin ja nykysuuntauksiin

2018

Kirjastot ovat olleet olennaisia tiedon säilyttämisen ja jakamisen kanavia erityisesti ennen internet-ja digiaikaa. Tällöin ne ovat osallistuneet yhtäältä historiallisen jatkuvuuden takaamiseen ja toisaalta tiedon uudelleen arvioimiseen. Kirjojen sisältämä informaatio vaikutti lukijoidensa tapaan ajatella ja omaksua uusia aatteita, jolloin kirjastoja voidaan pitää myös muutoksen katalyytteina. Käsikirjoituksilla ja painetuilla kirjoilla oli paitsi tiedonvälityksellistä arvoa myös symbolinen funktio: jälkimmäinen korostuu ylellisesti koristelluissa kirjoissa, jotka ovat kalliita käsityön taidenäytteitä, jopa luksusesineitä. Niillä osoitettiin korkeaa statusta ja rakennettiin ja ylläpidettiin omistajien identiteettiä (Merisalo 2003; Staikos 2004-2012; Laine 2018). Keskiajan ja uuden ajan alun kirjastoja tiedon välittäjinä ja säilyttäjinä tarkastelee tutki