"Kave, Louhi ja Pandoran lipas--miesnäkökulmaisen mytologian uudelleenarviointia." (original) (raw)

”Minua haluttaisiin vain siksi, että olen ryssähuora”:kahden kansallisuuden vaikutus päähenkilöiden identiteettiin ja seksuaalisuuteen Anja Kaurasen teoksessa Sonja O kävi täällä ja Sofi Oksasen teoksessa Stalinin lehmät

2019

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani on vertaileva tutkimus Anja Kaurasen teoksesta Sonja O kävi täällä (1981) sekä Sofi Oksasen teoksesta Stalinin lehmät (2005). Tutkimukseni tarkoituksena on vertailla ja eritellä kahden kansallisuuden vaikutusta tutkittavien teosten päähenkilöiden identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Tutkielmassani käytetyt tutkimusmetodit ovat feministinen kirjallisuudentutkimus, queer-teoria sekä ylirajainen kirjallisuudentutkimus. Näiden lisäksi keskeisenä työvälineenäni toimi intersektionaalisuus, mikä oli myös keinoni tuoda jotain uutta varsin tutkittujen teosten tutkimukseen. Varsinainen tutkimusteksti on jaettu kolmeen eri lukuun. Ensimmäisessä analyysiluvussa keskityn esittelemään ja erittelemään Kaurasen teoksen päähenkilön Sonja O:n identiteettiä ja seksuaalisuutta määritteleviä kategorioita — erityisesti kahden kansallisuuden näkökulmasta. Sonja O:ta tutkittaessa on syytä nostaa esiin hänen evakkotaustansa, joka avaakin Kaurasen teoksen päähenkilöä käsitt...

Sanallisen kauhun intermediaalinen kokemus. Marko Hautalan Leväluhta

AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti

Marko Hautalan Leväluhta (2018) kertoo Vallin perheen useissa aikatasoissa liikkuvan synkän pohjalaisen kronikan. Äärimmäinen black metal -alakulttuuri nousee tarinan keskeiseksi ilmiöksi tapahtumien kerratessa ja heijastaessa vanhoja pelkoja, joista sikiää nykyhetkessä uusia. Tutkin intermediaalisen kokemuksen käsitteen avulla, mitä sanoilla esittäminen pakottaa lukijan kuvittelemaan ja miltä Leväluhdan kaltaisen teoksen kuvitelmat tuntuvat. Menetelmäni nojaa Lisa Blackmanin fenomenologisiin näkemyksiin psykologisesta affektiivisuudesta. Kirjailija Hautala on osallistunut tutkimuksen toteuttamiseen. Tarkastelen, miten kirjallisen tekstin mediaalisen ympäristön affektiivisten piirteiden analysointi Blackmanin välittyneen havainnoimisen käsitteen keinoin tekee eroa Brian Massumin uusmaterialistiseen näkemykseen affektista raakana selkärangasta kumpuavana ilmiönä. Väitteeni mukaan lukiessa olennaista ei ole, miten keho reagoi ulkopuolisiin biologisiin tai mytologisiin vaikuttimiin, va...

Opaskirjojen kieli ikkunana suomalaiseen parisuhteeseen

1999

Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten saa tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita.

Kolme tutkielmaa sukupuolesta: Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa

Tahiti, 2018

The subject of this dissertation is the art and the artistic identity of three Swedish-speaking Finnish artists, Beda Stjernschantz (1867-1910), Sigrid af Forselles (1860-1935) and Ellen Thesleff (1869-1954), and the reception of their art in the engendering institution of art criticism. The dissertation consists of three parts. It adopts a queer, theoretically-defined postfeminist approach, which aims to deconstruct prevailing gender categories, identities and the interaction between sexualities. The analysis of gender and sexuality-related questions and details are used to reveal new information from art works completed between 1887 and 1949 and from other material not always studied through such a lens. The theoretical framework of the study is influenced by postfeminist and queer studies approaches to visual culture and psychoanalytic theory. The discourse-analytical and historiographical approach of the study is contextualising. The focus is on gendered cultural representations in both images and language. Post-structuralist thinking holds that cultural products, such as newspaper articles and art criticism, also offer potential channels for subjective interpretation. In the reading, the self-portrait expands into identity politics called self-imagery (minäkuvallisuus). It is represented by Beda Stjernschantz's Self-Portrait (Omakuva, 1892) and, in a broader sense of the concept, also by Sigrid af Forselles' relief The Battle of Humankind (Ihmisten taistelu, 1887-1903) and Ellen Thesleff 's colourism, drawn from fauvism and expressionism. All three chapters discuss the uncontrollability of identity categories and the attachment of power relations to an individual, but also those spaces of resistance from which hegemonic gender technology can be shattered, or at least its surface scratched. In this study, self-imagery is explicated in the artists' active endeavours to exceed the conventional division of gender.

Paikantumisia Queer-Tutkimuksen Käsitteisiin Ja Historiaan

SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti

Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehden kaksoisnumero vuodelle 2019 paneutuu queer-historiaan ja-käsitteisiin. Kutsuimme avoimella kirjoituskutsulla tutkijoita ja muita kirjoittajia pohtimaan queer-teoriaan ja-tutkimukseen liittyviä käsitteitä, queer-historiaa, käsitteiden historiaa sekä queer-teorian paikantumista. Kutsuumme vastattiin runsain mitoin, niinpä luettavananne on kaksoisnumero, jossa on kolmen tutkimusartikkelin lisäksi myös esseitä, keskusteluihin pohjautuvia tekstejä, kirja-arvioita ja jopa elokuvaesittely.