Tapaustutkimus: VUODEN 2004 TSUNAMIN PELASTUSHANKE (original) (raw)

2008

tabula Gr atulatoria tuomo a aLto, Helsingin yliopisto Aikuiskasvatus-lehti Leena ahteenmäki-peLkonen, Helsinki päivi atjonen, professsori, Joensuun yliopisto anja heikkinen, professori, Tampereen yliopisto Rit va engestRöm, Helsingin yliopisto anneLi eteL äpeLto, professori, Jyväskylän yliopisto Joensuun normaalikoulu, Joensuu peRtti k ansanen, professori (emeritus), Helsinki Kansanvalistusseura Kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto eRkki komuL ainen, professori (emeritus), Helsinki meRvi kutuniva, Lapin yliopisto tuuL a L aes, Rauman opettajankoulutuslaitos Lifelong Learning in Europe LLinE-lehti hannu LintuRi, Otavan Opisto, Mikkeli Metallityöväen Murikka-opisto, aki ojak angas maRjukk a nuR meL a-antik ainen ja aRi antik ainen, Joensuun yliopisto anja paRpaL a, Oulun yliopisto piRkko R emes, dosentti, Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu pekk a saLLiL a, Kansanvalistusseura R aija seppänen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu juha suoR anta, aikuiskasvatuksen professori, Tampereen yliopisto Leena syRjäL ä, Oulun yliopisto jukk a tuomisto, Tampereen yliopisto vuokko vienoL a, dosentti, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos outi yLitapio-mänt yL ä, Lapin yliopisto sisällys Esa Poikela ja Sari Poikela k asvun ja oPPimisen tutkimisesta k asvatustieteessä Kaarina Määttä ystäv y yden olemusta etsimässä Soili Paananen bioGr aFinen oPPiminen ja dysleksian tiedostaminen Seija Keskitalo-Foley yksi kertomus, monta tarina a Narratiivinen, emansipatorinen ja empaattinen lukutapa lappilaisen maaseudun naisten elämäkertojen tutkimuksessa Anne Kurkela ja Piritta Pietilä ma aHanmuuttajanaiset k ansalaisina aik ak ausleHdissä Anneli Lauriala tutkimusPar adiGmat ja oPettajankoulutus Opetusteknikosta oman työn tutkijaksi Raimo Kaasila matk a matema attiseen minä än Kirjallisuusterapian soveltaminen luokanopettajakoulutuksessa Helena Koskinen toinen tie oPettajaksi Paula Kyrö yrittäjy ysk asvatuksen la ajentuvat näkÖalat Matti Laitinen minne menet, HenkilÖstÖn keHittäjä? Esa Poikela ja Sari Poikela k asvu sosia aliseen toiminta an Ongelmaperustainen oppiminen ja freireläinen pedagogiikka kirjoittajat Esa Poikela ja Sari Poikela k asvun ja oPPimisen tutkimisesta k asvatustieteessä Kasvatustieteen perusteet-teoksensa alkusanoissa Veikko Heinonen (1989, 9) kirjoittaa: "Kasvatustieteen asema itsenäisenä tieteenä ei ole erityisen vahva. Tätä tiedettä hajottavia voimia esiintyy sekä tieteen ulkopuolella että sen sisällä. … Joskus kasvatustiede halutaan kokonaan kieltää. Sitä pidetään tällöin vain muiden tieteiden, kuten psykologian, sosiologian ja filosofian sovelluksina kasvatukseen… Kasvatustieteen sisällä tapahtuvat hajotuspyrkimykset korostavat erilaisia lähestymistapoja, paradigmoja, tutkimusotteita ja menetelmiä." Heinosen mukaan vaarana on pyrkimys irrottaa kasvatustiede käytännön pedagogiikasta ja siten murentaa kasvatustieteen autonomia-ja identiteettiperustaa. Seurauksena on, että kasvatustiede soveltavana tieteenalana on jatkuvassa identiteettikriisissä. Sitä uhkaavat muut tieteenalat ja sisäiset hajottajat, jotka pahimmillaan tunkevat syvälle kasvatustieteen ytimeen kyseenalaistaen sen perusteet.-Tosin varmuutta siitä, mikä on kasvatustieteen syvintä ydintä, ei tunnu olevan. Elämänikäisen, vapaaajan ja arjen tai työssä oppimisen, ammatillisen kasvun ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kasvatustieteessä ei ole kysymys vain kasvattajan ja kasvatettavan tai oppijan ja ohjaajan välisestä suhteesta. Oppimisen ilmiö tulee toimeen myös ilman legitimoitua toista osapuolta, eli opettajaa, kouluttajaa, ohjaajaa tai oppilaitosta. Konventionaalisen kasvatustieteen fokuksessa ei olekaan oppiminen vaan oppimisprosessin säätely. Pulmana on, että säätely ei tuota aina haluttuja tuloksia ja oppilaat oppivat myös asioita, joita ei ole suotavaa oppia. Olisiko kuitenkin tärkeämpää tutkia oppimisilmiötä kuin vain sen säätelyä? Opettamisesta vapautetun oppimisprosessin tutkiminen antaa lopulta tietoa ja välineitä myös sen säätelyä varten. Tarvitaan perustutki-1. Artikkelini pohjautuu väitöskirjaani, jota varten haastattelin 19 lappilaisella maaseudulla asuvaa naista. Haastateltavien ja paikkakuntien nimet ovat peitenimiä.

Prologi : puheviestinnän vuosikirja 2018

Prologi, 2018

Atkinson, K. 2018. This robot co-taught a course at West Point. [viitattu 13.11.2018]. Saatavilla osoitteessa: https://www.axios.com/robot-ai-teaching-college-course-at-west-point-98ce5888-873b-4b72-8de5-0f7c592d66b0.html Bodkin, H. 2017, Syyskuu 11. 'Inspirational' robots to begin replacing teachers within 10 years. The Telegraph. [viitattu 13.11.2018]. Saatavilla osoitteessa: https://www.telegraph.co.uk

Kalmanin suodatin ja sen laajennukset paikannuksessa

2010

Aloitin työskentelyn Matematiikan laitoksen henkilökohtaisen paikannuksen algoritmien tutkimusryhmässä keväällä 2003. Työskentelin aluksi "Personal Positioning Algorithms"-projektissa osa-aikaisesti, viime toukokuusta lähtien olen työskennellyt projektin parissa täysipäiväisesti. Tänä aikana on syntynyt myös diplomityön kirjallinen osuus. Kalmanin suodatin ja sen laajennukset paikannuksessa on ollut erittäin mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava aihe. Työni ohjaajana ja tarkastajana on toiminut Robert Piché. Häntä haluan lämpimästi kiittää projektiin mukaan kysymisestä ja lukuisista opetuksista, joita olen saanut henkilökohtaisen palautteen lisäksi myös useista hänen pitämistään kursseista. Suuri kiitos kuuluu myös työn rahoittajalle Nokian teknologiayksikölle. Rahoituksen lisäksi haluan kiittää myös asiantuntijalausunnosta, mittauslaitteiston lainaamisesta ja lukuisista hyödyllisistä näkökulmista, joita projektin palavereissa on noussut esille. Monet kiitokset kuuluvat myös työkaverille Niilo Sirolalle useista korjausehdotuksista, ideoista, pähkäilyistä ja avusta tietokoneen kanssa kommunikoinnissa. Kiitokset myös Kari Heineelle monista antoisista keskusteluista suodatusongelman ympärillä. Haluan kiittää kaikkia ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella olleet kannustamassa opintojen aikana. Erityinen kiitos rakkaalle vaimolleni Anna-Marianalle kieliasua koskevista neuvoista, rohkaisemisesta opinnoissa ja olemassaolosta. Suurimman kiitokseni haluan antaa taivaalliselle Isälle.

Neliportaisen tutkijanuramallin arviointihanke: Loppuraportti

2016

This is the final report on the evaluation project financed by the Ministry of Education and Culture into a model for four levels of career advancement for researchers. The content, conclusions and recommendations for improvement are those of the authors of the evaluation. The aim was to examine how the model for four levels of career advancement for researchers has been adopted and implemented, and to explore whether it helps clarify career paths for researchers in Finnish universities. The four-level model for career paths is a way of giving structure to the careers of lecturers and researchers and to collect statistical data on university staff at the level of individual universities and at the structural level. The model is part of the human resources strategies and codes of practice of universities more generally. These, too, are examined in the report, covering recruitment, career advancement, remuneration and the tenure track model. The results show that the four-level model ...