Mittalaitevertailu vedenlaadun tarkkailussa käytettäville kenttälaitteille: YSI 556, WTW 330 SET ja 340i SET (original) (raw)
Related papers
Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote, 2024
Kotieläinten automaattinen monitorointi teknologiaa käyttäen mahdollistaa eläinten terveyden ja tuotannon parantamisen sekä työn tehostamisen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millaista edistyksellistä teknologiaa on saatavilla nautojen yksilökohtaisen vedenkulutuksen ja juomiskäyttäytymisen mittaamiseen sekä miten kyseistä teknologiaa voidaan hyödyntää tai on hyödynnetty nautojen tuotannon, terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa. Vaakavesikuppiin ja eläimen RFID-tunnistukseen perustuvaa kaupallista teknologiaa on saatavilla muutamilta valmistajilta (esim. Hokofarm Group, Intergado). Tämä teknologia mittaa juomiskäyttäytymistä ja vedenkulutusta hyvin luotettavasti, mutta on kallista käytännön maatiloille. Kiihtyvyysanturit yksinään tai yhdistettyinä painesensoriin (RumiWatch) eivät mittaa juomiskäyttäytymistä luotettavasti, vaikka toimivat syömiskäyttäytymisen mittaamisessa hyvin. Reaaliaikainen paikannusjärjestelmä (RTLS) ja RFID-teknologia (yksinään käytettynä) antavat tietoa eläimen juomakupilla oleskelusta, mutta eivät kerro itse juomisesta tai vedenkulutuksesta. Etäluettavat vedenvirtausmittarit mittaavat vedenkulutusta ryhmätasolla. Prototyyppilaitteistoissa tai tutkimusta varten rakennetuissa mittausasemissa on usein yhdistetty useita teknologioita (RFID-tunnistus, vedenvirtausmittarit, valokennoteknologia ja/tai konenäkö). Nämä mittauslaitteistot ovat antaneet vaihtelevan tarkkaa tietoa eläinten juomiskäyttäytymisestä ja/ tai vedenkulutuksesta. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että naudan sairastuessa kliinisesti tai subkliinisesti sen juomiskäyttäytyminen muuttuu (kesto tai frekvenssi). Näitä muutoksia ovat aiheuttaneet esimerkiksi hengitystietulehdus lihanaudoilla, ontuminen, subkliininen hypokalsemia, subkliininen ketoosi, kliininen ja subkliininen utaretulehdus lypsylehmillä sekä vasikkaripuli. Joissain tutkimuksissa sairastuminen on vaikuttanut jopa vedenkulutukseen. Siten tieto eläimen juomiskäyttäytymisessä ja/tai vedenkulutuksessa tapahtuneesta muutoksesta, mahdollisesti yhdistettynä muuhun eläimestä saatavaan tietoon, voisi toimia merkkinä eläimen sairastumisesta tai hyvinvoinnin vaarantumisesta ja olla pohjana varhaiselle varoitussignaalijärjestelmälle tai osana sitä. Nautojen vedenkulutusta ja juomiskäyttäytymistä ei käytetä laajamittaisesti nautojen terveyden ja tuotannon seurannassa. Osaltaan syynä on puute kohtuuhintaisista maatilakäyttöön soveltuvista juomavesilaitteistoista, jotka pystyvät eläinkohtaiseen automaattiseen mittaukseen. Nautojen vedenkulutuksen ja juomiskäyttäytymisen mittaamisella olisi useita mahdollisia sovellutuksia. Esimerkiksi muutokset vedenkulutuksessa voisivat kertoa häiriöistä juomavesilaitteiston toiminnassa tai veden laadussa. Laiduntavien eläinten vedenkulutuksen etäseuranta voisi pienentää eläinten valvontaan kuluvaa työmäärää. Yksilökohtaisen tiedon avulla erityistä huomiota tarvitsevien eläinten tunnistaminen voisi helpottua.
2019
Hankkeen tarkoituksena oli kehittaa kansallista ruokahavikin seurantaa. Hankkeessa tuotettiin uudet ruokahavikkiarviot kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden ruokahavikista, ja arvioitiin tuloksien vertailtavuutta aikaisempiin tutkimustuloksiin. Hankkeessa selvitettiin mahdollisia keinoja mitata ja seurata ruokahavikkia kotitalouksissa ja ravitsemuspalveluissa, ja kehitettiin laskentakaavoja kotitalouksien ja ravitsemuspalveluiden havikin jatkuvaan seurantaan. Kaiken kaikkiaan hankkeessa tuotettiin esitys jatkokehitystarpeista havikkitiedontuottamiseen, jotta ruokahavikin seuranta olisi jatkossa mahdollisimman resurssitehokasta.
Kaivinkoneen Hydraulisen Jatkopuomin Suunnttelu
2011
The goal of this thesis was to design an extension boom for Pentin Paja Ltd. The extension boom was intended for excavators weighing 5-8 tons that use a harvester head for energy wood harvesting. Mainly the aim was to create a lightweight boom and to find a balance between material costs, material strength and overall mass. The most suitable parts of systematic and intuitive designing methods were used in the designing process. Modeling was performed with Pro/Engineer 3D modeling software and structural analysis with Pro/Mechanica structural analysis program. The outcomes of the design process were structural and fatigue analyses as well as manufacturing drawings for the production. Field tests have not been performed yet so it's difficult to estimate the actual functionality. However, good balance between the mass and the expenses was found, which can surely increase the utilization rate of lightweight and mid-weight excavators. The results of the thesis do not cover all the fatigue and structural analyses of the parts. The thesis still creates a good foundation for the post-prototype stage development when necessary.