Globaalin biopolitiikan ja ilmastonmuutoksen haaste (original) (raw)
Ympäristön kannalta haitalliset tuet
2013
Selvityksessä on tarkasteltu laajasti Suomen tukijärjestelmiä ympäristönäkökulmasta. Tuki määritellään toimeksi, joka vähentää kuluttajien tai tuottajien kustannuksia. Ympäristön kannalta haitalliseksi tuki luokitellaan OECD:n (2005) määritelmän mukaan mikäli ”kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, tuki kohottaa tuotannon tasoa tai luonnonvarojen käyttöä ja siten kohottaa jätteen, saasteen ja luonnon hyväksikäytön tasoa”. Tämän kaltaisia tukia on Suomessa lähinnä energia-, liikenne ja maataloussektorilla. Tarkasteltujen potentiaalisesti ympäristön kannalta haitallisten tukien yhteenlaskettu summa on välillä 3-4 mrd. euroa. Suurin osa näistä on verotukia. Vuonna 2011 energiateollisuuden, teollisuuden ja rakentamisen sekä teollisuusprosessien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 59 %. Tarkastellut energiasektorin ympäristörasitusta lisäävät tuet ovat verotukia. Näistä suurimmat ovat teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi säh...
Alue ja Ympäristö, 2021
Pääkirjoitus Alue ja Ympäristö -lehden teemanumeroon 2/2021 Kohti ekohyvinvointivaltiota.
Elintarviketuotannon vaikutus ilmastonmuutokseen ketjuvaiheittain
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, 2006
Kasvava kulutus ja kansalaisten käyttämät tuotteet ovat ympäristöongelmien takana. Suomessa elintarvikekulutus aiheuttaa valtaosan kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista. On tärkeää tuntea, mistä elintarvikeketjun osista ja prosesseista ympäristövaikutukset syntyvät, jotta niihin voidaan puuttua. Tässä artikkelissa tarkastellaan elinkaaren eri osien merkityksiä ympäristövaikutusten synnyssä käyttäen esimerkkinä muutamaa erityyppistä elintarviketta, nimittäin juustoa, kaurahiutaleita ja -puuroa, perunagratiinia ja virvoitusjuomia. Tarkastelu perustuu näistä tuotteista tehtyihin elinkaaritutkimuksiin, joissa ympäristökuormitustiedot hankittiin tuotantoketjujen todellisista prosesseista.Eri elintarvikkeiden typpi- ja fosforikuormitus ja vesistöjen rehevöitymisvaikutus aiheutuvat valtaosin alkutuotannosta, erityisesti peltoviljelystä. Sitä vastoin elintarviketuotannon ilmastonmuutos- ja happamoitumisvaikutus aiheutuvat ketjun eri osista vaihdellen merkittävästi. Silloin kun ko...
Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla
Valtioneuvoston kanslia, 2021
suomi Sivumäärä 211 Raportissa tarkastellaan keinoja ilmastolain ohjausvaikutuksen vahvistamiseksi. Tarkastelu keskittyy päästöbudjetteihin, kompensaatioihin ja nielujen sisällyttämiseen hiilimarkkinoihin. Joukko muita ehdotuksia arvioidaan yleisellä tasolla. Raportin johtopäätös on, että valtakunnalliset, valtionhallintoa sitovat päästöbudjetit vahvistaisivat ilmastolain ohjausvaikutusta viestimällä etenemispolusta kohti hiilineutraaliutta. Ne edellyttäisivät ja tukisivat ilmastolain suunnittelujärjestelmän kehittämistä. Tämä parantaisi samalla Suomen edellytyksiä toteuttaa EU:n ilmastotavoitteita. Ohjausvaikutusta voitaisiin myös vahvistaa sisällyttämällä ilmastolakiin säännökset oikeudenmukaisen siirtymän periaatteesta, kuntien velvoitteesta asettaa päästötavoite sekä valtion budjettien ja lakien ilmastovaikutusten arvioinnista. Ilmastolain käyttöä hiilimarkkinoiden laajentamiseen siten, että nieluyksiköt olisivat verrattavissa päästökaupan yksiköihin, ei sen sijaan pidetä realistisena nielujen sääntelyn epävarmuuksien takia. Kompensaatiot todetaan tärkeiksi, mutta niitä koskevan sääntelyn sisällyttämistä ilmastolakiin ei suositella. Kompensaatiomarkkinoiden luotettavuuden ja laadun parantaminen edellyttää muun erillislainsäädännön ja tilinpitojärjestelmän kehittämistä mm. päästöjen kaksoislaskennan estämiseksi, päästövähennysten lisäisyyden varmistamiseksi ja kuluttajasuojan parantamiseksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys-ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Maailmanluokan koulutuspolitiikkaa
Aikuiskasvatus
Elinikäinen oppiminen on tätä nykyä keskeisin kansainvälinen signaali, joka ohjaa OECD-maiden hallitusten käsityksiä koulutusjärjestelmän kehittämisestä. Koulutusta arvostetaan ja se on nostettu niin taloudellisen kuin sosiaalisenkin yhteiskuntakehityksen temppelinharjalle. Keskustelu koulutuksen laadusta virisi OECD:n toimesta 80-luvun puolivälissä. Se johti järjestöä kehittämään nykyisen koulutuspoliittisen lippulaivansa: koulutusjärjestelmäindikaattorit. Myös OECD:n maakohtaiset koulutuspolitiikan analyysit luetaan huolella kussakin järjestön jäsenmaassa.
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla
2018
Ecological compensations in coastal and open sea areas of the Baltic Sea The need to protect biodiversity is increasing worldwide. Human activities, especially eutrophication, have strongly and adversely impacted the marine environment in the watershed, coastal and open sea areas of the Baltic Sea. The existing marine protection area (MPA) network is a central component in sustaining the biodiversity values of the Baltic Sea. However, even though the MPA network protects important marine and coastal habitats and species, further measures are needed to reduce the rapid decline of biodiversity. One additional measure to halt biodiversity loss is ecological compensation or offsetting, where damage caused by human activity is compensated by restoring or protecting biodiversity elsewhere. The aim of ecological compensations is to produce ecological benefits to ecosystems (and/or species) and secure the essential ecosystem services in situations where human activities cause degradation to natural environments. General recommendation is that ecological compensations should be used as a final measure to minimize biodiversity loss. According to the mitigation hierarchy avoidance, mitigation and restoration on site should all be applied to minimize the damages prior to compensation. Furthermore, compensations should be measurable, permanent and of similar magnitude as the damages. The impact should be estimated based on ecological criteria, which separates ecological compensations from for example nutrient or carbon compensations. This report considers potentially usable measures that can be taken in the Baltic Sea watershed and coastal areas when planning ecological compensation. The compensation of marine ecological functions and values can be more complicated than compensations in terrestrial environments, because marine ecosystems are dynamically and three dimensionally connected ecological entities, which are characterized by strong spatio-temporal connectivity. The interconnectedness of terrestrial and marine systems is taken into account: the report includes measures for the watershed area because they can form an important part of a holistic approach in offsetting planning: reducing the effects of eutrophication on a local level by restricting the inflow of nutrients from the watershed can increase chances to actually achieve the offsetting goals than if only local coastal or marine measures are taken. Furthermore, concrete compensation measures are presented for sheltered and open coastal areas and different underwater habitats, including key habitats for fish. Finally, compensation measures for individual species are discussed shortly, although only a limited number of examples exist. Most of the measures presented in this report can be utilized also in other levels of the mitigation hierarchy when reducing and limiting the effects of human activities. It is thus essential that the chosen measures are planned and used to offset ecological functions and values and the planning, realisation and monitoring of the whole compensation procedure is well defined and carried out according to the principles of the mitigation hierarchy.
2021
Tässä selvityksessä on käsitelty 50 patogeenia vektoreineen. Se perustuu lähes seitsemänsataan tieteelliseen julkaisuun. Ihmisen kasvava liikkuvuus tuovat patogeeneja nopeasti pitkiä matkoja. Lemmikkien pito ja niiden kuljetukset voivat myös olla uhka ihmisten terveydelle. Vaatetäi on palannut Suomeen ja sen mukana myös vaatetäiden välittämien tautien uhka. Ilmaston muuttuminen luo uusia olosuhteita myös vektorivälitteisille taudeille. Aasian tiikerihyttynen on tärkein Euroopan uusista hyttyslajeista. Tiikerihyttynen voi selvitä talvesta sopivassa mikroilmastossa. Uusia puutiaislajeja voi myös saapua, joko ihmisen toimesta tai muuttolintujen mukana. Suomessa tärkeät arbovirukset ovat hyttysten tai puutiaisten levittämiä. Suomessa esiintyy pogostan tautia sekä puutiaisenenkefaliittia. Useat bakteerit ovat myös hyönteisten tai puutiaisten levittämiä. Suomessa esiintyy kotoperäisenä hyttysten välittämä jänisrutto ja puutiaisten välittämä borrelioosi. Kotoperäinen malaria on hävinnyt Su...
Suomen vesihuollon kehitys kansainvälisessä kontekstissa
2018
The development of Finnish water management in international contextWater management in both clean and waste water is an essential technological system in any urban society. In this article the longterm development of Finnish water management technologies is discussed in a wider international context. The article discusses variousessential facets of water management systems from the 19th century to the present day. These are technology development and transfer between experts, the role of environmental factors to methodsand technologies chosen, the construction of relevant institutions and management infrastructures, and the significance of societal factors to the system and vice versa. Finland presents a particular case in the international context with widespread rural systems managed my municipally built and end-user owned co-operatives. Finnish clean and waste water management in any given locality is typically combined to one managing entity. The waste water fee act of 1974 can...
Lypsykarjataloudesta tulevan ympäristökuormituksen vähentäminen
2003
The effect of diet on the amounts of phosphorus (P) and nitrogen (N) in manure was studied in dairy cows. In addition, the environmental loading from pasture, feedlots and exercise yards and from the purification of wastewater from milk rooms was investigated.
Kansalliset tieteet, etnomusikologia ja liikkuvan maailman problematiikka
Elore, 2015
Artikkelissa tarkastellaan etnomusikologia-oppiaineen kotouttamista Suomeen 1970-luvulla. Kotouttamisella tarkoitetaan prosessia, jossa kansainvälisiä virtauksia ei vain omaksuta, vaan niitä muokataan toimijoiden omien pyrkimysten ja paikallisten erityisolosuhteiden ohjaamina. Tarkastelun kohteena on Tampereen kansanperinteen arkiston perustaneen Erkki Ala-Könnin toiminta sekä etenkin ”Kansanperinne, erityisesti kansanmusiikki” -oppiaineen perustaminen Tampereen yliopistoon. Oppiaineessa yhdistyi elementtejä etnomusikologian kansainvälisistä virtauksista, musiikkitieteestä ja perinnetieteistä. Analysoin sitä miten oppiaineen perustaminen sijoittui yhtäältä perinnetieteellisiin ja toisaalta ajan yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin. Väitän että etnomusikologian kotouttamista leimasi metodologinen nationalismi, joka merkitsi sitä, että etusijalle tarkastelussa nousi kansallisen kulttuuriperinteen vaaliminen, vaikka perinteen moninaisuutta ja muuttuvuutta tuotiin myös esiin. 2010-lu...
Akateemisen keskustelun ääri-ilmiöitä – suositut luonnontieteilijät filosofeina
Tieteessä tapahtuu, 2013
Demokraattisen yhteisön toiminnalle on olennaista kyetä keskustelemaan yhteisistä asioista. Yliopisto syntyi aikoinaan antiikissa vastatakseen demokratian tarpeisiin. Platonin akatemian perillisinä akateemisen yhteisön tulisi kyetä esimerkilliseen keskusteluun, dialogiin, yhteisölle olennaisista asiois ta. Tarkastelen tässä akateemisen keskustelun viimeaikaisia ääri-ilmiöitä.
Sokli ja Suomen uusi ruskea teollisuuspolitiikka
2014
Työmarkkinajärjestöjen eläkesovun hieronta etenee vaivalloisesti. Aikaa neuvotteluille on ollut runsaasti, ei pelkästään kuukausia, vaan vuosia. Valmista ei kuitenkaan ole tullut, vaan vääntö keskeisistä kiistakysymyksistä jatkuu. Työmarkkinajärjestöille asetettu takaraja on budjettiriihi, mutta vaikealta näyttää.
Elintarvikkeiden pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. FutupackEKO2010-hanke
2011
This report presents the results of life cycle assessment based case studies of packed food products made in the Futu-pack2010EKO Project. The focal starting point for the study was to compare the environmental impacts of different food packaging options and including also impacts from the management of waste generated at the consumer phase due to deficient packaging. Environmental impacts of the entire production and consumption systems of three packed food products (ham, dark bread and a soy based yoghurt like product) and their packaging options were studied. Of the different environmental impact categories climate change, eutrophication, and acidification impacts were considered in the LCA studies. Special focus was laid on studying the amounts of consumer food waste as a function of the package size and the packaging material and on the assessment of the significance of the environmental impacts of the production and management of wasted food in relation to environmental impacts of the production and the end-use of packages. The environmental impacts associated with the production and management of the food fraction wasted by consumers were thus considered in the LCA calculations. The amount of consumer food waste was studied through a consumer survey. According to the results of the survey the amounts were moderately lower compared to results of other food waste studies done elsewhere and significant differences were not observed between food waste amounts of different packaging options. Therefore the consumer food waste was modelled using food waste scenarios based on the results of the consumer survey and of other food waste studies. End of life management and recycling of consumer food waste and package waste was modelled using four different scenarios. Two of these describe the present treatment methods for mixed and organic waste. In another alternative mixed waste was placed into landfill and in the other it was recovered as energy. In addition to these present state scenarios, two future waste management scenarios were established and studied. One alternative was energy recovery for all waste components and the other alternative assessed was energy recovery with maximum material recycling. The results of the LCA based case studies done showed that the production of the packed food product itself is the dominating cause of environmental impacts at the product-package system level. It was e.g. discovered that when using the chosen consumer food waste scenarios the production chain of wasted food was a more important cause for emissions related to climate change, eutrophication and acidification than the production chains of packages. Packaging solutions that minimize the generation of consumer food waste thus lead to the lowest amount of total environmental impacts in the entire production chain. Therefore the amount of possible consumer food waste should always be assessed together with other important sustainability aspects that should be taken into account when designing food packages. In fact, the research, planning and development of food products and their packages should be integrated to each other. This means that the environmental impacts of the production chains of both the consumed food product and the amount of food product that is wasted should definitely be included, at least through waste scenarios, when studying and comparing environmental performance of food packaging options in order to get a general view of compared matters and their order of significance. Thus eutrophying, acidifying and green house gas emissions can be reduced in advance through the minimization of consumer food waste. It was noticed that if the amounts of consumer food waste are assumed to be equally big for all packaging options and all stages of the life cycle of packed food product are considered in the assessment, the differences in total environmental impacts of different packaging options were relatively small.
Emmental Sinileima -juuston tuotantoketjun ympäristövaikutukset ja parannusmahdollisuudet
2003
Supply web based Life Cycle Assessment (LCA) method was developed and applied to assess environmental impacts of Emmental blue-label cheese. Also new improvement assessment methods were developed and applied to assess the effects of different farming alternatives on the life cycle environmental impacts. Cheese was produced by Valio and manufactured in Toholampi. Milk was mainly from the farms in the Ostrobothnian region. All essential production and distribution stages were assessed, starting from the production of fertilizers and other farm inputs, followed by the cultivation of crops, processing and packaging in industry, production of the packaging, and distribution to the retail stores. Global warming, eutrophication and acidification potentials were assessed based on environmental loads. Valuation methods were not applied. According to the LCA results, the environmental loads from farming were dominant in each of the impact categories considered.. Nitrogen and phosphorus run-of...
Kesäpöytä Juustokermaperunoiden ja Pirkka-perunajauhon ympäristövaikutukset
Supply web based Life Cycle Assessment (LCA) method was developed and applied to assess environmental impacts of Kesäpöytä Cheese-cream potato gratin and Pirkka potato flour. The supply web based approach, including detailed analysis and modelling of the real processes in cooperation of the research scientists and the experts of the companies, brought considerable additional benefit to the environmental management of companies due to increased knowledge on companies' own processes and the relations of the environmental impacts within the product systems. All essential production and distribution stages were assessed, starting from the production of fertilizers and other farm inputs, followed by the cultivation of crops, processing and packing in industry, production of packaging, and distribution to the retail stores. Environmental impact potentials considered included global warming, eutrophication and acidification. Valuation methods were not applied. For the Kesäpöytä Cheese-cream potato gratin milk-based raw materials were found the largest cause for eutrophication. The main cause for global warming and acidification was the energy supply for the deep-freezers at the retail. However, the effects of the deep-freezer storing vary greatly depending on the throughput and the effectively of the space use of the deep-freezers. Also the production of the liquid nitrogen for the IQF (Individually Quick-Freeze) and the energy supply for the manufacture of the gratin were found significant contributors to global warming. According to the results, the environmental loads from the arable land dominate the environmental impacts of the Pirkka potato flour product system. Nitrogen and phosphorus runoff cause the most of eutrophication. Main source of global warming is the nitrous oxide emissions from the agricultural soil. Also the carbon dioxide emissions from the drying of potato at the fac