Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia? (original) (raw)
Related papers
Eläintilan tautisuojaus ja tarttuvien eläintautien torjunta
2020
The threat of infectious animal diseases must be taken seriously, as an outbreak impairs animal health and can cause significant harm and economic loss to the farms, the entire food chain and the society as a whole. Disease prevention, good hygiene and disease management improve animal health and can reduce negative consequences of animal diseases. Disease prevention is a part of the good farming practice and it promotes the welfare of both animals and the animal caretakers. Infectious animal diseases can be controlled through reducing the risk of spread of pathogens to the farm as well as from one animal group to another within the farm. The pathogens can spread effectively via infected animals and secretions which get into contact with uninfected animal. When trading animals, it is therefore important to ensure that pathogens are not spreading with animals transported from one farm to another. Similarly, pathogens can also be spread by e.g. humans, rodents, wild birds, other animals, insects, or food which has been in contact with pathogens. In addition, pathogens can be spread with protective clothing, tools, equipment, vehicles, and other accessories that have been in contact with pathogens. Ensuring that animals are treated and managed well and that e.g. have immunity against selected pathogens e.g. because of vaccination is an essential part of biosecurity, improves animal's resilience and reduces the likelihood of an animal to become infected. In this publication "Biosecurity of a livestock farm and combatting against contagious animal diseases", information of various themes dealt with in the biosecurity project EläinBioTurva have been compiled based on publicly available material. The main sources are information published by the Animal Health ETT, by the Finnish Food Authority and in various studies on disease control at livestock farms. The publication covers several key topics: factors affecting the disease control, biosecurity at animal trade and transports, the use of hygiene lock and protective clothing, clean and dirty routes on a livestock farm, the handling and disposal of cadavers, enuring the hygiene of feed and drinking water, as well as cleaning and disinfection of animal facilities.
Hyvinvointivaltio ja markkinatalous
2014
Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli elaa huomattavaa poliittista korkeasuhdannetta. Sen nimeen vannovat niin pohjoismaiset aanestajakunnat kuin myos suuri osa eurooppalaisista ja taloustieteilijoista (ks. esim. Svallfors 1989, 2012). Atlanttista talousliberalismia edustava The Economist omisti vuonna 2013 pohjoismaiselle mallille kokonaisen erikoisliitteen, joka ihasteli pohjoismaisen mallin markkinaehtoisuutta ja elinvoimaisuutta. Eurooppalaista talouspoliittista oikeaoppisuutta edustava Financial Times suhtautuu niin ikaan pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon paakirjoituksissaan nykyaan myonteisesti. Ilmio on historiallisesti uusi. Kylman sodan aikana vastakkain olivat kommunismi ja kapitalismi, eika poliittisessa keskustelussa ollut paljoakaan tilaa nyansseille. Ruotsi on edustanut anglosaksisessa keskustelussa pohjoismaisen sosialismin arkkitapausta, ja Ruotsia pidettiinkin yleisesti puolimatkan asemana sosialismin ja markkinatalouden valilla. Kylman sodan polyn laskeuduttua asen...
1994
Istuin 1970-luvun puolivälissä Veturimiesten Liiton toimistossa kirjoittamassa veturimiesten ammattiyhdistystoiminnan historiaa. Suomalaisissa työelämän suhteissa oli tapahtunut suuria muutoksia 1970luvun alussa. Oli esimerkiksi rakennettu uudenlainen työsuojelun valvontaorganisaatio. Veturimiehet olivat saaneet päätoimisen valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun. Panin merkille, että hänen tehtävänsä edellytti erilaista suhtautumista jäsenistöön kuin muiden edunvalvojien. Työsuojeluvaltuutettu oli asennekasvattaja. Miehet oli saatava sisäistämään, että turvallisuus-ja terveysmääräykset, jotka oli saavutettu liiton ponnistuksin ja asiantuntijain tutkimustulosten tuella, oli tehty heidän omaksi parhaakseen, joten niitä oli noudatettava. Kahdeksankymmenluvun alussa tutkin Ammattikoulujen Hämeenlinnan Opettajaopistossa ammattikoulutuksen ja sen suunnittelun arvosisältöjä. Seurasin opettajakoulutusta, johon kuului myös oppiaine työsuojelu. Havaitsin, että työsuojelu oli insinööritiedon alaa. Sitä veivät eteenpäin uudet keksinnöt, joiden avulla tunnistettiin ja poistettiin usein näkymättömiä vaaroja. Ryhdyin selvittelemään työsuojelua 1980-luvun puolivälissä Kontrollipolitiikan historia-projektissa. Osoittautui, että tapaturmantorjunta niveltyi niihin teollisia työsuhteita koskeneisiin työnantajain pyrkimyksiin, joita olin alkanut tutkia kontrollipolitiikkana, nimittäin "yhtiöyhteisöllisyyden" rakentamiseen sekä työn rationalisointiin. Kontrollipolitiikan historia-projektin johtajille Jaakko Paavolaiselle ja Heikki Ylikankaalle olen kiitollisuudenvelassa siitä, että heidän epäilynsä kysymyksenasetteluani kohtaan edesauttoivat takertumista teemaan. Käsillä oleva tutkimus on osa valtion yhteiskuntatieteellisen toimikunnan rahoittamaa tutkimushanketta Tieto ja työelämän suhteet teollistumiskauden Suomessa (n. 1870-1970). Projektin muina tutkijoina ovat työskennelleet Kari Teräs ja Ilkka Turunen. Teräs on tutkinut kokemustiedon ja professionaalisen tiedon jännitteitä paikallisella ja yritystasolla, Turunen puolestaan työn tematisointia tieteellisen ja poliittisen katseen kohteeksi. Oma aiheeni on rajautunut ryhmämme työnjaossa Teräksen ja Turusen teemojen väliin: tutkittava-na on työtä, työsuhdetta ja työntekijää koskevan tiedon instituoituminen työsuojelussa. Tutkimuksen valmistumiselle on ollut tärkeätä, että projekti on toiminut yhteisen oppimisen ja keskinäisen avunannon prosessina. Aineiston keruussa projektia avusti pariinkin otteeseen Yki Hytönen, joka teki työnsä tehokkaasti ja tunnollisesti. Seurantaryhmän jäseniä Pertti Suhosta, Voitto Helanderia ja Viljo Rasilaa kiitän työsuunnitelmien ja raporttien kannustavasta käsittelystä. Jorma Kalela ja Kaarlo Tuori esittivät tutkimussuunnitelmaan huomautuksia, jotka vaikuttivat merkittävästi kysymyksenasettelun muotoutumiseen. Antti Saloniemi kohensi itseluottamustani käsikirjoituksen kommenteillaan. Monien muidenkin kanssa olen voinut keskustella aihepiirin ongelmista. Erityisesti haluan mainita Niklas Bruunin ja Jussi Turtolan. Suomen Akatemian lisäksi Työsuojelurahasto on antanut tälle tutkimukselle taloudellista tukea. Renvall-instituutissa lokakuussa 1994
Katsaus hevosalan yritystoimintaan : Raportti hevosyrittäjyys 2009 -kyselystä
2010
Tässä raportissa esitellään Hevosyrittäjyys 2009 -kyselyn tulosten pohjalta hevosalaa, erityisesti sen yritystoimintaa ja kehityssuuntia. Katsaus sisältää tietoa hevosalan ajankohtaisista kysymyksistä ja on suunnattu hevosalasta kiinnostuneille, sen parissa työskenteleville, harrastajille, päätöstentekijöille, rahoittajille ja opiskelijoille
Alue ja Ympäristö, 2021
Pääkirjoitus Alue ja Ympäristö -lehden teemanumeroon 2/2021 Kohti ekohyvinvointivaltiota.
Lähiesimiesten kokemuksia eettisesti kestävästä johtamisesta hyvinvointineuvoloissa
2014
Tämä pro gradu – tutkielma on osa Hyve-johtamisen kartta – hanketta. Hanke kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön Pohjois-Suomen kansalliseen kehittämisohjelmaan. Tarkastelen johtamista sekä eettisestä että autenttisesta lähtökohdasta, ja syvennyn tarkemmin dialogiseen organisaatiokulttuuriin. Tutkielman tarkoituksena on selvittää eri sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistys- ja kulttuuritoimen hallinnon aloilla toimivien palveluesimiesten kokemuksia lähijohtamiseen liittyvistä vuorovaikutustilanteista omien työntekijöiden ja toisten palveluesimiesten kanssa hyvinvointineuvoloissa. Tavoitteena on tuottaa tietoa palveluesimiesten vuorovaikutuskäytänteistä. Tietoa voi hyödyntää vuorovaikutteisen lähiesimiestyöskentelyn kehittämisessä. Tutkimuskysymys tässä yhteydessä on: Minkälaisia kokemuksia palveluesimiehillä on lähijohtamiseen liittyvistä vuorovaikutustilanteista omien työntekijöiden ja toisten esimiesten kanssa hyvinvointineuvoloissa? Tutkielma on laadullinen ja lähtökohtana o...