Giovan Battista Moroni (original) (raw)

Myytti Bosnian kirkosta kansallisten identiteettien rakentamisen välineenä

2020

Tarkastelen pro gradu -työssäni Bosniassa keskiajalla toimineen autonomisen, Bosnian kirkoksi kutsutun kirkkokunnan tutkimusta ja sen taustalla piileviä motiiveja. Bosnian kirkosta tiedetään melko vähän ja sen luonteesta on esitetty useita teorioita. Entisen Jugoslavian alueella tehdyssä tutkimuksessa näiden teorioiden ja tutkijan kansallisen identiteetin välille on usein vedettävissä yhtäläisyysmerkki. Siten serbialainen tutkija päätyy useimmiten siihen lopputulokseen, että Bosnian kirkko oli pohjimmiltaan ortodoksinen, kroatialaisen tutkijan mukaan Bosnian kirkon taustalla oli katolinen kirkko ja bosniakkitutkija löytää Bosnian kirkolle selityksen kerettiläisistä, dualistisista liikkeistä. Olen rajannut aineistoni tutkijoihin, jotka ovat Bosnian kirkon tutkimuksen kannalta merkittävimpiä ja joiden tutkimukset käsittelevät Bosnian kirkkoa eri näkökulmista eri aikakausina. Suurin osa tutkimukseen valikoituneista tutkijoista on entisen Jugoslavian alueelta, mutta lisäksi aineistonani...

Seikkailija Paul Moij. Viipurin valta- ja vastakulttuurit 1600-luvun jälkipuoliskolla

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita, 2017

Viipurin valta-ja vastakulttuurit 1600-luvun jälkipuoliskolla JOHDANTO Ruotsia hallittiin 1600-luvulla yhtenäisenä valtiona. Yhtenäisyyden varassa lepäsi valtakunnan voima, semminkin kun sotien suuruuteensa paisuvassa valtakunnassa kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen kirjo avartui. Avartuminen edellytti sopeutumista valtakunnan asukkailta ja tulokkailta. 1 Viipurissa takamaineen asui monenkirjavaa väkeä. Osa oli kotoisin kauempaa Saksasta, Baltian provinsseista, Venäjältä, Ruotsin maakunnista, osa taasen lähempää Suomesta, Karjalasta ja Inkerinmaalta. Kaupunkiin virtasi kaupan ja käsityön ammattilaisia myös läntisestä Euroopasta, etenkin Alankomaista ja Ranskasta. Artikkelissani tarkastelen Viipurin valta-ja vastakulttuureja valtiolliselta tasolta paikallistasolle sekä sivuan sikäläisen poliittisen kulttuurin muotoja. Katseeni kohdistan erityisesti 1660-1680-luvuille, mutta laajennan tästä aikaisempiin vuosikymmeniin. Keskeisimpinä lähteinä ovat oikeusasteiden pöytäkirjat, lääninhallinnon asiakirjat ja varhaisimmat paikallishistoriat. Ajanjakso on otollinen siksi, että tuolloin kaupungissa vaikutti muuan skandaalikirjuriksi leimattu ja itseään Paul Moij'ksi kutsunut nuori mies. 3 Hän kuului niiden nuorten miesten joukkoon, joka herätti levottomuutta, uteliaisuutta ja paheksuntaa, kyseenalaisti auktoriteetit ja ylläpiti siten vastakulttuurin eri elementtejä. Hän myös kirjoitti kaupungista ja sikäläisistä valtaa pitävistä tunnetun paskillin eli pilkkakirjoituksen, jossa eritteli paikallisia kulttuurisia ilmiöitä ja elämäntapaa. Ilman Paul Moij'ta ja kaltaisiaan veijareita Viipuri ei olisi ollut Viipuri. Se oli kehittynyt 1600-luvun jälkipuoliskolle tultaessa monikulttuuriseksi kaupungiksi, jossa yhtä pitäneet, omintakeisia tapojaan vaalineet sekä toisistaan erottautumaan pyrkineet kulttuuriset ryhmät kohtasivat päivittäin toisiaan. Ei välttämättä tarvinnut olla Paul Moij'n vertainen tarkkasilmäinen havain

Cryophenological records from Tornio

1995

Date of publication february 1995 TitIe of publication Ciyophenological records frorn Tornio (Kryofenologisia havaintoja Tomiosta) Type of publication Comm!ssioned by Data publication

Die Veröffentlichungen von Prof. Dr. Armas Salonen

Studia orientalia electronica, 2015

BearbeÍtet von Simo Parpola l. 3ücher 1. Die llasse¡fabrzeuge in Babylonien nach Éumerisch-akka- dlschen Quellen ¡nit besonderer Berücksichtigung der {. Tafel der Serie g A R -r a = .þÞ1¿}þ. Eine lexika- lische und kulturgeschichtllche Untersuchrurg. Stuclia Orientalia S/4, Heleinki L919, (Dissertation). 2. Sone Crureiform Tablets from the Time of the Third. Ur Dynasty. Stutlia Orientati" 9/1. Helsinki 1940. (Zu- sammen mit H. Ho1rna). J. Nautica Sabyloniaca. Eine lexikalische und. kulturge- schichtllcbe Untersuchung. Stutlla Orientalia l-l-fL. Helsinki L942. 4. Gilganesh-eepos, maallman vanìlin sanþ-arieepos. Assyrian ja Babylonian kieLest¿i euomentanut sekåi johdannolla Ja selityksillåi varustanut Arrnas Salonen. Helsinkí 194t. Ase¡rian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustu- loeten perusteella. Eelsinki 1945. 6. ¡,Ilahln kansat. Islau¡ilaisten kansojen historia vuoteen 1950. Helslnki L95O. J. Hanmurabin lait. Mulnaiebabylonian kielestä suonentanut sekä johd.annolla ja seLityksillä varustanut Arnas Salonen