Osallisuuden merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille – tulkintoja tarinoiden pohjalta (original) (raw)

Osallisuutta edistävä johtaminen varhaiskasvatuksessa

2019

Osallisuus on ilmiö, joka kiinnostaa entistä enemmän tutkijoita myös johtamisen kontekstissa. Varhaiskasvatuksessa osallisuutta on tutkittu pitkälti lapsen näkökulmasta, mutta nykyinen puute alan osaavasta henkilöstöstä sekä työntekijöiden sitoutumisen haaste tuovat varhaiskasvatuksen johtajat peruskysymyksen äärelle: miten työyhteisön osallisuutta voidaan edistää johtamalla? Tämän tutkielman teoreettinen tausta perustuu Nivalan (1999) johtamisen kontekstuaaliselle mallille, joka liittää varhaiskasvatusalan johtamistyön erottamattomasti sen substanssiin. Osallisuuden ilmiö ankkuroituu Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen viitekehykseen, joka liittää sen yksilön sisäiseen motivaatioon, vaikuttamisen mahdollisuuksiin sekä hyvän tekemiseen. Lopulliseksi tutkimustehtäväksi muotoutui johtajien kokemusten kartoittaminen osallisuuden johtamisesta. Osallisuutta edistävän johtamisen rakentumista selvitettiin ammatillisen osaamisen, johtamisen jakamisen ja johtamisen haasteiden kautta. Opinnäy...

Tilastot ja tarinat lastensuojelun tietolähteinä

2003

1 Olemme työskennelleet vuoden ajan (2002-2003) rakentaaksemme lastensuojelun tutkimusohjelmaa osana Osaava lastensuojelu-hanketta Kanta-Hämeessä. Hanke on osa alueen sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa. Artikkelissa kuvatut keskustelut ja systemaattiset aineistonhankintayritykset pohjautuvat tuossa tehtävässä saatuihin kokemuksiin.

Vanhemmuuden ja selviytymiskykyisyyden tukeminen ohjatussa äiti–lapsi-vertaisryhmässä

Sosiaalipedagoginen aikakauskirja

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella työntekijöiden kuvauksia ja havaintoja siitä, miten ohjatussa äiti–lapsi-vertaisryhmässä tuetaan vanhemmuutta ja selviytymiskykyisyyttä. Tutkimuksen viitekehyksenä sovellettiin resilienssitutkimuksen ja Seligmanin (2011) PERMA-hyvinvointiteorian käsitteitä. Tutkimuksen kontekstina oli matalan kynnyksen perhekeskustoiminta ja kohteena äiti–lapsi-vertaisryhmä. Lähestymistapana sovellettiin tapaustutkimusta, ja menetelminä olivat työntekijöiden (N=2) parihaastattelut tutkimusjakson alussa ja lopussa sekä puolistrukturoidut päiväkirjat, joihin työntekijät kirjasivat huomioitaan omista toimintatavoistaan ja vuorovaikutustilanteista äitien ja lasten ryhmätapaamisista kolmelta ajanjaksolta. Aineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin neljä selviytymiskykyä ja vanhemmuutta vahvistavaa työntekijän toimintatapaa: yhteisen tekemisen järjestäminen ja toiminnan sanoittaminen, kannustaminen ja vahvuuksien ...

Johan Vilhelm Snellmanin sivistyskäsitys, aikuiskasvatus ja työ

Aikuiskasvatus, 2021

Kansallisfilosofimme Johan Vilhelm Snellmanin (1806–1881) historiallinen ja kulttuurinen sivistyskäsite sopii uudelleen tulkittuna aikuiskasvatuspolitiikan ja -tutkimuksen lähtökohdaksi paremmin kuin kognitiiviset näkemykset oppimisesta tai ylikansallisten järjestöjen lanseeraama kompetenssin käsite. Sivistys vaatii ihmiseltä ymmärrystä aikakautensa suurista kysymyksistä sekä toimintaa niiden ratkaisemiseksi. Työ tulkitaan sivistyksen tilaksi, jonka kautta yksilö liittyy yhteiskuntaan ja osallistuu yhteisen hyvän rakentamiseen.

Lasten sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa

2020

tapaan. Mentorien lukuisat tekstit Rinnalla-kirjassa kertovat heidän sitoutumisestaan sekä hankkeen tavoitteisiin ja sisältöihin että toisiinsa ja lapsiin. Kirjan toimituskunta kiittää kaikkia sekä hankkeeseen että teoksen sisällön tuottamiseen osallistuneita. Toivomme, että painotuote ja verkkokirja yhdessä löytävät yleisönsä ja Rinnalla-hankkeen tuotokset lähtevät rikastumaan käytössä. Kirjan lisäksi Rinnallahankkeessa tuotettua materiaalia voi löytää Rinnalla-hankkeen verkkosivuilta https://sites. utu.fi/rinnalla/, ja Opetushallituksen materiaalisivuilta aoe.fi. Hankkeen nettisivuilta on ladattavissa myös lisämateriaalia moniin artikkeleihin (esim. Sosiaalisemotionaalinen oppimisen tukemisen toimintatapoja pohdittavaksi, Rinnallailmapallokortit esim. toiminnan dokumentointiin, Rinnalla-lukudiplomi, lisää Silkkitieprosesseja, Pritney-värityskuvia). Rinnalla-hankkeen sivuilta löytyvät myös Silkkitielaulukirja ja Pritney-menetelmää taustoittava Pirjo Suvilehdon teos kirjallisuusterapiasta. "Tilanteissa joissa ei ole vielä yhteisiä sanoja tai yhteistä kieltä, taiteiden sadat kielet puhuvat ja luovat ymmärrystä ihmisten välille." Kiitämme professori Inkeri Ruokosta lämpimästi kauniista alkusanoista teokseemme!