Varhaiskasvatuksen koulutuksen opetussuunnitelma - ajattelun painopisteet ja opetussuunnitelmatyön haasteet (original) (raw)
Related papers
Kasvatus & Aika, 2017
There has recently been a rapid change in the practices of day care centres due to the availability of new digital technology. Especially tablet computers have become part of the daily practices and pedagogy of early childhood education (ECE). In this article, we highlight the tensions created by the use of tablet computers in early childhood education as the children and the ECE teachers strive to navigate the altered technological environment together as well as separately. These tensions seem to have an effect on the generational order within ECE institutions: in technological competence and identity, the children appear as the more capable and competent generation. This is a finding that highlights the interconnectedness of the use of digital technologies and the generational order.
Osallisuutta edistävä johtaminen varhaiskasvatuksessa
2019
Osallisuus on ilmiö, joka kiinnostaa entistä enemmän tutkijoita myös johtamisen kontekstissa. Varhaiskasvatuksessa osallisuutta on tutkittu pitkälti lapsen näkökulmasta, mutta nykyinen puute alan osaavasta henkilöstöstä sekä työntekijöiden sitoutumisen haaste tuovat varhaiskasvatuksen johtajat peruskysymyksen äärelle: miten työyhteisön osallisuutta voidaan edistää johtamalla? Tämän tutkielman teoreettinen tausta perustuu Nivalan (1999) johtamisen kontekstuaaliselle mallille, joka liittää varhaiskasvatusalan johtamistyön erottamattomasti sen substanssiin. Osallisuuden ilmiö ankkuroituu Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen viitekehykseen, joka liittää sen yksilön sisäiseen motivaatioon, vaikuttamisen mahdollisuuksiin sekä hyvän tekemiseen. Lopulliseksi tutkimustehtäväksi muotoutui johtajien kokemusten kartoittaminen osallisuuden johtamisesta. Osallisuutta edistävän johtamisen rakentumista selvitettiin ammatillisen osaamisen, johtamisen jakamisen ja johtamisen haasteiden kautta. Opinnäy...
Lasten sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa
2020
tapaan. Mentorien lukuisat tekstit Rinnalla-kirjassa kertovat heidän sitoutumisestaan sekä hankkeen tavoitteisiin ja sisältöihin että toisiinsa ja lapsiin. Kirjan toimituskunta kiittää kaikkia sekä hankkeeseen että teoksen sisällön tuottamiseen osallistuneita. Toivomme, että painotuote ja verkkokirja yhdessä löytävät yleisönsä ja Rinnalla-hankkeen tuotokset lähtevät rikastumaan käytössä. Kirjan lisäksi Rinnallahankkeessa tuotettua materiaalia voi löytää Rinnalla-hankkeen verkkosivuilta https://sites. utu.fi/rinnalla/, ja Opetushallituksen materiaalisivuilta aoe.fi. Hankkeen nettisivuilta on ladattavissa myös lisämateriaalia moniin artikkeleihin (esim. Sosiaalisemotionaalinen oppimisen tukemisen toimintatapoja pohdittavaksi, Rinnallailmapallokortit esim. toiminnan dokumentointiin, Rinnalla-lukudiplomi, lisää Silkkitieprosesseja, Pritney-värityskuvia). Rinnalla-hankkeen sivuilta löytyvät myös Silkkitielaulukirja ja Pritney-menetelmää taustoittava Pirjo Suvilehdon teos kirjallisuusterapiasta. "Tilanteissa joissa ei ole vielä yhteisiä sanoja tai yhteistä kieltä, taiteiden sadat kielet puhuvat ja luovat ymmärrystä ihmisten välille." Kiitämme professori Inkeri Ruokosta lämpimästi kauniista alkusanoista teokseemme!
Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen suunnittelusta
Aikuiskasvatus, 1984
Aikuisten ammatillisen peruskou lutuksen toimikunnan mietintöön ja siinä esitettyihin kehittämisen perusteisiin. Erityis tä huomiota kiinnitetään perinteisen ammattianalyysin käyttöön ammatillisen koulu tuksen suunnittelussa sekä arvioidaan tämän analyysitavan käyttökelpoisuutta työteh tävien nopeasti muuttuessa. Artikkelissa esitetään ammatillisen opetuksen kehittämistä lähtökohtana kokonaiskuva työprosessista ja sen tutkiminen ja erittely.
2021
Tässä tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden kokemien ja opettajien tunnistamien merkitysten eroja liikunnassa. Tutkimuksen tarkoituksena on verrata vastaajaryhmien kokemien merkitysten eroja toisiinsa sekä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin nähden. Tutkimuksessa käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto (oppilaat n=100 ja opettajat n=42) kerättiin Webropol-kyselyllä 5.–6.-luokkalaisilta oppilailta sekä liikuntaa opettavilta tai opettaneilta opettajilta. Merkityksistä luotiin summamuuttujat, joita kutsutaan tässä tutkimuksessa merkityskokonaisuuksiksi. Niiden avulla suoritettiin Mann-Whitneyn U-testi, jolla analysoitiin erot vastaajaryhmien vastausten välillä. Kahdeksasta merkityskokonaisuudesta opettajien tunnistamat ja oppilaiden kokemat merkitykset erosivat seitsemässä tilastollisesti merkitsevästi. Oppilaat kokivat kilpailun, terveellisyyden, lajimerkitykset, kasvun ja kehityksen sekä ilmaisun tärkeämmäksi kuin opettajat. Opettajat taas kokivat i...