Palvelusetelit kuntien sosiaalipalveluissa (original) (raw)

Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten palveluketjujen kehittäminen

2020

Monet eri toimijat tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluja julkisella, yksityisella ja kolmannella sektorilla. Saadokset edellyttavat, etta yhteistyon tavoista laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden taytantoonpanossa on sovittava alueellisesti. Alueellisen yhteistyon merkitys korostunee sote-muutosratkaisujen taytantoonpanovaiheessa. Tassa haastattelututkimuksessa selvitettiin alueellisen yhteistyon tilaa ja tarpeita yhden yliopistollisen sairaanhoitopiirin yksikoissa seka sairaanhoitopiirin alueella kolmessa kunnassa. Aineisto kerattiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla organisaatioiden laadunhallinnasta vastaavilta tai sita koordinoivilta vastuuhenkiloilta. Haastattelut analysoitiin sisallonanalyysilla aineistolahtoisesti. Tutkimuskohteena olleiden sote-organisaatioiden valinen alueellinen yhteistyo oli vaihtelevaa. Haastateltavat kuvasivat alueellisesti eri laajuisia seka systemaattisuudeltaan vaihtelevia yhteistyon toimintatapoja ja kaytanteita. Kohd...

Sosiaali-ja terveyspalveluiden kehittämisen prosessimalli, esimerkkinä Lahti

Hallinnon tutkimus, 2000

ln Lahti it was decided that east cutting in its traditiona! sense and rationalisation measures without a clear framework for development and clearly set objectives had come to its end. Management of Lahti decided to launch a comprehensive program for the development of the secondary health care and welfare services. ln Lahti region the death rate due to il1 nesses, for which a normal person of over 65 years of age should not die, is higher than normal. When analysed in more detail, it was discovered thai socioeconomic factors were the cause of these premature deaths. Because of this, it was decided that it is crucial to start developing the services in cooperation with the service providers in both health care and welfare sectors. This study analyses the aims and the realisation of the development project carried out in Lahti's secondary health care and welfare services.

Lama, elinolot ja sosiaali- ja terveyspalvleujen kysyntä

2001

Miten lama vaikutti sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntaan? 1 Mitka kysyntatekijoiden muutoksista olisivat tapahtuneet ilman lamaakin, osana yhteiskunnan yleisempaa muutosta? Enta mitka muutokset on tulkittavissa nimenomaan laman vaikutuksiksi? Kysymyksiin vastaaminen ei ole helppoa, silla ei ole tarjolla itsestaan selvia perusteita nimeta juuri jotkin elinolojen muutosilmiot palvelukysynnan tekijoiksi. Katsaukset palvelukysyntaa koskeviin tutkimuksiin (ks. Kallio 1998; Blomster 2001) osoittavat lisaksi, etta suuri osa palvelukysynnan vaihtelusta on yhteydessa mieluummin palvelutarjonnan muutoksiin kuin elinolotekijoiden muutoksiin. Tilannetta vaikeuttaa viela se, etta palvelukysynnasta on usein jouduttu tekemaan paatelmia palvelujen kayton perusteella eika havainnoimalla suoraan elinoloihin liittyvia kysyntatekijoita. Lisavaikeutena on, etta eri palvelumuotoihin (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, vanhus-, lapsi- ja vammaispalvelut jne.) vaikuttavat eri kysyntatekijat. Li...

Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen

2021

Den sociala trygghetens komplexitet har lyfts fram som ett centralt problemområde i samband med reformen av den sociala tryggheten. Denna publikation ger en första överblick av forskningen om komplexiteten i det finska systemet för social trygghet. Här granskas komplexiteten i lagstiftningen, i genomförandet och i klienternas erfarenheter. Dessutom jämförs det finska systemets komplexitet kort med andra länder.

Toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö Helsingissä vuonna 2014

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti

Huonossa sosioekonomisessa asemassa olevat sairastavat muita enemmän ja heillä on tyydyttymätöntä terveyspalvelujen tarvetta, vaikka he käyttävät runsaasti perusterveydenhuollonpalveluja (1). Hyvin toimeentulevat käyttävät tutkimusten mukaan erikoislääkäripalveluja yleisemmin kuin alemmat tuloryhmät (20, 21). Helsinkiläisten toimeentulotukiasiakkaidenperusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyttöä ei ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden (N=38 434) sosiaali- ja terveysviraston taiHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) erikoissairaanhoidon vuoden 2014 käynti- ja hoitojaksotietoja verrattiin muiden helsinkiläisten (N=401 231) käynti- ja hoitojaksotietoihin ja toimeentulotuen asiakkuuden yhteyttä terveyspalvelujen käynteihin ja hoitojaksoihin analysoitiin käyttäen menetelmänä logistista regressioanalyysia ja Poisson-regressioanalyysia. Tulosten mukaan terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla oli ikävakioituna selvä...

Kuntien verojärjestelmä: kannustimet, kuntien väliset erot ja skenaario verotuottojen kehityksestä

2021

Kuntien rahoitus nojautuu kolmeen asiaan: Verotuloihin, valtionosuuksiin ja toimintatuloi hin. Verotuotot ovat pääosin kasvaneet kaikissa kuntaluokissa ja verolajeissa. Kuntien ve rotuotot muodostuvat käytännössä kolmesta verolajista eli kunnallisverosta, kiinteistöve rosta sekä yhteisöverosta. Koko maan tasolla noin 80 % kuntien verotuotoista tulee kun nallisverosta. Verotuotoissa vallitsevat erot kuntien välillä voidaan selittää hyvin kuntien taustamuuttujilla. Tutkimuksessa luotu tilastollinen malli selittää yli 90 % kuntien välillä vallitsevasta kunnal lisverotuottojen variaatiosta. Suomen väestön ikärakenteen kehitys näkyy selvästi tutki muksessa luoduissa verotuottoskenaarioissa. Verotuottojen kehityksen ennakoidaan ole van heikointa 2020-luvun loppupuoliskolla, jolloin ikärakenne Suomessa on heikoimmil laan. Kuntatalouden tasapainon ylläpito voi osoittautua haasteelliseksi, mikäli kustannuk set kasvavat samaa tahtia kuin tähän asti 2000-luvulla. Kuntien verojärjestelmää tulee...

Terveyskeskusten Tuottavuus Vuosina 1997 Ja 1998 Sekä

2000

Tiivistelmä: Tutkimuksessa on data envelopment analyysin avulla vertailtu 167 yleislääkärijohtoisen terveyskeskuksen tuottavuuseroja vuosina 1997 ja 1998 sekä estimoitu havaitun tehottomuuden yhteyttä terveyskeskusten toimintaympäristöä ja taloutta kuvaaviin tekijöihin. Teknisen, allokatiivisen ja kustannustehokkuuden arvioinnin lisäksi on ympäristötekijöiden vaikutusta kontrolloitu ns. johtamisen tehokkuuden mallilla. Terveyskeskuksilla oli teknisessä tehokkuudessa keskimäärin 7-10 prosenttia tehostamisvaraa toiminnassaan. Myös niiden väliset erot kustannustehokkuudessa olivat huomattavat ja kuntayhtymien terveyskeskusten tehokkuusluvut olivat keskimäärin korkeammat kuin yhden kunnan terveyskeskusten. Regressiomalleilla havaittiin, että erittäin suuren tai pienen väestöpohjan terveyskeskusten joukossa oli suhteellisesti enemmän alhaisen tehokkuusluvun saaneita terveyskeskuksia kuin keskisuurissa terveyskeskuksissa. Ympäristötekijät vaikuttivat terveyskeskusten tehokkuuteen kauttaaltaan, mutta nostivat alhaisimpia tehokkuuslukuja erityisesti Oulun ja Lapin lääneissä.