Menneisyyden kudokset. KEHOLLINEN, LUOVA KIRJOITTAMINEN KULTTUURIHISTORIALLISESSA TUTKIMUKSESSA (original) (raw)
Related papers
Välikäsiä vai välittämistä : soveltavan taiteen välitystoimintaa suunnittelemassa
2018
Vuonna 2015 kaynnistettiin kolmivuotinen Hyvinvoinnin valitystoimisto -hanke, jossa kehitettiin osallistavan taiteen ansaintamalleja ja myyntia seka tuotteistettiin palveluita sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin. Tasta valtakunnallisesta Euroopan sosiaalirahaston tukemasta hankkeesta vastasi Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hankepartnereita ovat Turun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Jyvaskylan yliopisto. Mukana olivat myos Taiteen edistamiskeskus seka Turun ja Jyvaskylan kaupungit. Hankkeen paatavoitteena oli kehittaa toimintamalli, jonka avulla olisi mahdollista valittaa taidepalveluja sosiaali- ja terveysalalle seka muille hyvinvointia tavoitteleville asiakkaille. Tahan julkaisuun on koottu hankkeessa keratty ja kokeiltu tieto yhteen, kaikkien valitystoiminnasta kiinnostuneiden hyodynnettavaksi. Julkaisuun on keratty tietoa siita, millaisia tuottamisen ja valittamisen palvelutarpeita alalla on ja millainen tilanne soveltavan taiteen palvelujen kehittamisen, myymi...
Sanallisen kauhun intermediaalinen kokemus. Marko Hautalan Leväluhta
AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti
Marko Hautalan Leväluhta (2018) kertoo Vallin perheen useissa aikatasoissa liikkuvan synkän pohjalaisen kronikan. Äärimmäinen black metal -alakulttuuri nousee tarinan keskeiseksi ilmiöksi tapahtumien kerratessa ja heijastaessa vanhoja pelkoja, joista sikiää nykyhetkessä uusia. Tutkin intermediaalisen kokemuksen käsitteen avulla, mitä sanoilla esittäminen pakottaa lukijan kuvittelemaan ja miltä Leväluhdan kaltaisen teoksen kuvitelmat tuntuvat. Menetelmäni nojaa Lisa Blackmanin fenomenologisiin näkemyksiin psykologisesta affektiivisuudesta. Kirjailija Hautala on osallistunut tutkimuksen toteuttamiseen. Tarkastelen, miten kirjallisen tekstin mediaalisen ympäristön affektiivisten piirteiden analysointi Blackmanin välittyneen havainnoimisen käsitteen keinoin tekee eroa Brian Massumin uusmaterialistiseen näkemykseen affektista raakana selkärangasta kumpuavana ilmiönä. Väitteeni mukaan lukiessa olennaista ei ole, miten keho reagoi ulkopuolisiin biologisiin tai mytologisiin vaikuttimiin, va...
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 2015
This article is concerned with commissioned histories and the use of histories. Cultural heritage is created and recreated in a process of the identity work, where a heritage community uses different histories to add the cultural value of the remnants of the past. A heritage community is a participating group of actors, involved in a certain process of identity work, and voluntarily taking part in the cultural heritage production. The members of heritage communities use different kinds of histories for to consolidate their sense of ownership of the remnants of their own past and for to strengthen their sense of belonging and togetherness. A heritage community can be either local or translocal. In this article I introduce three different types of identity work and clarify how they interact in the process of cultural heritage. I also give some new methodological tools for the researchers, who want to understand the emergence of temporary heritage communities and who are interested in the cultural heritage production "from below".
Paikantumisia Queer-Tutkimuksen Käsitteisiin Ja Historiaan
SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti
Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehden kaksoisnumero vuodelle 2019 paneutuu queer-historiaan ja-käsitteisiin. Kutsuimme avoimella kirjoituskutsulla tutkijoita ja muita kirjoittajia pohtimaan queer-teoriaan ja-tutkimukseen liittyviä käsitteitä, queer-historiaa, käsitteiden historiaa sekä queer-teorian paikantumista. Kutsuumme vastattiin runsain mitoin, niinpä luettavananne on kaksoisnumero, jossa on kolmen tutkimusartikkelin lisäksi myös esseitä, keskusteluihin pohjautuvia tekstejä, kirja-arvioita ja jopa elokuvaesittely.
Pukeutumiskuvaa : Puku tukena kerronnalle mediataiteessa
2016
Opinnäytetyössä syvennyttiin pukeutumiskuvan luomiseen ja sen kokemiseen: millaisia ilmaisukeinoja pukusuunnittelija käyttää mediataiteen tekemisessä, ja miten katsoja tulkitsee niiden merkityksiä. Raportissa hyödynnettiin tekijän työskentelyä puvustajan assistenttina tuotantoyhtiö Yellow Film & TV:n tuottamassa sairaalasarja Sykkeessä. Työn suurimpana tietopohjana toimi tekijän oma havainnointi ja kokemukset. Lisäksi lähteenä käytettiin alan kirjallisuutta ja julkaisuja. Tekstiosuus lähti liikkeelle pukusuunnittelijan työnkuvan selventämisestä ja puvustus käsitteen avaamisesta. Pääpaino kohdistui puvun viestinnällisyyteen mediataiteessa. Puvustusta viestinvälittäjänä on lähdetty pohtimaan siitä käsin, miten arkitodellisuuden elementtien avulla voidaan teoksessa viestiä ja miksi se on tärkeää. Työssä syvennyttiin katsojan tapoihin tulkita, millaisia signaaleja ja alitajuntaisia merkityksenantoja vaate välittää teosta tarkkailevalle henkilölle. Tekijä pohti myös puvustusta tapahtumak...
Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus koulun kehittämisen käsitteinä
Kansallinen arviointiosaamisen kehittämisverkosto KAARO, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Helsingin yliopisto, 2021
Opetushallitus julkaisi keväällä 2017 kartoituksen Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä osaaminen perusopetuksessa (Räsänen, Jokikokko & Lampinen, 2018). Julkaisussa selvitettiin kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista suomalaisen ja pohjoismaisen tutkimuksen, opettajien peruskoulutuksen ja opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä muun kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän osaamisen tuen näkökulmasta. Kartoituksessa esitettiin suosituksia toimenpiteistä, joilla kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista voidaan tukea. Raportin mukaan kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää materiaalia on paljon, erityisesti verkossa, mutta se ei välttämättä ole tavoittanut opettajia. Materiaalin huomattiin keskittyvän usein vain yhteen näkökulmaan kulttuurisessa moninaisuudessa tai kansainvälisyyskasvatuksessa, eikä se ollut tasalaatuista. Lisäksi materiaalien ja menetelmien teoreettiset perustat näyttäytyivät usein epäselvinä. (Räsänen, Jokikokko, & Lampinen 2018, 7.) Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää tutkimusta on kattavasti monikulttuuriseen kouluun, opettajankoulutukseen, opettajaksi opiskelevien ja opettajien kulttuuriseen kompetenssiin sekä erityisesti uskonnonopetukseen ja oppikirjoihin liittyen. Katvealueiksi ovat kartoituksen mukaan jääneet muut peruskoulun oppiaineet, koulun johtajiin ja johtamiseen liittyvä tutkimus, opettajankouluttajiin liittyvä tutkimus sekä opetustoimen täydennyskoulutukseen liittyvä tutkimus. Tarvetta on lisäksi ratkaisujen ja toimivien lähestymistapojen pohdinnalle. (Räsänen, Jokikokko, & Lampinen, 2018, 7-8.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2014b) ja Perusopetuslain (4 § 1 mom.) mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat lisäksi perustuslaista, perusopetusasetuksesta sekä valtioneuvoston asetuksista. Lisäksi on otettava huomioon muu lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Perusopetus rakentuu täten elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle sekä ohjaa brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk
Tieteellinen kulttuuri 1700-luvun Suomessa
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita
Viime vuosikerran myötä uudistettiin Auraican graafinen ilme, ja otimme myös käyttöön DOI-tunnukset. Tänä vuonna uudistukset jatkuvat siten, että otamme myös käyttöön Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tunnuksen vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle. Tunnus löytyy nyt kaikista lehden artikkeleista, jotka ovat anonymisoituina kahden ulkopuolisen, nimettömän asiantuntijan vertaisarvioimia. Itse vertaisarviointimenettely ei ole mikään uutuus, vaan sitä on aikaisemminkin käytetty Auraicassa. Tänäkin vuonna valistusajan intellektuaalinen kulttuuri ja tieteelliset miljööt ovat Auraican artikkeleiden polttopisteessä. Tällä kertaa viivymme Turun akatemian ja sen professoreiden piirissä. Harri Uusitalon artikkeli käsittelee Pehr Adrian Gaddin artikkelisarjaa "Försök til Ichtyologia Fennica", joka julkaistiin lehdessä Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo vuosina 1771 ja 1772. Artikkelisarjassa esiteltiin noin viisikymmentä Suomessa tavattua kalalajia. Erityisesti kiinnostavan sarjasta tekee se, että myös kalojen suomenkieliset nimet mainittiin, monessa tapauksessa ensimmäistä kertaa. Elävien olentojen sekä asioiden ja ilmiöiden nimeäminen on inhimillisen tiedon lähtökohta. Gaddilla oli vahva kiinnostus kansankieleen. Kalojen ja niiden suomenkielisten nimien esitteleminen oli hänen tieteellisen toimijuutensa ilmentymä. Ajalle tyypillisesti tämä ulottui hänen oman professuurinsa alan eli kemian ulkopuolelle. Myös toinen artikkeli, Ella Viitaniemen kirjoittamana, alleviivaa selkeästi, ettei akateemisten opettajien toimintakenttä rajoittunut pelkästään yliopistoon. Hän tarkastelee Johan Kraftmanin elämäntyötä ja profiilia ylimääräisenä matematiikan professorina, koulurehtorina ja valistuneena yhteiskunnallisena toimijana, joka edisti maataloutta ja soiden ojitusta ja rakennutti enclosure-hengen mukaisia kiviaitoja. Viitaniemen artikkelissa piirtyykin kuva valistusajan ihanteiden mukaisesta monipuolisesta kansalaisesta. "Valistuksen tekijät" ovat esillä myös Elina Maaniityn katsauksessa lääkäreiden eettisiin valintoihin rokonistutuksen yhteydessä. Katsaus perustuu Maaniityn Porthanseuran syysseminaarissa 8. marraskuuta 2019 pitämään esitelmään. Lääketieteen