Sivistys kilpailuyhteiskunnassa - Mitä annettavaa Hegelillä on tänään? [1] (original) (raw)

Johan Vilhelm Snellmanin sivistyskäsitys, aikuiskasvatus ja työ

Aikuiskasvatus, 2021

Kansallisfilosofimme Johan Vilhelm Snellmanin (1806–1881) historiallinen ja kulttuurinen sivistyskäsite sopii uudelleen tulkittuna aikuiskasvatuspolitiikan ja -tutkimuksen lähtökohdaksi paremmin kuin kognitiiviset näkemykset oppimisesta tai ylikansallisten järjestöjen lanseeraama kompetenssin käsite. Sivistys vaatii ihmiseltä ymmärrystä aikakautensa suurista kysymyksistä sekä toimintaa niiden ratkaisemiseksi. Työ tulkitaan sivistyksen tilaksi, jonka kautta yksilö liittyy yhteiskuntaan ja osallistuu yhteisen hyvän rakentamiseen.

Birger Gerhardssonin näkemys Jeesus-traditioiden välittymisestä – Miten rabbiinisen mallin esittäminen edisti tieteellistä keskustelua?

2015

2. Muodollinen, kontrolloitu traditio Harald Riesenfeld 5 ja hänen oppilaansa Birger Gerhardsson 6 tarjosivat tuotannossaan merkittävimmät kilpailevat mallit varhaiselle muotokritiikille. 7 Molempien vaikutteet olivat skandinaavisessa Vanhan testamentin tutkimuksessa, 8 ja he kyseenalaistivat käsityksen varhaisten kristillisten yhteisöjen muuntautuvasta ja nimettömästä traditiosta. Heidän mukaansa evankeliumien taustalla oleva suullinen traditio oli muodollisesti kontrolloitua, ja sitä välitettiin rabbiinisiin opetus-ja muistitekniikoihin verrattavilla tavoilla. 9 Erityisesti Gerhardssonin tutkimusta aiheesta pidetään merkittävänä, ja keskusteluissa viitataan laajasti hänen käsityksiinsä muistista sekä Jeesus-traditioiden luonteesta ja välittämisestä. 10 2.1. Birger Gerhardssonin malli Gerhardssonin näkemystä tutkittaessa on hyvä lähteä liikkeelle hänen väitöskirjastaan, vaikka hän myöhemmissä artikkeleissaan avasi ja toisaalta myös muokkasi kantaansa. 11 Teoksessaan Gerhardsson esitteli aluksi materiaalin, jota hän käytti vertailupohjana varhaiskristilliselle traditionvälitykselle. 12 Hän keskittyi juutalaiseen

Ratsastusurheiluun liittyvät yhdistyskääntämis- ja tulkkaustilanteet filologin informaalina erikoistumisalueena

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, 2020

This paper reflects on semi-professional translating and interpreting as a hobby. It is based on an autobiographical case study of translating and interpreting from Germanic languages into Finnish for the national and regional Icelandic horse riding associations. The translatorial actions are discussed within the framework of the Functionalist Translation Theory. The relation between the source text and the target text, the central role of the analysis of the function of the target text, the target text as a product of the translation process, and the role of the cultural and socio-cultural contexts in the translation process are discussed through examples. The interpreting of riding lessons is especially demanding, since it is a holistic and complex action situation which requires both interpretation and riding expertise from the interpreter. It is suggested that this kind of a special setting is worth further research.