Taido - nykyaikainen budolaji (original) (raw)
Artikkeli on yli 14 vuotta vanha
Taidon juuret ovat karatessa ja perinteisessä Okinawa-te’ssä. Japanilainen Seiken Shukumine (1925-2001) kehitti ensin gensei-ryu karate-do -tyylin, josta taido profiloitui omaksi lajikseen vuonna 1965. Taidon päämäärä on elämän suojeleminen ja harrastajan kokonaisvaltainen kehittyminen.
4.6.2008 10:16Päivitetty 21.12.2009 8:51
Taido kehittää yleiskunnon lisäksi tasapainoa, koordinaatiokykyä ja notkeutta. Taidon harrastaminen sopii kaikille ikään, sukupuoleen ja aikaisempiin harrastuksiin katsomatta. Nuorimmille järjestetään omia kursseja ikäkausittain. Aktiivista harjoittelua kaipaaville taido tarjoaa haastavan kuntoilumuodon. Taidossa on myös mahdollisuus kilpailla aina mm-tasolle asti.
Vartalon tie
Taido tarkoittaa suomeksi käännettynä vartalon tietä. Vaikka suurin osa taidotekniikoista onkin lyöntejä ja potkuja, taidossa koko vartalo käsitetään ”aseeksi”. Tekniikat jaetaan vartalon pystyakselin liikeradan perusteella viiteen luokkaan. Luokat saavat muotonsa luonnosta esimerkiksi myrskytuulesta tai pallosalamasta. Mielikuvat auttavat ymmärtämään miltä liikkeen tulisi näyttää ja tuntua. Useat taidotekniikat sisältävät sekä hyökkäyksen että puolustuksen. Tekniikka voi siis olla samanaikainen väistö sekä väistöasennosta tehtävä vastahyökkäys.
Liike
Taido-liikkumista kutsutaan unsokuksi. Liikkumalla taidon harrastaja (taidoka) ohjaa vastustajaa haluttuun suuntaan. Liike antaa aikaa taktiikalle ja ajatukselle. Sopivaa hyökkäyshetkeä etsitään rytmin, etäisyyden ja liikekulman muutoksilla. Unsokun lisäksi taidossa liikutaan akrobaattisten liikkeiden avulla. Erilaiset liikkumistavat antavat puolustukselle ja hyökkäykselle nopeutta, voimaa ja yllättävyyttä.
Kolmiulotteisuus
Seiken Shukumine painotti opetuksessaan luovuutta ja rohkaisi taidokoita kokeilemaan uusia ja yllättäviä sovelluksia. Hän uskoi monimuotoisen liikkeen kehittävän myös monimuotoista ajattelua. Shukuminen mukaan taido avasi kolmannen ulottuvuuden, ylätilan, budoon. Tekniikoiden, jotka koostuvat kuperkeikkoihin, kärrynpyöriin ja voltteihin yhdistetyistä potkuista ja lyönneistä, tarkoituksena on yllättää vastustaja. Ylätilaan on myös mahdollista väistää hyppäämällä. Kolmiulotteisuuden ansiosta taido on näyttävä taistelutaito.
Monipuolisuus
”Taido on elinikäinen harrastus.”
Monipuolisuus tekee taidosta kiinnostavan lajin. Taidon parissa ymmärtää, että harjoittelu itsessään on tärkeää, eikä kenenkään tarvitse osata kaikkea. Harjoittelu opettaa kärsivällisyyttä ja suhteellisuuden tajua, mutta kannustavan harjoitteluilmapiirin ansiosta onnistumisen elämyksiä on helppo kokea.
Taidossa edistymistä mitataan vyöarvoilla, jotka on jaettu oppilas- ja opettaja-asteisiin. Musta vyö on mahdollista saavuttaa noin kuuden vuoden ahkeralla harjoittelulla. Taidokurssilla opitaan lajin perustaidot. Taidoa harjoitellaan harjoitussalilla (dojo), jonka lattia on peitetty pehmentävillä tatamimatoilla. Taidoharjoitteluun kuuluvat perustekniikat, yksin suoritettavat liikesarjat (hokei) ja otteluharjoitteet.
Taido-yhteisö
Taidoharjoittelu on yhdessä tekemistä. Esimerkiksi viiden taidokan yhdessä harjoittelema hokei-liikesarja on ainutlaatuinen kokemus ryhmän hengittäessä, hyökätessä ja pysähtyessä yhdenaikaisesti. Taidoharjoitteluun kuuluu toisten kunnioittaminen ja kohteliaisuus, ja taido kehittää ottamaan vastuuta paitsi itsestä, myös toisista harjoittelijoista. Omien seurakaverien lisäksi tulevat pian tutuiksi myös muut suomalaiset ja ulkomaalaiset taidokat. Erilaiset kilpailut ja leirit kokoavat taidoyhteisöä säännöllisesti yhteiselle tatamille.
Suomen lisäksi taidotoiminta on vireää Japanissa, Yhdysvalloissa, Australiassa sekä useassa Länsi-Euroopan maassa. Suomen rooli kansainvälisessä taidoyhteisössä on ollut alusta asti vahva.
Suomen Taidoliitto
Suomessa taidoa on harrastettu vuodesta 1972 lähtien. Suomen Taidoliitto perustettiin vuonna 1981, ja se toimii kaikkien Suomen taidoseurojen kattojärjestönä. Seuroja on kolmisenkymmentä. Mikäli olet kiinnostunut aloittamaan taidon, jäsenseurojen yhteystiedot ovat nähtävillä liiton nettisivuilla.