Viron presidentti Ylelle: Meidän pitää ehkä kestää vielä monta Putinia (original) (raw)

TALLINNA Emme pysty muuttamaan sijaintiamme. Venäjän naapurina pitää varautua pahimpaan.

Tämä on Viron presidentin Alar Kariksen yksiselitteinen viesti.

Yle tapasi Kariksen hänen virkahuoneessaan presidentinlinnassa Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin maanantaina alkavan valtiovierailun alla.

Karis on varma, että Venäjä ei muutu ainakaan kovin nopeasti.

– En oikein usko siihen. Venäjä sai 1990-luvun alussa tilaisuutensa, mutta kaikki meni toisin päin.

Edes presidentti Vladimir Putinista pääseminen ei välttämättä toisi muutosta. Muutokseen tarvitaan useampi tekijä, joista tärkein on kansan tahto tarttua mahdollisuuteen.

– Kenties meidän pitää kestää vielä monta venäläistä johtajaa, ennen kuin jotakin alkaa tapahtua, Karis pohtii skeptisesti.

Niinpä tarvitaan muun muassa länsimaiden painostusta, jotta tavalliset venäläisetkin ymmärtäisivät, että jotakin on tehtävä.

”Provokaatioihin ei pidä sortua”

Toisin kuin moni muu virolaispoliitikko, Alar Karis ei kiirehdi syyllistämään koko Venäjän kansaa Putinin vallassa pysymisen ja Ukrainan sodan takia.

Hän viittaa Viron lähihistoriaan Neuvostoliiton miehittämänä maana.

– Muistellaanpa, miten me käyttäydyimme samanlaisen järjestelmän kynsissä. Kyllä, oli yksittäisiä protestoija, jotka vangittiin. Valtaosa kansasta kuitenkin puhui, mitä piti ja odotti sopivaa tilaisuutta, Karis kertoo.

Tärkeintä tällä hetkellä on presidentin mukaan Venäjän sotakoneiston pysäyttäminen.

– Teemme kaikkemme saadaksemme Venäjän ja Putinin polvilleen. Silloin voidaan aloittaa vakavasti otettavat keskustelut sodan päättämiseksi Ukrainassa.

Viron presidentti Alar Karis kertoo näkemyksensä Venäjän tulevaisuudesta.

Tällä viikolla Viron ja Venäjän erottavalla Narvajoella koettiin melkoinen hermopeli. Venäläiset rajavartijat korjasivat rajajoesta parikymmentä poijua, jolla virolaiset olivat merkinneet veneilyreitin.

Viron näkemyksen mukaan venäläiset kävivät Viron puolella rajaa. Tilanteessa olisi periaatteessa ollut aseellisen yhteenoton vaara, mikäli virolaiset rajavartijat eivät olisi pitäneet hermoja kurissa.

– Rajaprovokaatioihin ei pidä sortua. Toki, kun meidän poijut poimitaan talteen, niin meiltä on varastettu tavaraa. Ja ne pitää saada takaisin, Karis kommentoi.

Lisäksi Viron pitää päättää, miten vastaavaan tilanteeseen reagoidaan ensi kerralla. Asiaa ei kuitenkaan auta se, että keskusteluyhteys Venäjään on melko heikko, vaikkakaan ei olematon.

– Mitään punaista puhelinta ei ole. Silti kaikissa tilanteissa tietyt kanavat pidetään auki. Tieto liikkuu, kuten liikkui jopa toisen maailmansodan aikana vihollismaiden välillä, Karis vihjaa.

Kaikkia yksityiskohtia ei voi hänen mukaansa kertoa julkisuuteen.

Raja pysyy auki, kunnes tarvetta sulkea

Suomi on sulkenut itärajansa, mutta Viron ja Venäjän raja on edelleen auki välikohtauksista huolimatta.

Alar Kariksen mukaan raja on auki muun muassa, koska ihmisillä rajan pinnassa on sukulaisia toisella puolella. Raja suljetaan, jos siihen on tarvetta.

– Valmius on tarvittaessa sulkea raja hyvinkin nopeasti.

Tällä hetkellä varsinaista tarvetta ei kuitenkaan ole. Virossa on nimittäin voimassa Suomen hallituksen kaavaileman kaltainen käännytyslaki. Niinpä välineellistetty maahanmuutto voidaan estää, vaikka raja on auki.

Viron poliisin jakama kuva-aineisto, joka sen mukaan esittää venäläisiä rajavartijoita poimimassa 23. toukokuuta vastaisena yönä Narvajoesta Viron viranomaisten laskemia poijuja. Kuva: Viron poliisi- ja rajavirasto PPA

Joukkojen lähettäminen Ukrainaan on puhuttanut eurooppalaisia poliitikkoja sen jälkeen kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, ettei sulje pois ranskalaisten joukkojen lähettämistä.

Entä Viro?

– Se ei ole minun eikä edes hallituksen päätös. Joukkojen lähettämisestä päättää parlamentti, sanoo presidentti Karis.

Ukrainalaiset eivät kuitenkaan tarvitse länsijoukkoja, vaan aseistusta, ennen kaikkea ilmatorjuntaa, hän lisää.

– Mikäli se hetki joskus koittaa, niin joukkojen lähettämisestä pitää keskustella ei niinkään Viron sisällä, vaan myös liittolaistemme kanssa. Mutta Ukraina itse ei toistaiseksi näe tarvetta siihen.

Apu kriisitilanteessa olisi molemminpuolista

Viro ja Suomi ovat kumpikin Naton jäseniä. Odottavatko virolaiset nyt Suomelta Viron puolustamista sotatilanteessa?

– Odotamme Naton suojelua ja Suomi kuuluu Natoon. En kuitenkaan halua sanoa, että meillä olisi odotuksia nimenomaan suomalaisia kohtaan.

– Suomi on lähellä ja on varmaan järkevää että tilanteessa jossa tarvitsemme apua, suomalaiset ehtivät tänne ensin. Mutta virolaisetkin ovat valmiita auttamaan Suomea tarvittaessa, Alar Karis vakuuttaa.

Karis ottaa valtiovierailulle saapuvan Alexander Stubbin vastaan maanantaina Tallinnan Vapaudenaukiolla.

Ohjelmassa on muun muassa seppeleenlasku Viron vapaussodan muistomerkille. Neuvosto-Venäjää vastaan vuosina 1918–1920 käydyn sodan voittamisessa suomalaisilla vapaaehtoisilla oli merkittävä rooli.