Suomen syntyvyys on nyt suurperheiden varassa (original) (raw)

Tähän asti on ajateltu, että Suomessa ja monissa länsimaissa syntyy merkittävästi liian vähän vauvoja, jotta yhteiskunta pysyy elinkelpoisena.

Entä jos tarvittavien lasten määrä onkin pitkään arvioitu yläkanttiin?

Tällaisen ajatuksen heittää ilmoille professori ja Max Planck -instituutin väestötieteellisen laitoksen johtaja Mikko Myrskylä. Hän on yksi maailman johtavia syntyvyyden ja hyvinvoinnin välisten suhteiden tutkijoita.

Keskeistä syntyvyydessä on hedelmällisyysluku. Se kertoo, kuinka monta lasta hedelmällisessä iässä oleva nainen keskimäärin saa.

Otetaan ääriesimerkki.

Maailman maista selvästi alhaisinta syntyvyys on Etelä-Koreassa. Toissa vuonna hedelmällisyysluku oli 0,72 mutta viime vuonna se nousi hieman eli 0,75:een.

Käytännössä se tarkoittaa, että eteläkorealaisista hedelmällisessä iässä olevista naisista kolme neljästä saa keskimäärin yhden lapsen, loput eivät ensimmäistäkään.

Mitä se sitten tarkoittaa tulevien sukupolvien kannalta? Tämä grafiikka kertoo sen:

Myös Suomessa syntyvyys on alhaisella tasolla vaikkakin selvästi Etelä-Koreaa ylempänä. Hedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,25 eli synnytysiässä olevat naiset saavat keskimäärin tuon verran lapsia. Tänä vuonna luku nousee hieman tuosta.

Jos Suomessa syntyvyys pysyy 1,25:ssä, se vaikuttaisi tuleviin sukupolviin seuraavasti:

Tilastojen mukaan kieliryhmillä on syntyvyydessä eroja. Suomenruotsalaisten hedelmällisyysluku on korkeammalla kuin suomenkielisten ja vieraskielisten.

Väestöliiton tutkimusprofessorin Anna Rotkirchin mukaan syitä ovat korkeampi lapsilukuihanne, koulutustaso ja kestävämmät avioliitot. Myös uskonnollisuus ja laajempi lähiyhteisön tuki selittävät paikoin asiaa.

Hedelmällisyysluku 2,1 on eilispäivää

Mikä olisi Suomelle hyvä hedelmällisyysluku?

Yleinen käsitys on, että 2,1 takaa väestön nykytilan. Tätä on toistettu lukuisissa uutisjutuissa vuosien varrella.

Mikko Myrskylä sanoo, että tämä on sittenkin valitettava harhaluulo joka ”ehkä koskee häkkieläimiä, mutta ei ihmisväestöjä”.

Mikko Myrskylä johtaa Max Planck -instituutin väestötieteellistä laitosta. Kuva: Fotostudio Hagedorn

Hänen mielestään esimerkiksi 1,5 voisi olla erinomainen syntyvyyden taso. Suomessa siihen päästiin viimeksi vuonna 2016. Samaan aikaan kuolleisuus ohitti syntyvyyden.

– Elinajanodotteen pidentyminen, terveyden paraneminen, teknologinen kehitys ja muuttoliike tarkoittavat sitä, että paljon matalampikin syntyvyys on taloudellisesti ja väestöllisesti ihan kestävällä kannalla, Myrskylä tuumii.

Suomen maahanmuutto on ollut viime vuodet joitakin kymmeniä tuhansia plussan puolella.

Anna Rotkirch ei näe Suomen nykyisessä alhaisessa syntyvyydessä mitään hyvää.

Hänen mukaansa ihanteellista syntyvyyden tasoa on hankala määrittää. Nykyistä kestävämpi syntyvyyden taso olisi ainakin 1,7, mikä myös paremmin vastaisi ihmisten lapsitoiveita. Nuoret aikuiset toivovat keskimäärin noin kahta lasta.

Eläkejärjestelmä rakennettiin aikanaan niin, että luku ei putoaisi alle 1,5:n. Toisin kävi.

– Mutta taloudellinen kestävyys on vain yksi ulottuvuus. Lisäksi on esimerkiksi luovuus, viihtyvyys, kulttuurin ja kielen kehitys, Rotkirch luettelee.

Suomen ongelma on esikoisten määrän lasku. Ne, jotka saavat esikoisen, saavat tyypillisesti melkein yhtä paljon lapsia kuin aikaisemmin.

– Ilman suurperheitä olisimme huomattavan alhaisemmassa, Itä-Aasian kaltaisessa syntyvyydessä, Rotkirch kertoo.

Kärjistäen Suomen syntyvyyttä pitävät siis yllä esimerkiksi Pohjanmaan uskonnolliset perheet.

Lapsen koulutus taakka Etelä-Korean vanhemmille

Palataan Itä-Aasiaan, Etelä-Koreaan.

Vielä 1950-luvulla eteläkorealaiset naiset saivat keskimäärin kuusi lasta.

Syntyvyys on sen jälkeen romahtanut kolmasosaan kahdesti. Ensin 1980-luvulla hedelmällisyysluku oli noin 2 ja nyt enää siitäkin kolmasosa.

Miksi syntyvyys vauraassa ja edelleen vaurastuvassa Etelä-Koreassa on niin vähäistä?

Mikko Myrskylä sanoo, että tärkeimmät syyt ovat lapsen koulutus ja vanhanaikaiset, perinteiset perheroolit.

Hyvän elämän edellytyksenä pidetään laadukasta koulutusta, kilpailu paikoista parhaissa kouluissa ja yliopistoissa on raakaa. Se nielee vanhempien rahat ja ajan – erityisesti äidin.

– Yhdenkin lapsen kouluttaminen on valtava taakka. Siksi tehdään vain yksi lapsi jos ollenkaan, Myrskylä sanoo.

Myös suhtautuminen lapsettomuuteen on Etelä-Koreassa muuttunut. Häpeä on kadonnut.

– Niin kuin muuallakin, lapsettomuus on ollut stigmatisoitua. Ennen oltiin childless, nyt ollaan child free, Myrskylä sanoo.

Suuren perheen hankkimista pidetään jopa edesvastuuttomana.

– Jos Suomessa ajatellaan, että suurperhe on ehkä neljästä lapsesta eteenpäin, Etelä-Koreassa kaksi lasta voi olla jo suurperhe.

Jos Etelä-Korean syntyvyys jatkuu nykyisellään, vanhimpien ikäluokkien osuus nousee dramaattisesti.

Mitä se tarkoittaa yhteiskunnan toiminnan kannalta? Huoltosuhde eli työllisten ja muun väestön suhde muuttuu vähintäänkin hankalaksi. Liian harva elättää liian monta.

Myrskylä ei kuitenkaan pidä Etelä-Korean taloudellista tulevaisuutta toivottomana.

– Korea on rikas, turvallinen, aivan fantastinen maa. Tulijoita olisi, jos päästettäisiin. Eläkeiän nosto, maahanmuuttopolitiikan säätäminen, ja perheiden tukeminen vievät jo pitkälle, hän sanoo.

Myrskylän mukaan Suomeen verrattuna tilanne on hyvin erilainen.

– Etelä-Korea panostaa perheisiin taloudellisesti vähän, äitien työssäkäynti on hyvin hankalaa, koulutus on äärimmilleen kilpailtua. Nämä ovat isoja eroja Suomeen. Tällä hetkellä on näe, että yhtymäkohtia olisi niin valtavasti.

Muita muutoksia Etelä-Koreassa tulee väistämättä paljon. Lapsille, lapsiperheille ja lasten vanhemmille suunnatut toiminnot kutistuvat, koska heitä on vähemmän, ja muuta nousee tilalle, Myrskylä arvelee.

Yksinäisyys on maassa jo nyt yleistä. Vuosittain tuhansia eteläkorealaisia – yleensä keski-ikäisiä miehiä – kuolee yksinäisenä. Surulliselle ilmiölle on oma sanansakin, godoksa.

Muutaman kymmenen vuoden kuluttua suurella osalla maan vanhuksista ei ole lainkaan sukulaisia, monella ei ehkä ystäviäkään.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.