Marko Merikukka - Academia.edu (original) (raw)

Papers by Marko Merikukka

Journal of Immigrant and Minority Health, 2021

Parental support is of paramount importance in the promotion of positive parenting, strengthening... more Parental support is of paramount importance in the promotion of positive parenting, strengthening parenthood and protecting children from disadvantages due to immigration experiences. The aim was to describe what is known about parent support programmes targeted to families who are immigrants. Electronic databases and the grey literature were systematically and comprehensively searched with no time/language restrictions. JBI approach and PRISMA-ScR were used to guide the review. N = 88 articles were sourced. Interventions were targeted to improve parental practices, skills and family wellbeing, usually through group-based methods. Most interventions included components of positive parenting and family communication. Identifying the needs of the target group and cultural tailoring were reported to be highly important in gaining acceptability, promoting engagement and producing benefits. Parent support programmes for families who are immigrants potentially improve positive parental pr...

Background and objectives: To extend work careers, it is important to focus on all working-agedpe... more Background and objectives: To extend work careers, it is important to focus on all working-agedpeople, including young adults. However, there is little knowledge about the stability of early careersand its life course social and health-related determinants. The aim of this study is to identify whatkind of typical patterns of work participation and transitions between different statuses can beidentified among young adults after their first entry into the labour market, and to examine whetherthe timing of entry together with parental and own socioeconomic position and health predict earlywork participation patterns.Methods: We used the Finnish Birth Cohort 1987 including data from several registers from all59,476 children born in 1987 as well as their parents, followed until the end of 2015. We createdsequences of monthly work participation statuses starting from the calendar month when a cohortmember had their first at least six-month long spell in employment or entrepreneurship. Wor...

Supplemental material, spub-ri-2017-0355-File005_supplementary for Association between parental h... more Supplemental material, spub-ri-2017-0355-File005_supplementary for Association between parental hospital-treated somatic illnesses in childhood and later mental disorders among offspring up to early adulthood: An explorative study in the 1987 Finnish Birth Cohort by Marko Merikukka, Sami Räsänen, Helinä Hakko, Tiina Ristikari, Mika Gissler, Mika Niemelä in Scandinavian Journal of Public Health

Suomi nuorten kasvuympäristönä 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikui... more Suomi nuorten kasvuympäristönä 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista V a n h e n t u n u t Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 101 Tutkimuksen rahoittajat: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorisotutkimusverkosto Suomen Akatemia Emil Aaltosen säätiö KELA Työsuojelurahasto ESR 6aika STM Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) © Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lukijalle Yksilön hyvinvointi synnytetään yhteisöllisesti. Tähän osallistuu monia toimijoita, lasten ja nuorten läheisiä, toisia lapsia ja nuoria, samalla asuinalueella asuvia, kansalaisjärjestöjä ja vapaita yhteenliittymiä sekä koko joukko palveluntarjoajia. Yhdenvertaisten kasvuolosuhteiden luominen on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan lapsi-ja perhepolitiikan keskeinen tavoite. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet toteuttaa omaa potentiaaliaan siten, etteivät vanhempien koulutustaso, taloudellinen asema tai asuinpaikka lähtökohtaisesti asettaisi lapsia ja nuoria eriarvoiseen asemaan matkalla itsenäiseen aikuisuuteen. Lapsen oikeudet edellyttävät kasvua ja kehitystä turvaavaa sekä osallisuutta tukevaa ympäristöä. Onnellinen lapsuus on itseisarvo. Se heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987-tutkimuksessa on seurattu suomalaisten viranomaisten ylläpitämien rekisterien avulla kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2012 loppuun saakka. Tutkimuksessa on havaittu, että sukupolvelta toiselle periytyvät hyvinvoinnin vajeet ja huono-osaisuus ovat nyky-Suomessa laaja ja monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma. Vaikka suurella osalla menee hyvin, on olemassa huomattava joukko lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat tukea matkalla itsenäiseen aikuisuuteen (Paananen ym. 2012). Lapsuudenaikaisilla olosuhteilla on merkittävä yhteys niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen, koulumenestykseen ja kouluttautumiseen, toimeentuloon, kuten myös koulusta työelämään siirtymisen onnistumiseen. Suurinta eriarvoisuutta havaitaan tutkimuksen perusteella niiden nuorten elämässä, joiden lapsuutta ja nuoruutta on leimannut erityisen haavoittavat perheolosuhteet ja lastensuojelun tarve. Tutkimukset osoittavatkin, että kiinnittyminen yhteiskuntaan alkaa jo varhain, jopa sikiökaudella. Merkittävässä syrjäytymisvaarassa ovat ne, joilla mahdollisuudet ja omat resurssit ovat jo alun perin muita heikommat. Vuonna 2012 julkaisemamme raportti kuvasi syntymäkohortin 21-vuotisseurannan tulokset (Paananen ym. 2012). Nyt käsillä olevassa raportissa kuvataan vuonna 1987 syntyneiden terveyttä ja hyvinvointia, ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä 25 ikävuoteen mennessä. Kohortin jäsenet ovat matkanneet elämänkaaressaan nuoren aikuisuuden vaiheeseen. Raportissa vertaillaan 25-vuotisseurannan tuloksia 21vuotisseurantaan sekä tarkastellaan, miten lapsuuden olosuhteiden vaikutus näyttäytyy pidemmän seurannan ja aikuisuuteen siirtymän valossa. Raporttimme aineisto piirtää esiin olennaisia seikkoja suomalaisten nuorten elämänkuluista, heidän kohtaamistaan ongelmista ja näiden kautta myös sosiaalipolitiikan kyvystä tukea mahdollisimman monen nuoren kasvua. Aineisto perustuu saatavilla olevaan viranomaistietoon. Näin se on monella tapaa luotettavaa ja kattavaa. Rekisteritiedon avulla pääsemme tarkastelemaan esimerkiksi palveluiden ja etuuksien käyttöä, koulutusta tai työttömyyttä hyvin laajasti myös alueelliset erot huomioiden. Erityisen hyvin rekisteriaineistosta saadaan selville tilanteita, joissa on ollut tarve erityiselle tuelle. Silti viranomaistiedon katveeseen jää myös asioita, jotka rakentavat hyvinvointia ja muodostavat tärkeän osan kasvuyhteisöä. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten ja nuorten ystävyyssuhteiden määrä, heidän harrastusmahdollisuutensa, suvun merkitys, median ja digitaalisten välineiden käyttö, nuorisokulttuurit tai perheen kasvatusilmapiiri. Nuorten sosiaalisten maailmojen ohella näkemättä jää iso osa kansalaisyhteiskuntaa, järjestötoimintaa ja osallisuutta. Viranomaistieto ei ole kaiken selittävää, vaikka sen analyysi tarjoaakin olennaisia näkökulmia lasten ja nuorten elämänkulkuun ja elämänpolkuihin. Toivomme lukijan muistavan, että osaan lasten ja nuorten kokemuksia ja näihin liitettyjä merkityksiä pääsee kiinni vain tutkimalla lasten ja nuorten arkea laadullisesti. Sama pätee tietysti politiikkasuosituksiin. Tutkimusraportteja lukiessa onkin aina hyvä kiinnittää huomiota myös aineiston rajoituksiin. Tutkimuksen aineisto on koottu vuonna 1987 Suomessa syntyneestä ikäluokasta. Se antaakin verrattain kattavan kuvan heidän ikäisistään, mutta on muistettava, että monikulttuuristuvassa Suomessa on paljon samana vuonna muualla kuin Suomessa syntyneitä. Heidän hyvinvointinsa ja palvelujen tarpeensa tarvitsevat oman tarkastelunsa. Olemme valinneet raporttimme otsikoksi Suomi nuorten kasvuympäristönä. Tällä valinnalla on haluttu korostaa sitä, ettemme katso aineiston kertovan niinkään yksittäisistä nuorista tai heidän perheistään, vaan erilaisista rakenteellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat nuorten arkeen ja rajaavat heidän mahdollisuuksiaan. Aineisto kertoo erilaisista nuorten taustalla selittyvistä eroista. Näiden huomioimisella on olennainen mer-V a n h e n t u n u t

Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä [Finland a... more Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä [Finland as a growth environment for children. 18-year follow-up of those born in Finland 1997].

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset toteutetaan luokilla 1, 5 ja 8. Niiden tavoittee... more Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset toteutetaan luokilla 1, 5 ja 8. Niiden tavoitteena on vahvistaa lapsen, vanhempien ja koko perheen voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia. Näkemys terveysja hyvinvointitilanteesta muodostetaan tarkastuksessa yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Pyrkimyksenä on myös varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista ja tuen tarjoamista. Tarkastuksia ei ole tarkoitus toteuttaa samanlaisina kaikille, vaan niiden tulee olla yksilöllisiä ja vastata juuri kyseisen lapsen, hänen vanhempiensa ja perheensä tuen tarpeisiin.

Up-to-date practices and long traditions. Follow-up study of maternity and child health clinic an... more Up-to-date practices and long traditions. Follow-up study of maternity and child health clinic and school health care services 2016-2017.

Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö-ammattilaisten kokem... more Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö-ammattilaisten kokemuksia Päälöydökset • Pieni osa raskaana olevista ja alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään jää edelleen ilman laajaa terveystarkastusta. • Äitiys-ja lastenneuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden mielestä laajat terveystarkastukset auttavat vanhempaa tunnistamaan voimavarojaan. • Perheen elinoloista ja perhetilanteesta saadaan hyvä käsitys. • Laajat terveystarkastukset tehostavat tuen tarpeiden tunnistamista, jolloin tukea ja apua pystytään antamaan varhain. • Terveydenhoitajien ja lääkäreiden ei aina ole mahdollista keskustella yhdessä lapsen ja perheen tilanteesta ennen terveystarkastusta tai jälkikäteen.

European Child & Adolescent Psychiatry, 2020

The causes of mental disorders are multifactorial including genetic and environmental exposures, ... more The causes of mental disorders are multifactorial including genetic and environmental exposures, parental psychopathology being the greatest risk factor for their offspring. We set out to quantify the risk of parental psychiatric morbidity with the incidence of mental disorders among their offspring before the age of 22 years and study the sex-and age-specific associations. The present study utilises the 1987 Finnish Birth Cohort (FBC) data, which is a register-based follow-up of all 60,069 children born in Finland 1987 and followed-up until 2008. Data on psychiatric morbidity are based on inpatient care episodes of parents and both inpatient and outpatient visits of offspring and were collected from the Finnish Hospital Discharge Register which covers all Finnish citizens accessing specialized care. Altogether 7.6% of the cohort members had a parent or both parents treated at psychiatric inpatient care during the follow-up. Parental psychiatric morbidity increased the offspring's risk for psychiatric diagnoses two to threefold versus those children without parental psychiatric hospitalization, mother's morbidity comprising a greater risk than that of father's. The risk was prominent for both sexes of the offspring throughout childhood and adolescence. Psychiatric disorders possess significant intergenerational continuum. It is essential to target preventive efforts on the high-risk population that comprises families with a parent or both having mental disorders. It also implies developing appropriate social and health care interventions to support the whole family.

SSM - Population Health, 2019

Cumulative contributions of social and health-related determinants to long-term unemployment duri... more Cumulative contributions of social and health-related determinants to long-term unemployment during early working life among young adults are poorly understood. Therefore, we used four cumulative indices of both parental and own social and health-related determinants of such unemployment among a cohort which comprised a complete census of children born in Finland in 1987. The cohort participants were registered in the Medical Birth Register, and they were followed-up through 2015 (N = 46 521). We calculated predicted probabilities for long-term unemployment (> 12 months) when participants were 25-28 years. Moreover, we examined whether the associations differed by unemployment at the municipal level. During the follow-up, 4.5% of women and 7.1% of men experienced long-term unemployment. All cumulative indices of parental and own social and health-related determinants predicted the probability of long-term unemployment. The greatest probabilities were observed for own social determinants, both in municipalities with high and low unemployment although the probabilities were higher in the high-unemployment municipalities. Of the individual determinants, poor school performance showed the strongest association with long-term unemployment among women (OR 6.65, 95% CI 5.21-8.55) and men (OR 3.70, 95% CI 2.96-4.67), after adjusting for other own social determinants. The results highlight the importance of life course social equality in the prevention of long-term unemployment in early adulthood.

Brain Injury, 2018

Background: Children affected by parental traumatic brain injury (TBI) are documented to access m... more Background: Children affected by parental traumatic brain injury (TBI) are documented to access more specialised psychiatric services compared to their peers. It remains unknown if the service use indicates psychiatric disorders. Objective: To investigate whether parental TBI increases the overall risk for psychiatric disorders and the risk for specific psychiatric diagnoses in the children affected by parental TBI. Methods: The 1987 Finnish Birth Cohort (n = 59 476) were followed up through national registers from birth to the end of 2008. The diagnoses of cohort members and their parents were obtained from the Care Register of Health Care, provided by the National Institute of Health and Welfare. Results: During the 21-year follow-up, the likelihood for psychiatric diagnoses being assessed in psychiatric care was significantly increased in males with any mental disorder (odds ratio (OR) = 1.43), substance-use-related disorders (OR = 1.71) and behavioural and emotional disorders (OR = 1.75), and in females with disorders of psychological development (OR = 1.85). Conclusions: Children affected by parental TBI are at increased risk for psychiatric disorders: males for externalising disorders and females for developmental disorders. Observed gender interactions in the association between parental TBI and the psychiatric disorders of children warrants further study.

Preventive Medicine, 2018

Parental hospital-treated somatic illnesses during offspring's childhood associated with later of... more Parental hospital-treated somatic illnesses during offspring's childhood associated with later offspring use of psychotropic medication during childhood to young adult-The 1987 Finnish Birth Cohort study. The address for the corresponding author was captured as affiliation for all authors. Please check if appropriate. Ypmed(2017),

European Journal of Public Health, 2018

European Journal of Public Health, 2015

Journal of epidemiology and community health, Jan 28, 2016

The use of antidepressants, especially selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs), has been ... more The use of antidepressants, especially selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs), has been questioned due to poor efficacy and safety. We examined whether young violent offenders were more likely antidepressant users prior to their first violent offence than other young persons. The study is a follow-up of children born in Finland in 1987 (n=59 120), linking national registers to each other using personal identity codes. Data on psychotropic drug use came from a register of reimbursed drugs and data on crimes from a register on court convictions (after the age of 14 years). Participants were followed until the age of 18 years, and for some analyses until the end of the follow-up (mean 21 years). To adjust for differences in background characteristics, regression analyses for antidepressant use were made, using the no-conviction group as the reference. Proportions of young people convicted by the age of 18 years were: 5% of boys (1.7% for violent crimes) and 1% (0.5%) of girls....

Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica, 2016

Although underage pregnancies often end in induced abortion, data on girls who undergo terminatio... more Although underage pregnancies often end in induced abortion, data on girls who undergo termination of pregnancy are lacking. Our aim was to identify determinants of underage induced abortion and compare them with those of childbirth. All girls born in 1987 in Finland surviving the perinatal period (n = 29 041) were included in the study and divided into three study groups: Girls undergoing induced abortion (n = 1041, 3.6%) or childbirth (n = 395, 1.4%) at &amp;amp;amp;lt;18 years of age and girls with no underage pregnancies (n = 27 605, 95.0%). Shared risk factors of underage induced abortion and childbirth included early onset behavioral and emotional disorders [adjusted OR 1.9 (1.4-2.5) and 2.7 (95% CI 1.8-3.9)], a history of foster care [1.5 [1.1-1.9] and 3.0 [2.3-4.1)], and socioeconomic factors, including living in a family receiving income support [1.8 (1.5-2.1) and 3.4 (2.7-4.4)], respectively. Specific risk factors of underage induced abortion were psychoactive substance use disorders [2.2 (1.3-3.5)], having a mother who smoked during pregnancy [1.5 (1.3-1.8)] or had undergone induced abortion [1.8 (1.5-2.2)]. Coping with a chronic physical illness [0.7 (0.5-0.9)], and perinatal problems [0.6 (0.4-0.7)] were inversely associated with underage induced abortion. The traditionally acknowledged determinants of underage childbirth played a less prominent role in induced abortion. Novel risk factors of underage induced abortion were found, including severe substance abuse and adverse maternal reproductive history, and should be addressed at all levels offering youth healthcare and social welfare services.