Miia Kosonen | Mikkeli University of Applied Sciences (original) (raw)
Papers by Miia Kosonen
Tietoasiantuntija 35(5), 18-19, 2020
Tietoasiantuntija, 2020
Analogia on lähtöisin kreikan sanasta analogos, joka merkitsee yhtäpitävää. Sillä viitataan siis ... more Analogia on lähtöisin kreikan sanasta analogos, joka merkitsee yhtäpitävää. Sillä viitataan siis samankaltaisuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Niin ikään kreikan kielestä lähtöisin oleva metafora tarkoittaa sananmukaisesti 'kuljettaa yli'. Metaforat ovat käytännössä kielikuvia, joissa rinnastetaan kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa: ura on kuin merimatka, data joko uutta öljyä tai vanhaa hiekkaa, ja tiedolla johtaminen suunnistamista tai navigointia. Yrityksiä kannustetaan löytämään siniset merensä, sillä muutoin vaarana on, että bisnes muuttuu pian palavaksi öljylautaksi.
Tietoasiantuntija, 2020
Tarinallisuus kumpuaa ihmisen kyvystä kuvitella asioita ja rakentaa narratiivisia kokonaisuuksia ... more Tarinallisuus kumpuaa ihmisen kyvystä kuvitella asioita ja rakentaa narratiivisia kokonaisuuksia kokemastaan. Tarinoiden avulla voidaan ymmärtää maailmaa, eläytyä ja samaistua muiden kokemuksiin. Hurjimmankin tarinavillityksen keskellä on silti muistettava kertomusmuodon rajat.
Tarinat ovat arvokkaimpia silloin kun niiden rooli ja rajoitteet on ymmärretty, muistuttavat Kertomuksen vaarat -projektin havainnot. Kertomuksen kertoo aina joku jossain tilanteessa jollekin yleisölle ja jossain tarkoituksessa. Tyypillisin ja tehokkain kertomus kertoo yksilön mullistavasta kokemuksesta ja sisältää samastuttavia yksityiskohtia.
Tietoasiantuntija, 35(2/3), 32-33, 2020
Maaliskuussa 2020 jokainen uutisia edes pintapuolisesti seuraava suomalainen oppi, mitä tarkoitet... more Maaliskuussa 2020 jokainen uutisia edes pintapuolisesti seuraava suomalainen oppi, mitä tarkoitetaan käyrän madaltamisella. Koronaepidemian ajallista leviämistä kuvaava käyrä muuttui nopeasti kansakunnan kollektiiviseksi todellisuudeksi, kun ihmisille valkeni, että kysymys oli satojen tai pahimmassa tapauksessa tuhansien suomalaisten hengistä. Epidemian nopea leviäminen olisi merkinnyt terveydenhuoltojärjestelmämme ylikuormittumista ja lääkäreille eettisesti vaikeita päätöksiä siitä, ketkä saavat tehohoitoa ja ketkä eivät.
Tietoasiantuntija, 2018
Tietoasiantuntija-lehden artikkelisarjassani julkaistiin vuosina 2018-2019 seitsemän osaa sekä yh... more Tietoasiantuntija-lehden artikkelisarjassani julkaistiin vuosina 2018-2019 seitsemän osaa sekä yhteenveto. Kirjoituksilla haluttiin havainnollistaa, mitä tietojohtamisessa on meneillään eri puolilla Suomea ja millaisia tuloksia alan tutkimus tuottaa. Kohteita olivat Tampere, Lappeenranta, Turku, Helsinki, Oulu ja Mikkeli.
Tietoasiantuntija, 35(1), 32-33 , 2020
Yksi tietojohtamisen perusongelmista on siinä, että informaation määrä kasvaa räjähdysmäisesti ve... more Yksi tietojohtamisen perusongelmista on siinä, että informaation määrä kasvaa räjähdysmäisesti verrattuna sen hyödyntämiseen. Emme tiedä, että voisimme tietää jo-niinpä saatamme keskittyä haalimaan vielä vähän lisää informaatiota, raportteja ja selvityksiä. Tietäminen on ymmärtämisen prosessin lopputulos. Jos ylipäätään puhutaan tiedosta ja tietämisestä, tarkoitamme jotain, jolla on merkitystä vain käytössä, eli sisäistettynä, ymmärrettynä ja tullessaan osaksi toimintaa. Kognitiiviset vinoumat huijaavat ajatteluamme Ymmärtämiseen ei ole nopeita oikoteitä. Oppiminen on usein hidasta ja koko elämän mittaista. Mutta löytyisikö apukeinoja, joiden avulla tutkittua tietoa voidaan soveltaa arjessa ja päätöksenteossa nykyistä enemmän? Tähän uskomme, ja esittelemme sarjassa myös esimerkkejä väitteen tueksi. Tietojohtaminen, ja varsinkin sen alalaji tiedolla johtaminen, on yksinkertaisesti mahdottomuus ilman ymmärrystä ihmismielestä. Pelkästään Wikipedian artikkeli kognitiivisista vinoumista esittelee 188 erilaista ajatusharhaa. Näemme itsemme positiivisessa valossa ja uskomme olevamme esimerkiksi keskimääräistä parempia autoilijoita (poislukien ns. huijarisyndroomaiset ihmiset, jotka uskovat, etteivät osaa mitään). Aivojamme on myös uskomattoman helppoa huijata. Erään tutkimuksen mukaan ihmiset pitivät tuntematonta keskustelukumppania miellyttävämpänä, jos heillä oli samaan aikaan kädessään mukillinen lämmintä juomaa (Williams & Bargh, 2008). Yliluottamusharha ilmenee siinä, että kuvittelemme kaikkien innostuvan uusista toimenpideohjelmista yhtä paljon kuin niiden tekijät. Tutkijat puolestaan saattavat olettaa, että kaikki ymmärtävät uuden löydöksen arvon, eivätkä vaivaudu kertomaan mistä on kysymys ja mihin se liittyy. Harvemmin asia on näin onnellisesti. Tuuppaus auttaa suuntaamaan ihmisten käyttäytymistä Tuuppaaminen (nudging) sopiikin erityisen hyvin tilanteisiin, joiden taustalla on uskomuksiin ja ihmisen käytökseen liittyviä toiminnan esteitä. Menetelmän juuret ovat käyttäytymistieteessä, käyttäytymistaloustieteessä ja poliittisessa filosofiassa. Tuuppaaminen tarkoittaa ihmisten käyttäytymisen suuntaamista haluttuun tavoitteeseen myönteisen vahvistamisen ja valintojen helpottamisen avulla, eli kehittämällä ns. valinta-arkkitehtuuria. Tekniikoita on useita. Halutusta tavoitteesta voidaan esimerkiksi tehdä tarjolla oleva oletusvaihtoehto (default), lisätä sen näkyvyyttä (salience), tai luottaa ihmisten taipumukseen ottaa mallia muiden käyttäytymisestä (social proof heuristics). Tuuppauksen neljä kulmakiveä kiteytyvät EAST-kehikossa (Easy, Attractive, Social, Timely): helppous, houkuttelevuus, sosiaaliset vaikuttimet ja aika. Menetelmää on hyödynnetty muun muassa palvelumuotoilussa. Toisinaan puhutaan vielä suoremmin käyttäytymisen muotoilusta. Tuuppaamisen
Social media and the researcher's ethics
International Journal of Innovation Management, 2013
Ifip Tc5 Wg5 5 Publications, 2007
Http Dx Doi Org 10 1080 02642069 2011 623774, Apr 15, 2013
International Journal of Electronic Marketing and Retailing, Mar 20, 2015
The purpose of this paper is to explore, firstly, how companies and customers interact using soci... more The purpose of this paper is to explore, firstly, how companies and customers interact using social media, and secondly, how social-media-mediated interactions support customer collaboration. We identify two modes of interaction: the relationship-oriented mode and ...
International Journal of Web Based Communities, 2009
ESIPUHE Julkaisun artikkelit liittyvät ajankohtaiseen teemaan: demokratian ja osallistumisen tule... more ESIPUHE Julkaisun artikkelit liittyvät ajankohtaiseen teemaan: demokratian ja osallistumisen tulevaisuuden kehitys. Suomalainen hyvinvointivaltio julkisen sektorin tuottamine palveluineen tarvitsee tuekseen kansalaisten sitoutumisen yhteisen hyvän ...
In this study, we sketch a "problem-based perspective" of the service business, followi... more In this study, we sketch a "problem-based perspective" of the service business, following the latest theoretical developments in the field of the knowledge-based view of the firm and the related problem-solving perspective. In particular, we approach services as "problems to be solved" for and with the customer. Our paper outlines a framework in which the knowledge processes regarding service delivery are conceptualized on two axes: 1) the intensity of knowledge sharing and co-creation of services between the provider and the customer and 2) the nature of the problem-solving process regarding the service delivery. Based on the developed conceptual framework, we provide implications concerning the organizing of various types of services in terms of the different problem-solving processes they require. Furthermore, after identifying the distinctive problem-solving processes with the help of the typology, theoretical and practical implications for service and knowle...
Journal of Applied Journalism & Media Studies, 2014
ABSTRACT A firm’s dominant logic refers to the mindset of the business in which it operates, and ... more ABSTRACT A firm’s dominant logic refers to the mindset of the business in which it operates, and incorporates elements such as core beliefs about its role in its operating environments. We unravel the dynamics of competing dominant logics in the publishing industry. We identify five tensions between the traditional print-oriented dominant logic and the new emerging dominant logic of the online business. We also observe differences between the mindsets of four professional groups, namely chief editors, journalists, online developers and managers. We argue that the tensions do not only exist on the operational level but also on the cognitive level and between the professional groups.
International Journal of Innovation Management, 2014
ABSTRACT
Tietoasiantuntija 35(5), 18-19, 2020
Tietoasiantuntija, 2020
Analogia on lähtöisin kreikan sanasta analogos, joka merkitsee yhtäpitävää. Sillä viitataan siis ... more Analogia on lähtöisin kreikan sanasta analogos, joka merkitsee yhtäpitävää. Sillä viitataan siis samankaltaisuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Niin ikään kreikan kielestä lähtöisin oleva metafora tarkoittaa sananmukaisesti 'kuljettaa yli'. Metaforat ovat käytännössä kielikuvia, joissa rinnastetaan kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa: ura on kuin merimatka, data joko uutta öljyä tai vanhaa hiekkaa, ja tiedolla johtaminen suunnistamista tai navigointia. Yrityksiä kannustetaan löytämään siniset merensä, sillä muutoin vaarana on, että bisnes muuttuu pian palavaksi öljylautaksi.
Tietoasiantuntija, 2020
Tarinallisuus kumpuaa ihmisen kyvystä kuvitella asioita ja rakentaa narratiivisia kokonaisuuksia ... more Tarinallisuus kumpuaa ihmisen kyvystä kuvitella asioita ja rakentaa narratiivisia kokonaisuuksia kokemastaan. Tarinoiden avulla voidaan ymmärtää maailmaa, eläytyä ja samaistua muiden kokemuksiin. Hurjimmankin tarinavillityksen keskellä on silti muistettava kertomusmuodon rajat.
Tarinat ovat arvokkaimpia silloin kun niiden rooli ja rajoitteet on ymmärretty, muistuttavat Kertomuksen vaarat -projektin havainnot. Kertomuksen kertoo aina joku jossain tilanteessa jollekin yleisölle ja jossain tarkoituksessa. Tyypillisin ja tehokkain kertomus kertoo yksilön mullistavasta kokemuksesta ja sisältää samastuttavia yksityiskohtia.
Tietoasiantuntija, 35(2/3), 32-33, 2020
Maaliskuussa 2020 jokainen uutisia edes pintapuolisesti seuraava suomalainen oppi, mitä tarkoitet... more Maaliskuussa 2020 jokainen uutisia edes pintapuolisesti seuraava suomalainen oppi, mitä tarkoitetaan käyrän madaltamisella. Koronaepidemian ajallista leviämistä kuvaava käyrä muuttui nopeasti kansakunnan kollektiiviseksi todellisuudeksi, kun ihmisille valkeni, että kysymys oli satojen tai pahimmassa tapauksessa tuhansien suomalaisten hengistä. Epidemian nopea leviäminen olisi merkinnyt terveydenhuoltojärjestelmämme ylikuormittumista ja lääkäreille eettisesti vaikeita päätöksiä siitä, ketkä saavat tehohoitoa ja ketkä eivät.
Tietoasiantuntija, 2018
Tietoasiantuntija-lehden artikkelisarjassani julkaistiin vuosina 2018-2019 seitsemän osaa sekä yh... more Tietoasiantuntija-lehden artikkelisarjassani julkaistiin vuosina 2018-2019 seitsemän osaa sekä yhteenveto. Kirjoituksilla haluttiin havainnollistaa, mitä tietojohtamisessa on meneillään eri puolilla Suomea ja millaisia tuloksia alan tutkimus tuottaa. Kohteita olivat Tampere, Lappeenranta, Turku, Helsinki, Oulu ja Mikkeli.
Tietoasiantuntija, 35(1), 32-33 , 2020
Yksi tietojohtamisen perusongelmista on siinä, että informaation määrä kasvaa räjähdysmäisesti ve... more Yksi tietojohtamisen perusongelmista on siinä, että informaation määrä kasvaa räjähdysmäisesti verrattuna sen hyödyntämiseen. Emme tiedä, että voisimme tietää jo-niinpä saatamme keskittyä haalimaan vielä vähän lisää informaatiota, raportteja ja selvityksiä. Tietäminen on ymmärtämisen prosessin lopputulos. Jos ylipäätään puhutaan tiedosta ja tietämisestä, tarkoitamme jotain, jolla on merkitystä vain käytössä, eli sisäistettynä, ymmärrettynä ja tullessaan osaksi toimintaa. Kognitiiviset vinoumat huijaavat ajatteluamme Ymmärtämiseen ei ole nopeita oikoteitä. Oppiminen on usein hidasta ja koko elämän mittaista. Mutta löytyisikö apukeinoja, joiden avulla tutkittua tietoa voidaan soveltaa arjessa ja päätöksenteossa nykyistä enemmän? Tähän uskomme, ja esittelemme sarjassa myös esimerkkejä väitteen tueksi. Tietojohtaminen, ja varsinkin sen alalaji tiedolla johtaminen, on yksinkertaisesti mahdottomuus ilman ymmärrystä ihmismielestä. Pelkästään Wikipedian artikkeli kognitiivisista vinoumista esittelee 188 erilaista ajatusharhaa. Näemme itsemme positiivisessa valossa ja uskomme olevamme esimerkiksi keskimääräistä parempia autoilijoita (poislukien ns. huijarisyndroomaiset ihmiset, jotka uskovat, etteivät osaa mitään). Aivojamme on myös uskomattoman helppoa huijata. Erään tutkimuksen mukaan ihmiset pitivät tuntematonta keskustelukumppania miellyttävämpänä, jos heillä oli samaan aikaan kädessään mukillinen lämmintä juomaa (Williams & Bargh, 2008). Yliluottamusharha ilmenee siinä, että kuvittelemme kaikkien innostuvan uusista toimenpideohjelmista yhtä paljon kuin niiden tekijät. Tutkijat puolestaan saattavat olettaa, että kaikki ymmärtävät uuden löydöksen arvon, eivätkä vaivaudu kertomaan mistä on kysymys ja mihin se liittyy. Harvemmin asia on näin onnellisesti. Tuuppaus auttaa suuntaamaan ihmisten käyttäytymistä Tuuppaaminen (nudging) sopiikin erityisen hyvin tilanteisiin, joiden taustalla on uskomuksiin ja ihmisen käytökseen liittyviä toiminnan esteitä. Menetelmän juuret ovat käyttäytymistieteessä, käyttäytymistaloustieteessä ja poliittisessa filosofiassa. Tuuppaaminen tarkoittaa ihmisten käyttäytymisen suuntaamista haluttuun tavoitteeseen myönteisen vahvistamisen ja valintojen helpottamisen avulla, eli kehittämällä ns. valinta-arkkitehtuuria. Tekniikoita on useita. Halutusta tavoitteesta voidaan esimerkiksi tehdä tarjolla oleva oletusvaihtoehto (default), lisätä sen näkyvyyttä (salience), tai luottaa ihmisten taipumukseen ottaa mallia muiden käyttäytymisestä (social proof heuristics). Tuuppauksen neljä kulmakiveä kiteytyvät EAST-kehikossa (Easy, Attractive, Social, Timely): helppous, houkuttelevuus, sosiaaliset vaikuttimet ja aika. Menetelmää on hyödynnetty muun muassa palvelumuotoilussa. Toisinaan puhutaan vielä suoremmin käyttäytymisen muotoilusta. Tuuppaamisen
Social media and the researcher's ethics
International Journal of Innovation Management, 2013
Ifip Tc5 Wg5 5 Publications, 2007
Http Dx Doi Org 10 1080 02642069 2011 623774, Apr 15, 2013
International Journal of Electronic Marketing and Retailing, Mar 20, 2015
The purpose of this paper is to explore, firstly, how companies and customers interact using soci... more The purpose of this paper is to explore, firstly, how companies and customers interact using social media, and secondly, how social-media-mediated interactions support customer collaboration. We identify two modes of interaction: the relationship-oriented mode and ...
International Journal of Web Based Communities, 2009
ESIPUHE Julkaisun artikkelit liittyvät ajankohtaiseen teemaan: demokratian ja osallistumisen tule... more ESIPUHE Julkaisun artikkelit liittyvät ajankohtaiseen teemaan: demokratian ja osallistumisen tulevaisuuden kehitys. Suomalainen hyvinvointivaltio julkisen sektorin tuottamine palveluineen tarvitsee tuekseen kansalaisten sitoutumisen yhteisen hyvän ...
In this study, we sketch a "problem-based perspective" of the service business, followi... more In this study, we sketch a "problem-based perspective" of the service business, following the latest theoretical developments in the field of the knowledge-based view of the firm and the related problem-solving perspective. In particular, we approach services as "problems to be solved" for and with the customer. Our paper outlines a framework in which the knowledge processes regarding service delivery are conceptualized on two axes: 1) the intensity of knowledge sharing and co-creation of services between the provider and the customer and 2) the nature of the problem-solving process regarding the service delivery. Based on the developed conceptual framework, we provide implications concerning the organizing of various types of services in terms of the different problem-solving processes they require. Furthermore, after identifying the distinctive problem-solving processes with the help of the typology, theoretical and practical implications for service and knowle...
Journal of Applied Journalism & Media Studies, 2014
ABSTRACT A firm’s dominant logic refers to the mindset of the business in which it operates, and ... more ABSTRACT A firm’s dominant logic refers to the mindset of the business in which it operates, and incorporates elements such as core beliefs about its role in its operating environments. We unravel the dynamics of competing dominant logics in the publishing industry. We identify five tensions between the traditional print-oriented dominant logic and the new emerging dominant logic of the online business. We also observe differences between the mindsets of four professional groups, namely chief editors, journalists, online developers and managers. We argue that the tensions do not only exist on the operational level but also on the cognitive level and between the professional groups.
International Journal of Innovation Management, 2014
ABSTRACT