Jukka Sihvonen | University of Turku (original) (raw)
Papers by Jukka Sihvonen
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Cultural Studies Now andin the Future 5-9.4.90 University of llinois (Champagne-Urbana) Il linois... more Cultural Studies Now andin the Future 5-9.4.90 University of llinois (Champagne-Urbana) Il linoisin yliopistossa j arj estettiin huhtikuun alussa I 990 kansainvdlinen kongressi, jonka suureellinen otsikko oli "Cultural Studies Now and in the Future". Jdrjestelytoimikunnan puheenjohtajan, Suomessakin alkuvuodesta kdyneen, Larry Grossbergin mukaan tarkoituksena oli koota yhteen kaikki kansainvrilisesti merkifi avat kulttuurintutkimuksen "teoreetikot" ja luodata sekd ongelmia ettd suuntaviittoja 90-lur,u11e siirryttiiessii. Tapahtuma itsessddn rakentui esitelmdsessioiden ympiirille, jotka oli ryhmitelty viiljiksi kokonaisuuksiksi tyyliin "The Politics of the Popular", "Fictions of Science and Technology" tai "Audiences; Is Anybody Out There?". Puhujakaarti oli kokonaisuudessaan vaikuttava: mm.
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Liihikuvan kiiiipenhaminalainen kirjeenvaihtaja Palle Schantz Lauridsen opiskeli vuoden (1986-E7)... more Liihikuvan kiiiipenhaminalainen kirjeenvaihtaja Palle Schantz Lauridsen opiskeli vuoden (1986-E7) Pariisissa Christian Metzin oppilaana. Oheinen haastattelu on tehty keviittalvella 1987 ja se on aiemmin julkaistu tanskankielisenii kiiinniiksenii TryllelygtenJehdessi (no. 2/toukokuu 1987, s. 7-39). Haastattelun suomennoksen ja editoinnin (ioitakin osia on lyhennetty ja yhdistelty) ovat tehneet John Sundholm ja Jukka Sihvonen. Mutta aivan aluksi, Christian Metzin terveiset Liihikuvan lukijoille: Pour ce qui est des amis finlandais qui ont le courage d'dtre encore Metzophiles si ou Nord, et dans l'une des trois seules langues non indoeuropdennes d'Europe, je me sens une grande sympathie pour eux, et (sdrieusement) s'ils dtablissent un Ddpartement Universitaire, c'est un gros trovoil, qui mdrile d'€tre encourogd. Donc, bien entendu, d'accord.
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Epailemattii pyhli sekli vieh[rtiiii ettii sisiiltiiii ainutlaatuista arvoa, mutta samalla se ilm... more Epailemattii pyhli sekli vieh[rtiiii ettii sisiiltiiii ainutlaatuista arvoa, mutta samalla se ilmenee tainnuttavan vaarallisena suhteessa siihen selkeiin ja maalliseen maailmaan, jota ihmiskunta pitiiii etuoikeutettuna valtakuntanaan.l Kieli ja kuva Tutkittaessa elokuvateorian perinteess:i semiotiikan
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
An academic directory and search engine.
Teoksessa Jukka Sihvonen (toim.), UTTutkimusretkiä …, 1991
Teoksessa T. Taira & P. Väliaho (toim.) Vastarintaa …, 2004
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
The third adaptation of The Unknown Soldier premiered during the celebration of the centennial an... more The third adaptation of The Unknown Soldier premiered during the celebration of the centennial anniversary of Finland’s independence in 2017. The original novel by Väinö Linna was published in 1954. This article will set the story of the novel briefly in both historical and authorial contexts. Then the discussion concentrates on characteristics of spectatorship and observations about differences between the three film adaptations of the novel, the first directed by Edvin Laine (1955), the second by Rauni Mollberg (1985) and the most recent version, again some 30 years later, directed by Aku Louhimies (2017). Analysis of this film highlights differences from the earlier adaptations as well as additions and shifts in emphasis when compared to the novel, such as the role of the home front and the focus on particular characters, especially corporal Rokka.
Sananjalka, Nov 26, 2019
Yhdysvaltalainen elokuva-ja televisiotieteen professori Jim Collins (2010, passim.) väittää Bring... more Yhdysvaltalainen elokuva-ja televisiotieteen professori Jim Collins (2010, passim.) väittää Bring on the books for everybody-How literary culture became popular culture-tutkimuksessaan, että nykyhetken digitalisoituneessa mediamaisemassa kirjallisuus pitäisi ymmärtää uudella tavalla. Collinsin mukaan kirjallisuutta ei enää pidä ajatella printtiteknologian valmistamina tuotteina eli kirjaksi painettuina teoksina. Sen sijaan kirjallisuus pitäisi ymmärtää populaarikulttuuriksi, joka ilmestyy erilaisissa muodoissa, niin elokuvina, Oprah Winfreyn Kirjakerhon keskusteluina kuin vaikkapa nettiyhteisöjen kirjallisuuskeskustelupalstoina. Collinsin mielestä "kirjallisuuden kokeminen ja lukeminen" on yhtä hyvin kirjan lukemista kuin kirjasta tehdyn elokuvan katsomista tai kirjoihin liittyviin oheistuotteisiin paneutumista. Collinsin tutkimus osoittaa, miten kirjallinen kulttuuri on voinut saada digitalisaation ja mediamurrosten myötä uudenlaisia muotoja. Tutkimus myös todentaa sen, miten kirja(llisuus) siirtyy toisiin taiteisiin yhä suuremmissa määrin (vrt. Thon 2016, xvii). Viimein se julistaa myös käsitteen lukeminen monimerkityksisyyden puolesta. Collinsin tutkimuksen keskeinen painopiste on tarkastella kirjallisuudesta tehtyjä adaptaatioita, erityisesti filmatisointeja. Niitä tutkiessaan Collins samastaa kirjallisuuden lukemisen elokuvan katsomiseen. Tällöin taidelajien erityisyys poistetaan ja, huolimatta eroista kirjallisen ja elokuvallisen ilmaisun välillä, sekä kirjallisuudesta että elokuvasta tulee lähinnä tietyn tarinamaailman ja tunnekokemusten välittämistä. Artikkelimme paneutuu kirjallisuudesta tehtyihin elokuva-adaptaatioihin, mutta näkemyksemme poikkeaa ratkaisevasti Collinsista: vaikka alkuteoksen ja siitä tehdyn version väliltä löytyy runsaasti yhtäläisyyksiä-esimerkiksi tarinasisällöissä ja henkilöhahmoissa-ovat alkuteos ja adaptaatio aina erilaisia juuri siksi, että niiden media (kirjallisuudesta elokuvaan) ja ilmai
Teoksessa P. Hyttinen (toim.) Merkintojä Robert …, 1988
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Nykyelokuvan tunnetuimpiin kuuluvalla amerikkalaisella elokuvantekijällä ja -ajattelijalla, Stan ... more Nykyelokuvan tunnetuimpiin kuuluvalla amerikkalaisella elokuvantekijällä ja -ajattelijalla, Stan Brakhagella (syntymänimeltään Robert Sanders), oli kuollessaan 70-vuotiaana maaliskuussa vuonna 2003 noin viidenkymmenen työteliään vuoden ja lähes neljänsadan elokuvan tuotanto takanaan. Elokuvista lyhimmät ovat alle kymmenen sekunnin mittaisia, mutta pisimmät vastaavasti yltävät yli neljään tuntiin. Laajan ja moniaineksisen tuotannon pysyväksi tavoitteeksi muodostui jo varhain pyrkimys taltioida ihmissilmän rajatonta kykyä nähdä ilmeisen tuolle puolen.
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Cultural Studies Now andin the Future 5-9.4.90 University of llinois (Champagne-Urbana) Il linois... more Cultural Studies Now andin the Future 5-9.4.90 University of llinois (Champagne-Urbana) Il linoisin yliopistossa j arj estettiin huhtikuun alussa I 990 kansainvdlinen kongressi, jonka suureellinen otsikko oli "Cultural Studies Now and in the Future". Jdrjestelytoimikunnan puheenjohtajan, Suomessakin alkuvuodesta kdyneen, Larry Grossbergin mukaan tarkoituksena oli koota yhteen kaikki kansainvrilisesti merkifi avat kulttuurintutkimuksen "teoreetikot" ja luodata sekd ongelmia ettd suuntaviittoja 90-lur,u11e siirryttiiessii. Tapahtuma itsessddn rakentui esitelmdsessioiden ympiirille, jotka oli ryhmitelty viiljiksi kokonaisuuksiksi tyyliin "The Politics of the Popular", "Fictions of Science and Technology" tai "Audiences; Is Anybody Out There?". Puhujakaarti oli kokonaisuudessaan vaikuttava: mm.
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Liihikuvan kiiiipenhaminalainen kirjeenvaihtaja Palle Schantz Lauridsen opiskeli vuoden (1986-E7)... more Liihikuvan kiiiipenhaminalainen kirjeenvaihtaja Palle Schantz Lauridsen opiskeli vuoden (1986-E7) Pariisissa Christian Metzin oppilaana. Oheinen haastattelu on tehty keviittalvella 1987 ja se on aiemmin julkaistu tanskankielisenii kiiinniiksenii TryllelygtenJehdessi (no. 2/toukokuu 1987, s. 7-39). Haastattelun suomennoksen ja editoinnin (ioitakin osia on lyhennetty ja yhdistelty) ovat tehneet John Sundholm ja Jukka Sihvonen. Mutta aivan aluksi, Christian Metzin terveiset Liihikuvan lukijoille: Pour ce qui est des amis finlandais qui ont le courage d'dtre encore Metzophiles si ou Nord, et dans l'une des trois seules langues non indoeuropdennes d'Europe, je me sens une grande sympathie pour eux, et (sdrieusement) s'ils dtablissent un Ddpartement Universitaire, c'est un gros trovoil, qui mdrile d'€tre encourogd. Donc, bien entendu, d'accord.
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Epailemattii pyhli sekli vieh[rtiiii ettii sisiiltiiii ainutlaatuista arvoa, mutta samalla se ilm... more Epailemattii pyhli sekli vieh[rtiiii ettii sisiiltiiii ainutlaatuista arvoa, mutta samalla se ilmenee tainnuttavan vaarallisena suhteessa siihen selkeiin ja maalliseen maailmaan, jota ihmiskunta pitiiii etuoikeutettuna valtakuntanaan.l Kieli ja kuva Tutkittaessa elokuvateorian perinteess:i semiotiikan
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
An academic directory and search engine.
Teoksessa Jukka Sihvonen (toim.), UTTutkimusretkiä …, 1991
Teoksessa T. Taira & P. Väliaho (toim.) Vastarintaa …, 2004
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
The third adaptation of The Unknown Soldier premiered during the celebration of the centennial an... more The third adaptation of The Unknown Soldier premiered during the celebration of the centennial anniversary of Finland’s independence in 2017. The original novel by Väinö Linna was published in 1954. This article will set the story of the novel briefly in both historical and authorial contexts. Then the discussion concentrates on characteristics of spectatorship and observations about differences between the three film adaptations of the novel, the first directed by Edvin Laine (1955), the second by Rauni Mollberg (1985) and the most recent version, again some 30 years later, directed by Aku Louhimies (2017). Analysis of this film highlights differences from the earlier adaptations as well as additions and shifts in emphasis when compared to the novel, such as the role of the home front and the focus on particular characters, especially corporal Rokka.
Sananjalka, Nov 26, 2019
Yhdysvaltalainen elokuva-ja televisiotieteen professori Jim Collins (2010, passim.) väittää Bring... more Yhdysvaltalainen elokuva-ja televisiotieteen professori Jim Collins (2010, passim.) väittää Bring on the books for everybody-How literary culture became popular culture-tutkimuksessaan, että nykyhetken digitalisoituneessa mediamaisemassa kirjallisuus pitäisi ymmärtää uudella tavalla. Collinsin mukaan kirjallisuutta ei enää pidä ajatella printtiteknologian valmistamina tuotteina eli kirjaksi painettuina teoksina. Sen sijaan kirjallisuus pitäisi ymmärtää populaarikulttuuriksi, joka ilmestyy erilaisissa muodoissa, niin elokuvina, Oprah Winfreyn Kirjakerhon keskusteluina kuin vaikkapa nettiyhteisöjen kirjallisuuskeskustelupalstoina. Collinsin mielestä "kirjallisuuden kokeminen ja lukeminen" on yhtä hyvin kirjan lukemista kuin kirjasta tehdyn elokuvan katsomista tai kirjoihin liittyviin oheistuotteisiin paneutumista. Collinsin tutkimus osoittaa, miten kirjallinen kulttuuri on voinut saada digitalisaation ja mediamurrosten myötä uudenlaisia muotoja. Tutkimus myös todentaa sen, miten kirja(llisuus) siirtyy toisiin taiteisiin yhä suuremmissa määrin (vrt. Thon 2016, xvii). Viimein se julistaa myös käsitteen lukeminen monimerkityksisyyden puolesta. Collinsin tutkimuksen keskeinen painopiste on tarkastella kirjallisuudesta tehtyjä adaptaatioita, erityisesti filmatisointeja. Niitä tutkiessaan Collins samastaa kirjallisuuden lukemisen elokuvan katsomiseen. Tällöin taidelajien erityisyys poistetaan ja, huolimatta eroista kirjallisen ja elokuvallisen ilmaisun välillä, sekä kirjallisuudesta että elokuvasta tulee lähinnä tietyn tarinamaailman ja tunnekokemusten välittämistä. Artikkelimme paneutuu kirjallisuudesta tehtyihin elokuva-adaptaatioihin, mutta näkemyksemme poikkeaa ratkaisevasti Collinsista: vaikka alkuteoksen ja siitä tehdyn version väliltä löytyy runsaasti yhtäläisyyksiä-esimerkiksi tarinasisällöissä ja henkilöhahmoissa-ovat alkuteos ja adaptaatio aina erilaisia juuri siksi, että niiden media (kirjallisuudesta elokuvaan) ja ilmai
Teoksessa P. Hyttinen (toim.) Merkintojä Robert …, 1988
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu
Nykyelokuvan tunnetuimpiin kuuluvalla amerikkalaisella elokuvantekijällä ja -ajattelijalla, Stan ... more Nykyelokuvan tunnetuimpiin kuuluvalla amerikkalaisella elokuvantekijällä ja -ajattelijalla, Stan Brakhagella (syntymänimeltään Robert Sanders), oli kuollessaan 70-vuotiaana maaliskuussa vuonna 2003 noin viidenkymmenen työteliään vuoden ja lähes neljänsadan elokuvan tuotanto takanaan. Elokuvista lyhimmät ovat alle kymmenen sekunnin mittaisia, mutta pisimmät vastaavasti yltävät yli neljään tuntiin. Laajan ja moniaineksisen tuotannon pysyväksi tavoitteeksi muodostui jo varhain pyrkimys taltioida ihmissilmän rajatonta kykyä nähdä ilmeisen tuolle puolen.