Kalevi Luoma - Academia.edu (original) (raw)
Papers by Kalevi Luoma
RePEc: Research Papers in Economics, Nov 1, 2014
Empirical evidence on economies of scale in healthcare is mostly based on the cost effects of hos... more Empirical evidence on economies of scale in healthcare is mostly based on the cost effects of hospital mergers. In contrast to earlier studies, this paper approaches the economies of scale issue by analysing the break-ups of municipal health centre federations. We use the difference-indifference models to evaluate the break-up impacts on costs, outputs and efficiency of health centres in Finland between 1990 and 2003. To address potential non-random or endogenous treatment assignment we also utilize propensity score difference-indifference approach. For cost efficiency estimation we use the non-parametric order-alpha method that is more suitable for small samples than the traditional efficiency estimators. Our results show that healthcare costs have grown considerably faster for the seceded health centres than for the similar non-seceded ones, while outputs have increased more for the former than for the latter group. Interestingly, we find the impact of break-ups to be insignificant on the productive efficiency of health centres.
Tiivistelmä: Tutkimuksessa selvitetään miten laman aiheuttama tulotason lasku ja sen myötä verotu... more Tiivistelmä: Tutkimuksessa selvitetään miten laman aiheuttama tulotason lasku ja sen myötä verotulojen supistuminen sekä valtionosuusuudistus vaikuttivat kuntien julkisten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon menojen kehitykseen vuosina 1990-96. Terveydenhuoltomenot olivat korkeimmillaan vuonna 1991. Vuosina 1992-94 terveydenhuoltomenot laskivat. Vuonna 1995 menot kääntyivät nousuun useimmissa kunnissa. Menojen kasvu nopeutui selvästi seuraavana vuonna, mutta reaaliset kuntien terveydenhuoltomenot asukasta kohti olivat kuitenkin vielä vuonna 1996 keskimäärin 10 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Alimpien kantokykyluokkien kuntien (korkeimmat valtionosuusprosentit) menot supistuivat voimakkaammin kuin muiden kantokykyluokkien kuntien. Kuntien väliset menoerot kaventuivat, alimman ja ylimmän kvartiilin välinen ero supistui neljänneksen vuosina 1992-96. Ekonometrisen mallin tulosten perusteella kunnan taloudellisilla resursseilla, vanhusten määrällä ja yksityisten palvelujen tarjonnalla oli positiivinen vaikutus kunnan terveydenhuoltomenojen kehitykseen. Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksella on tulosten mukaan menojen kasvua hidastava vaikutus.
RePEc: Research Papers in Economics, 1992
Sisällys 1 Johdanto 2 Talousteorian näkemys paikallistason tehtävistä, rahoituksesta ja kuntakoos... more Sisällys 1 Johdanto 2 Talousteorian näkemys paikallistason tehtävistä, rahoituksesta ja kuntakoosta 2.1 Julkisen sektorin tehtäväjako 2.2 Paikallistason rahoitus 2.3 Kuntien optimikoko 3 Keskeisimpien peruspalvelujen tuotantomallit käytännössä 4 Havaintoja kuntakoon ja kuntien menojen välisestä yhteydestä 5 Kuntakoon ja palvelujen väestöpohjan yhteydet keskeisimpien palvelujen järjestämisen tehokkuuteen
RePEc: Research Papers in Economics, Sep 13, 2007
We examine the expenditure and efficiency effects of secessions of health centre federations betw... more We examine the expenditure and efficiency effects of secessions of health centre federations between 1990 and 2003. Using both regression and matching techniques we find statistically significant effects. According to results, the per capita primary health care expenditure growth is approximately five percent higher in seceded health centres compared to all non-seceded health centres. Using nearest neighbour matching, we find that the average secession effect is eight percent on per capita primary health care expenditures. We find no effect on specialised health care expenditures. Using an indicator of health centre service volume, we find that secessions had no positive effects on the productivity development in the long term. The rapid expenditure growth of seceded health centres can thus be explained both by increasing service volume and decreasing productivity.
RePEc: Research Papers in Economics, Jun 18, 2003
A nationwide interview survey data is used to analyse by means of ordered logit models the impact... more A nationwide interview survey data is used to analyse by means of ordered logit models the impacts of age, dependency and other factors on probabilities to use home and community care for the elderly. With these models and the age profile of the institutional care, we have made projections of service specific dependency, age and gender distributions by 2030. In our scenarios we assume that improvements in functional ability of the elderly will by 2030 increase the average starting-age for using home and community care by three or five years and delay the admission into institutional care by three years. We also make an assumption that quality of care is raised by increasing staffing levels in the care of elderly to the level which was considered sufficient for good quality care according to recommendations made by a recent expert working group. To meet the resource needs caused by the rise in the projected number of elderly population would require 1.9 % annual increase in operating costs. Increasing staffing levels to correspond good quality care would increase costs by 2.6 % annually. However, postponing the average starting-age by three years would leave the annual increase to 1.2 %, even with better care quality. In case good quality of care is desired already by 2010 operating costs would need to be increased by 3.6 % annually.
Tiivistelmä: Tutkimuksessa on mitattu perusterveydenhuollon tuottavuuskehitystä terveyskeskusten ... more Tiivistelmä: Tutkimuksessa on mitattu perusterveydenhuollon tuottavuuskehitystä terveyskeskusten keskeisten palvelusuoritteiden ja reaalisten käyttökustannusten suhteena. Sen nostaminen on perusedellytys sille, että kunnat pystyvät hillitsemään ennakoitua terveysmenojen kasvua. Tutkimuksen kohteena olivat terveyskeskukset, joissa oli sekä avo-että vuodeosastohoitoa vuosina 1997-2003. Keskivertoterveyskeskuksen tuottavuus laski ajanjaksolla laskutavasta riippuen 12,5-14 %. Terveyskeskusten resurssien lisääminen ei näytä johtaneen palvelumäärän vastaavaan kasvuun vaan yksikkökustannusten kohoamiseen. Kehitystä selittävissä malleissa tuottavuuden laskuun vaikutti eniten kunnan verotulot (veroäyrit / asukas), vajaat 3 %. Myös yli 85-vuotiaiden osuuden kasvulla sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja lääkärien henkilökuntaosuuden laskulla oli merkitystä tuottavuuden alenemiseen. Asiakaspalvelujen ostolla ja väestövastuujärjestelmällä oli vain marginaalinen vaikutus.
RePEc: Research Papers in Economics, 1997
Tutkimuksessa arvioitiin keskeisten hallinnonuudistusten - tulosohjausuudistus, liikelaitosuudist... more Tutkimuksessa arvioitiin keskeisten hallinnonuudistusten - tulosohjausuudistus, liikelaitosuudistus ja valtionosuusuudistus - taloudellisia vaikutuksia aikaisempien tutkimusten ja esimerkkitapausten avulla. Maanmittaustoimistojen tuottavuus on kohonnut 22 % vuosina 199 1 - 1993. Veropiirien tuottavuus on kohonnut 9 % vuosina 1992 - 1994 ja laskenut 5 % vuosina 1994 -1995. Työvoimatoimistojen tuottavuus on parantunut 26 % vuosina 1992 - 1993. Työvoimatoimistojen tuottavuuden nousuun on vaikuttanut lama ja työvoimapoiiittisten toimenpiteiden maaran suuri kasvu. Tulosohjaus ei näytä kaventaneen yksittäisten virastojen välisiä tehokkuuseroja. Tämä voi olla seurausta siitä, että tulosjohtamisen mahdollisuuksia ei ole täysin kyetty käyttämään hyväksi. Työvoimatoimistojen henkilöstö on pysynyt ennallaan. Veropiirien henkilöstön väheneminen on aikaisempaa nopeampaa. Maanmittaustoimistojen henkilöstön määrän lasku on alkanut hiukan tulosohjaukseen siirtymistä ennakoiden. Liikelaitosmuotoon s...
Vuonna 2004 voimaatullut lainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelien käytön kuntien sosiaali- ja te... more Vuonna 2004 voimaatullut lainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelien käytön kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tässä raportissa yhdistetään sekä havainnot käytössä olleista palvelusetelijärjestelmistä että uusi lainsäädäntö analyyttiseen näkökulmaan palveluseteleistä vaihtoehtoisena palvelujen tuotantomallina. Sähköpostikyselyihin perustuvassa tutkimuksen osassa on selvitetty palvelusetelien käyttöä sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Kyselyyn vastasi 311 kuntaa (69%). Kyselyn ja SOTKA-tietokannan tietojen perusteella palveluseteleitä tai niiden kaltaisia järjestelmiä oli käytössä yli 160:ssa kunnassa. Yleisimpiä ne ovat lasten päivähoidossa, vanhusten ja vammaisten kuljetuspalveluissa, sotainvalidien ateriapalveluissa ja omaishoidon vapaan järjestämisessä. Palveluseteleillä on tavoiteltu asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämistä ja kustannussäästöjä. Palveluita tarjoavat yleensä sekä yritykset että järjestöt. Uusi lainsäädäntö pääosin laillistaa vallalla olevat käytännöt,...
Tutkimuksessa selvitettiin yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten tuottavuuden ja tehokkuuseroje... more Tutkimuksessa selvitettiin yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten tuottavuuden ja tehokkuuserojen kehitystä vuosina 1988–2002 DEA-menetelmän avulla. Panoksina käytettiin kiinteähintaisia käyttömenoja ja tuotoksina neljää avohoidon käyntityyppiä sekä hoitopäiviä ja hoitojaksoja. Suoritteet painotettiin valtakunnallisiin yksikkökustannuksiin perustuvilla rajakorvattavuusasteilla. Terveyskeskusten tuottavuuden 1970-luvulta alkanut lasku päättyi vuonna 1991, minkä jälkeen tuottavuus kohosi vuoteen 1998 saakka. Erityisen nopeasti se kasvoi vuonna 1993. Vuoden 1998 jälkeen tuottavuus jälleen alkoi laskea. Vuosina 1988–2002 terveyskeskusten tuottavuus kohosi keskimäärin 5 % ja tehottomimmat terveyskeskukset nostivat tuottavuuttaan eniten. Terveyskeskusten keskimääräinen tehokkuus oli noin 79 %, mikä merkitsi teoriassa noin 21 %:n säästöpotentiaalia. Tehokkuuden alueelliset ja väestöpohjan koon mukaiset erot olivat selvät: väestömääriltään pienet ja pohjoiset terveyskeskukset olivat muita ...
Väestön ikääntyessä ja elinajanodotteen pidentyessä vanhuspalveluiden aiheuttamien kustannusten k... more Väestön ikääntyessä ja elinajanodotteen pidentyessä vanhuspalveluiden aiheuttamien kustannusten kasvuun kohdistuu merkittäviä paineita myös tulevaisuudessa. Jotta julkisia resursseja voidaan allokoida tehokkaasti, on tärkeätä mitata ensin vanhuspalveluiden tuottavuuden kehitystä ja tuottavuuseroja eri palvelumuotojen välillä. Tässä muistiossa mitataan kuntien itse tuottamien ja niiden yksityiseltä sektorilta ostamien vanhusten laitospalveluiden, kotipalveluiden ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen tuottavuutta. Palveluiden tuottavuuden laskennassa huomioidaan palveluja käyttäneiden vanhusten toimintakyvyn heikkenemisen vuotuiset muutokset. Näiden muutosten taustalla voivat olla useat havaitsemattomat tekijät, kuten palveluiden laatu, sairastavuus tai toimintakykymittauskäytännöt. Tämän vuoksi vanhusten toimintakykymittarilla ei saada luotettavaa arviota palveluiden laadusta tai vaikuttavuudesta. Tilastollisessa analyysissä käytetään aineistoa vanhusten RAVA-toimintakykymittauksis...
Tämä raportti tarkastelee Suomen julkisia menoja suhteessa meidän kannaltamme keskeisiin vertailu... more Tämä raportti tarkastelee Suomen julkisia menoja suhteessa meidän kannaltamme keskeisiin vertailumaihin, muun muassa muihin pohjoismaihin ja Saksaan. Mielenkiinnon kohteena on kokonaismenojen kehityksen lisäksi muuttuva menorakenne ja eri menolajien reaalinen kehitys. Tarkastelun avulla pyritään kartoittamaan Suomen julkisen menotalouden nykytilannetta suhteessa muihin maihin sekä arvioimaan mahdollisia tarpeita menorakenteen muuttamiseen.This report studies the Finnish public expenditure in comparison to important peer countries, i.a. the Northern countries and Germany. Besides the development of total expenditure also the changing structure of expenditure and the real development of different expenditure categories are considered. The survey aims at outlining the current situation of the Finnish public expenditure relative to other countries and at assessing potential needs for re-structuring public expenditure
This paper presents a survey of the studies that have investigated productivity and efficiency in... more This paper presents a survey of the studies that have investigated productivity and efficiency in the Finnish public sector. The paper outlines methods that have been used in these studies and presents summaries of main finding. In addition suggestions and reflections on how to take quality into account in productivity studies are offered. The implications of recent public management reforms in Finland for productivity are also discussed. The paper offers tentative evidence that these reforms may have significant positive effects on public sector productivity.
Research Papers in Economics, 1992
RePEc: Research Papers in Economics, Nov 1, 2014
Empirical evidence on economies of scale in healthcare is mostly based on the cost effects of hos... more Empirical evidence on economies of scale in healthcare is mostly based on the cost effects of hospital mergers. In contrast to earlier studies, this paper approaches the economies of scale issue by analysing the break-ups of municipal health centre federations. We use the difference-indifference models to evaluate the break-up impacts on costs, outputs and efficiency of health centres in Finland between 1990 and 2003. To address potential non-random or endogenous treatment assignment we also utilize propensity score difference-indifference approach. For cost efficiency estimation we use the non-parametric order-alpha method that is more suitable for small samples than the traditional efficiency estimators. Our results show that healthcare costs have grown considerably faster for the seceded health centres than for the similar non-seceded ones, while outputs have increased more for the former than for the latter group. Interestingly, we find the impact of break-ups to be insignificant on the productive efficiency of health centres.
Tiivistelmä: Tutkimuksessa selvitetään miten laman aiheuttama tulotason lasku ja sen myötä verotu... more Tiivistelmä: Tutkimuksessa selvitetään miten laman aiheuttama tulotason lasku ja sen myötä verotulojen supistuminen sekä valtionosuusuudistus vaikuttivat kuntien julkisten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon menojen kehitykseen vuosina 1990-96. Terveydenhuoltomenot olivat korkeimmillaan vuonna 1991. Vuosina 1992-94 terveydenhuoltomenot laskivat. Vuonna 1995 menot kääntyivät nousuun useimmissa kunnissa. Menojen kasvu nopeutui selvästi seuraavana vuonna, mutta reaaliset kuntien terveydenhuoltomenot asukasta kohti olivat kuitenkin vielä vuonna 1996 keskimäärin 10 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Alimpien kantokykyluokkien kuntien (korkeimmat valtionosuusprosentit) menot supistuivat voimakkaammin kuin muiden kantokykyluokkien kuntien. Kuntien väliset menoerot kaventuivat, alimman ja ylimmän kvartiilin välinen ero supistui neljänneksen vuosina 1992-96. Ekonometrisen mallin tulosten perusteella kunnan taloudellisilla resursseilla, vanhusten määrällä ja yksityisten palvelujen tarjonnalla oli positiivinen vaikutus kunnan terveydenhuoltomenojen kehitykseen. Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksella on tulosten mukaan menojen kasvua hidastava vaikutus.
RePEc: Research Papers in Economics, 1992
Sisällys 1 Johdanto 2 Talousteorian näkemys paikallistason tehtävistä, rahoituksesta ja kuntakoos... more Sisällys 1 Johdanto 2 Talousteorian näkemys paikallistason tehtävistä, rahoituksesta ja kuntakoosta 2.1 Julkisen sektorin tehtäväjako 2.2 Paikallistason rahoitus 2.3 Kuntien optimikoko 3 Keskeisimpien peruspalvelujen tuotantomallit käytännössä 4 Havaintoja kuntakoon ja kuntien menojen välisestä yhteydestä 5 Kuntakoon ja palvelujen väestöpohjan yhteydet keskeisimpien palvelujen järjestämisen tehokkuuteen
RePEc: Research Papers in Economics, Sep 13, 2007
We examine the expenditure and efficiency effects of secessions of health centre federations betw... more We examine the expenditure and efficiency effects of secessions of health centre federations between 1990 and 2003. Using both regression and matching techniques we find statistically significant effects. According to results, the per capita primary health care expenditure growth is approximately five percent higher in seceded health centres compared to all non-seceded health centres. Using nearest neighbour matching, we find that the average secession effect is eight percent on per capita primary health care expenditures. We find no effect on specialised health care expenditures. Using an indicator of health centre service volume, we find that secessions had no positive effects on the productivity development in the long term. The rapid expenditure growth of seceded health centres can thus be explained both by increasing service volume and decreasing productivity.
RePEc: Research Papers in Economics, Jun 18, 2003
A nationwide interview survey data is used to analyse by means of ordered logit models the impact... more A nationwide interview survey data is used to analyse by means of ordered logit models the impacts of age, dependency and other factors on probabilities to use home and community care for the elderly. With these models and the age profile of the institutional care, we have made projections of service specific dependency, age and gender distributions by 2030. In our scenarios we assume that improvements in functional ability of the elderly will by 2030 increase the average starting-age for using home and community care by three or five years and delay the admission into institutional care by three years. We also make an assumption that quality of care is raised by increasing staffing levels in the care of elderly to the level which was considered sufficient for good quality care according to recommendations made by a recent expert working group. To meet the resource needs caused by the rise in the projected number of elderly population would require 1.9 % annual increase in operating costs. Increasing staffing levels to correspond good quality care would increase costs by 2.6 % annually. However, postponing the average starting-age by three years would leave the annual increase to 1.2 %, even with better care quality. In case good quality of care is desired already by 2010 operating costs would need to be increased by 3.6 % annually.
Tiivistelmä: Tutkimuksessa on mitattu perusterveydenhuollon tuottavuuskehitystä terveyskeskusten ... more Tiivistelmä: Tutkimuksessa on mitattu perusterveydenhuollon tuottavuuskehitystä terveyskeskusten keskeisten palvelusuoritteiden ja reaalisten käyttökustannusten suhteena. Sen nostaminen on perusedellytys sille, että kunnat pystyvät hillitsemään ennakoitua terveysmenojen kasvua. Tutkimuksen kohteena olivat terveyskeskukset, joissa oli sekä avo-että vuodeosastohoitoa vuosina 1997-2003. Keskivertoterveyskeskuksen tuottavuus laski ajanjaksolla laskutavasta riippuen 12,5-14 %. Terveyskeskusten resurssien lisääminen ei näytä johtaneen palvelumäärän vastaavaan kasvuun vaan yksikkökustannusten kohoamiseen. Kehitystä selittävissä malleissa tuottavuuden laskuun vaikutti eniten kunnan verotulot (veroäyrit / asukas), vajaat 3 %. Myös yli 85-vuotiaiden osuuden kasvulla sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja lääkärien henkilökuntaosuuden laskulla oli merkitystä tuottavuuden alenemiseen. Asiakaspalvelujen ostolla ja väestövastuujärjestelmällä oli vain marginaalinen vaikutus.
RePEc: Research Papers in Economics, 1997
Tutkimuksessa arvioitiin keskeisten hallinnonuudistusten - tulosohjausuudistus, liikelaitosuudist... more Tutkimuksessa arvioitiin keskeisten hallinnonuudistusten - tulosohjausuudistus, liikelaitosuudistus ja valtionosuusuudistus - taloudellisia vaikutuksia aikaisempien tutkimusten ja esimerkkitapausten avulla. Maanmittaustoimistojen tuottavuus on kohonnut 22 % vuosina 199 1 - 1993. Veropiirien tuottavuus on kohonnut 9 % vuosina 1992 - 1994 ja laskenut 5 % vuosina 1994 -1995. Työvoimatoimistojen tuottavuus on parantunut 26 % vuosina 1992 - 1993. Työvoimatoimistojen tuottavuuden nousuun on vaikuttanut lama ja työvoimapoiiittisten toimenpiteiden maaran suuri kasvu. Tulosohjaus ei näytä kaventaneen yksittäisten virastojen välisiä tehokkuuseroja. Tämä voi olla seurausta siitä, että tulosjohtamisen mahdollisuuksia ei ole täysin kyetty käyttämään hyväksi. Työvoimatoimistojen henkilöstö on pysynyt ennallaan. Veropiirien henkilöstön väheneminen on aikaisempaa nopeampaa. Maanmittaustoimistojen henkilöstön määrän lasku on alkanut hiukan tulosohjaukseen siirtymistä ennakoiden. Liikelaitosmuotoon s...
Vuonna 2004 voimaatullut lainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelien käytön kuntien sosiaali- ja te... more Vuonna 2004 voimaatullut lainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelien käytön kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tässä raportissa yhdistetään sekä havainnot käytössä olleista palvelusetelijärjestelmistä että uusi lainsäädäntö analyyttiseen näkökulmaan palveluseteleistä vaihtoehtoisena palvelujen tuotantomallina. Sähköpostikyselyihin perustuvassa tutkimuksen osassa on selvitetty palvelusetelien käyttöä sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Kyselyyn vastasi 311 kuntaa (69%). Kyselyn ja SOTKA-tietokannan tietojen perusteella palveluseteleitä tai niiden kaltaisia järjestelmiä oli käytössä yli 160:ssa kunnassa. Yleisimpiä ne ovat lasten päivähoidossa, vanhusten ja vammaisten kuljetuspalveluissa, sotainvalidien ateriapalveluissa ja omaishoidon vapaan järjestämisessä. Palveluseteleillä on tavoiteltu asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämistä ja kustannussäästöjä. Palveluita tarjoavat yleensä sekä yritykset että järjestöt. Uusi lainsäädäntö pääosin laillistaa vallalla olevat käytännöt,...
Tutkimuksessa selvitettiin yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten tuottavuuden ja tehokkuuseroje... more Tutkimuksessa selvitettiin yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten tuottavuuden ja tehokkuuserojen kehitystä vuosina 1988–2002 DEA-menetelmän avulla. Panoksina käytettiin kiinteähintaisia käyttömenoja ja tuotoksina neljää avohoidon käyntityyppiä sekä hoitopäiviä ja hoitojaksoja. Suoritteet painotettiin valtakunnallisiin yksikkökustannuksiin perustuvilla rajakorvattavuusasteilla. Terveyskeskusten tuottavuuden 1970-luvulta alkanut lasku päättyi vuonna 1991, minkä jälkeen tuottavuus kohosi vuoteen 1998 saakka. Erityisen nopeasti se kasvoi vuonna 1993. Vuoden 1998 jälkeen tuottavuus jälleen alkoi laskea. Vuosina 1988–2002 terveyskeskusten tuottavuus kohosi keskimäärin 5 % ja tehottomimmat terveyskeskukset nostivat tuottavuuttaan eniten. Terveyskeskusten keskimääräinen tehokkuus oli noin 79 %, mikä merkitsi teoriassa noin 21 %:n säästöpotentiaalia. Tehokkuuden alueelliset ja väestöpohjan koon mukaiset erot olivat selvät: väestömääriltään pienet ja pohjoiset terveyskeskukset olivat muita ...
Väestön ikääntyessä ja elinajanodotteen pidentyessä vanhuspalveluiden aiheuttamien kustannusten k... more Väestön ikääntyessä ja elinajanodotteen pidentyessä vanhuspalveluiden aiheuttamien kustannusten kasvuun kohdistuu merkittäviä paineita myös tulevaisuudessa. Jotta julkisia resursseja voidaan allokoida tehokkaasti, on tärkeätä mitata ensin vanhuspalveluiden tuottavuuden kehitystä ja tuottavuuseroja eri palvelumuotojen välillä. Tässä muistiossa mitataan kuntien itse tuottamien ja niiden yksityiseltä sektorilta ostamien vanhusten laitospalveluiden, kotipalveluiden ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen tuottavuutta. Palveluiden tuottavuuden laskennassa huomioidaan palveluja käyttäneiden vanhusten toimintakyvyn heikkenemisen vuotuiset muutokset. Näiden muutosten taustalla voivat olla useat havaitsemattomat tekijät, kuten palveluiden laatu, sairastavuus tai toimintakykymittauskäytännöt. Tämän vuoksi vanhusten toimintakykymittarilla ei saada luotettavaa arviota palveluiden laadusta tai vaikuttavuudesta. Tilastollisessa analyysissä käytetään aineistoa vanhusten RAVA-toimintakykymittauksis...
Tämä raportti tarkastelee Suomen julkisia menoja suhteessa meidän kannaltamme keskeisiin vertailu... more Tämä raportti tarkastelee Suomen julkisia menoja suhteessa meidän kannaltamme keskeisiin vertailumaihin, muun muassa muihin pohjoismaihin ja Saksaan. Mielenkiinnon kohteena on kokonaismenojen kehityksen lisäksi muuttuva menorakenne ja eri menolajien reaalinen kehitys. Tarkastelun avulla pyritään kartoittamaan Suomen julkisen menotalouden nykytilannetta suhteessa muihin maihin sekä arvioimaan mahdollisia tarpeita menorakenteen muuttamiseen.This report studies the Finnish public expenditure in comparison to important peer countries, i.a. the Northern countries and Germany. Besides the development of total expenditure also the changing structure of expenditure and the real development of different expenditure categories are considered. The survey aims at outlining the current situation of the Finnish public expenditure relative to other countries and at assessing potential needs for re-structuring public expenditure
This paper presents a survey of the studies that have investigated productivity and efficiency in... more This paper presents a survey of the studies that have investigated productivity and efficiency in the Finnish public sector. The paper outlines methods that have been used in these studies and presents summaries of main finding. In addition suggestions and reflections on how to take quality into account in productivity studies are offered. The implications of recent public management reforms in Finland for productivity are also discussed. The paper offers tentative evidence that these reforms may have significant positive effects on public sector productivity.
Research Papers in Economics, 1992